Kysyessäni kuulumisia ihmisiltä, usein vastauksena on ‘Kova kiire’. Kiireinen ihminen tuntuu tehokkaalta, koska vaikuttaa siltä, että kiireinen ihminen saa paljon aikaiseksi. Kiire on vastauksena hyväksyttävä ja sitä saatetaan jopa ihannoida.

Olen huomannut, että välttelen kokonaan kiire-sanan käyttämistä. Vaikka arjessa olisi paljon meneillään ja kalenterissa pitkä to do -lista, en silti halua puhua kiireestä. Tuo sana vaikuttaa omaan mieleen sen verran negatiivisesti, etten pystyisi keskittymään kunnolla olennaiseen. Jos ajattelen, että nyt on kiire, mieli ja elimistö alkaa mennä stressitilaan.

Kiire on vain tunne. Joku toinen voi suhtautua samaan tilanteeseen levollisesti ja suorittaa asiat yksi kerrallaan keskittyneesti, kun taas toinen ajattelee, että miten ihmeessä voi selvitä kaikesta, ahdistuu, eikä pysty enää keskittymään kunnolla asioiden hoitamiseen.

Kiireen hallintaan auttaa ensisijaisesti karsiminen. Karsimisella saa valtavasti enemmän aikaa tärkeimmille ja merkityksellisille asioille. On hyvä tiedostaa oma rajallisuus, että mitä pystyy tekemään missäkin ajassa. Suunnitelmallisuus on tärkeässä roolissa, mutta myös kunnon pelivara. Tilanteet elää ja muuttuu, joten on hyvä varata hieman extra-aikaa, jotta välttyy kiireeltä. Listan tekeminen auttaa siinä, ettei tule lupauduttua enempään kuin mihin oikeasti pystyy.

Hetkellisesti kiire voi olla hyväksi. Kiire pitää liikkeessä ja silloin saattaa saada itsestään enemmän ja paremmin irti, jos on kiire. Joitakin se motivoi tekemään, välillä myös itseäni. Mutta jos kiireestä tuleekin osa jokapäiväistä elämää, sitä palaa helposti loppuun. Jatkuva kiire ei ole kenellekkään hyväksi, se on itseasiassa vahingoillista. Kiire aiheuttaa virheitä, joista puolestaan seuraa lisää kiirettä.

Annan yhden hyvän ja toimivan neuvon: tee vähemmän, mutta paremmin.

On tosi yleistä, että tehdään paljon, mutta mitään ei kunnolla tai loppuun asti. Kiire tulee usein sen seurauksena, kun jättää asioiden hoitamisen viime tippaan ja kiireinen stressaa jo valmiiksi seuraavaa tehtävää. Itse koen tärkeäksi, että kun teen jotain asiaa, teen sen hyvissä ajoin ja keskittyneesti. Silloin asia tulee myös tehtyä hyvin, kuin että yrittäisi tehdä kiireessä ja vähän sinne päin. Been there, done that.

Kiireettömyys ei tarkoita hitautta tai flegmaattista vetelyyttä, vaan ajanhallintaa. Asiat voi tehdä nopeasti ja tehokkaasti, ilman kiirettä ja stressaavaa tunnetta. Kun tekee asiat keskittyneesti ja ajatuksella, niistä nauttii ihan eri tavalla. Saa myös paljon parempaa tulosta aikaiseksi.

Kun aloin kirjoittamaan tätä postausta, laitoin otsikoksi ‘Kiire’. Olihan minun tarkoitus kirjoittaa kiireestä, joten aloitin lyhyesti ja ytimekkäästi sillä, mitä aihetta tulen käsittelemään. En kuitenkaan päässyt montaa lausetta pidemmälle, kun otsikko alkoi vaikuttamaan väärällä tavalla mieleeni. Tuntui, että pelkkä sana toi levotonta oloa – siis sitä itseään, kiirettä. Vaihdoin otsikon ja jatkoin kirjoittamista huomattavasti rennompana.

Suosittelen muitakin poistamaan kiireen omasta sanavarastosta. Sillä on ihan oikeasti kielteinen vaikutus mielialaan ja se vaikuttaa myös ympärillä oleviin ihmisiin. Jos kokee valtavaa kiirettä, kannattaa pysähtyä ja odottaa, että kiireinen tunne menee ohi. Sitten priorisoi asiat, karsii pois epäolennaisen ja hoitaa yhden asian kerrallaan. Tällä tavoin oma fokus on parempi, tulee tehtyä asiat paremmin ja myös nauttii enemmän tekemästään.