Design Wash

16/01/2016

Värit tulevat vauhdilla

Sisustuslehdet, artikkelit ja blogit pursuilevat nyt värejä. Siellä näkyy hempeää roosaa, baby blueta, terrakottaa, tummaa petroolia ja dramaattista vihreää. Näin mustavalkoisen sisustuksen ystävänä tein lähes välittömästi vihreän kanssa kaupat, onhan se vihreä ollut meillä sisustuksessa aina – siis viherkasvien muodossa. Viherkasvit tuovat sopivasti väriä ja kodikkuutta sisustukseen. Mutta voisinko harkita vihreää jossain sisustustuotteessa?

Sain postissa tänään mukavan yllätyksen! Tikkurila lähetti paketin, jossa oli esiteltynä tämän vuoden väri Vuono ja sillä sävyllä dipatut ottimet mukana. Ihana idea, kiitos Tikkurila! Color Now 2016 -oppaassa oli esiteltynä muitakin uutuusvärejä, jotka todella teki vaikutuksen.

Trendivärit kestävät aina jonkin hetken, kunnes tulee taas jotain uutta tilalle. Tämän hetken väriuutuudet kolahtavat, mutten silti usko, että lähden täräyttämään seiniä tummiksi edes buumin yltyessä. Pienemmässä muodossa, kuten tyynyissä, peitoissa tai vaikka printtitauluissa voisi meillä värejä näkyä.

Vaikuttaa siltä, että moni muukin on ottanut värit avosylin vastaan, ainakin tuon vihreän. Se onkin ehkä helpoimpia tuttavuuksia, tuohan se vahvasti mieleen luonnon ja metsän. Vihreää on lähes kaikilla jo kotona, jos yhtään tykkää viherkasveista ja saa pidettyä ne vielä hengissä.

Näissä upeissa sisustuskuvissa vihreää on todella runsaasti, ehkä jo ähkyn verran. Kyllästyminen saattaisi tulla alta aika yksikön, mutta mikäs siinä, vain muutos on pysyvää – ainakin meillä höperöillä sisustajilla, jotka kaipaavat ympärilleen vähän väliä jotain muutosta.

Sisustuskuvat Jonas Ingerstedt.

15/01/2016

comments 10

Omaa tuotemerkkiä luomassa

Täällä ollaan jännän äärellä. Olen aiemmin vähän vinkkaillut siitä, että minulla ja ystävälläni on jotain omaa työn alla. Meillä on ollut jo reilun vuosikymmenen haaveena suunnitella yhteisiä tuotteita ja nyt se sitten viimein tapahtuu. Ollaan perustettu ihka oma tuotemerkki nimeltä Mujo.

Meidän suunnittelemat tuotteet ovat minimalistisia ja laadukkaita skandinaaviseen makuun sopivia sisustustuotteita. Ensimmäiset protomallit ovat tällä hetkellä tuotannossa ja ensi viikolla päästään näkemään suunnitelmat livenä ja testaamaan niitä käytössä! Pyrimme valmistamaan kaikki omakustanteisesti, joten todella tarkkaan saa miettiä mitä kannattaa tehdä nyt ja mitä myöhemmin.

Viimein päästään yhdistämään meidän molempien osaaminen, näkemys sekä intohimo. Minä vastaan enemmän graafisesta puolesta ja somesta, ystäväni mallinnuksista sekä tuotteiden rakennekuvista. Tuotteiden ideointia pallotellaan puolin ja toisin, joko puhelimitse, tekstareilla, meilitse, Facebookissa tai jos hyvin aikatauluihin sopii, palaveerataan jopa ihan livenä. Hitto miten kivaa on tehdä kaikki alusta alkaen itse ja päättää linjaukset yhdessä, mitä tuleman pitää.

Jännitystä ei tästä touhusta puutu. Kaikki suunnitelmat on vielä päässä tai paperilla, mutta kohta on ihan oikeita tuotteitakin – tai ainakin protot. Mitä ne tuotteet sitten ovat, se selviää piakkoin!

Yhteistyömme on mutkatonta, koska meillä on sama ajatus siitä mihin pyrimme. Suunta kun on molemmilla sama. Ollaanhan me tunnettu toisemme jo 20 vuotta ja niihin vuosiin mahtuu paljon. Molemmille on sanomattakin selvää, miltä haluamme tuotteemme ja koko brändimme näyttävän. Kaikki on vasta alussa, moni asia tulee vielä muuttumaan ja kehittymään. Vain kokeilemalla näkee mikä toimii ja mikä ei.

Tässä on Mujon logo, tadaa! Arvaatkaas kuinka monta nimivaihtoehtoa käytiin läpi! Tavoitteena oli löytää persoonallinen, omaleimainen, selkeä, toimiva, helppo, kansainvälinen ja kiva nimi, jonka domain olisi tietysti vapaana, eikä sitä liitettäis mihinkään muuhun merkkiin. Myös tiettyjen kirjainten mukanaolo nimessä oli toivottavaa, jotta se näyttäisi visuaalisesti hyvälle. Nimi tulee sanasta muotoilu, korkealentoisesti se koostuu design managementista eli muotoilujohtamisesta.

Tavoitteenamme on valmistaa kaikki tuotteet Suomessa, koska uskomme ja luotamme suomalaiseen työnlaatuun. Rapakon takana olisi huomattavasti edullisempaa tuottaa, mutta jos edes pienesti voimme työllistää Suomessa, on se jokaisen euron arvoista. Nythän tässä saa ensin jännittää sitä, onko ylipäätään kiinnostusta meidän tuotteille ja tuleeko tilausta.

Mujo löytyy jo Facebookista ja Instagramista. Sinne vaan seurailemaan, niin olet ensimmäisten joukossa kuulemassa tästä uutuusmerkistä. Kun olemme saaneet valokuvattua protot, päästään seuraavaksi nettisivujen kimppuun. Jospa ensi kuussa sivut olisi jo auki.

Miltäs Mujo vaikuttaa ensikuulemalta ja näkemältä?

11/01/2016

comments 3

Seinäkellon metsästys

Tällä hetkellä ei ole juurikaan tarvetta panostaa sisustukseen kummemmin. Kivoja juttuja toki fiilistelen lähes päivittäin, mutta yritän olla ostamatta jotain vain sen takia, että se on kiva. Ainoastaan tarvetta olisi seinäkellolle. Olen silmäillyt sopivia jo muutaman vuoden, mutta nyt päätin etsiä olohuoneen nurkkaan sopivan kellon, ettei tarvitse aina tihrustaa mikron pientä digitaalinäyttöä.

Olen selaillut ehkä jo satoja kelloja, eikä mikään oikein kolahda. Paitsi yksi! En ehkä rakastunut, mutta ihastuin Karlssonin Minimal White -seinäkelloon. Yksinkertainen, sopivan kokoinen ja tuo kuparipäällysteinen kehys on kiva, ainakin kuvien perusteella. Ja viimein kun hyvän vaihtoehdon löysin, on se joka paikasta loppu. Saattaa tulla ensi kuussa yhteen verkkokauppaan myyntiin, katsotaan sitten tilaanko sen. Voishan sen ennakkoon ostaa, ettei mene ohi.

Karlssonin kelloja meillä onkin jo kaksi kappaletta, molemmat herätyskelloja. Tykkään tuosta muotokielestä tosi paljon, ovat niin ajattomia. Saisi olla ehkä vielä yksinkertaisempi ilmeeltään, jos nyt jotain vikaa etsin.

06/01/2016

comments 2

Arjen pieniä suuria haasteita

Juuri kun pääsi hehkuttamaan, miten mukavan notkeasti tämä arki rullaa, todellisuus iskee vasten kasvoja. Olin jo helpottunut, että lapsokainen menee pitkän loman jälkeen päiväkotiin ja pääsen tekemään töitä, treenaamaan ja kirjoittamaan blogia rauhassa, lapsi sairastuu ja mies lähtee samaan aikaan työmatkalle (kun pohjalla on jo MM-kisat poikien kanssa). Ja sitten tulee väliin vielä pyhäpäivä, jolloin päiväkoti on kiinni. Huoh.

Huonosti nukkunut ja syönyt lapsi ei ole helppoa seuraa. Itkupotkuraivarit ovat uhmaikäisellä todella herkässä ja mikään ei tunnu olevan hyvin. Meillä on päiväunet jääneet jo oikeastaan kokonaan pois, joten sitäkään taukoa ei enää siunaannu. Kovaan pakkaseen ei voi mennä pikku potilaan kanssa ja kaupassa käyntikin jätettiin suosiolla välistä, kohtaus olisi siellä taattu. Syödään sitä mitä kaapissa on, tai mitä napero suostuu syömään. Monta päivää neljän seinän sisällä kiukuttelevan lapsen kanssa on todella raskasta. Toinen vaatii huomioita ihan joka sekunti ja raivokohtauksia tulee vähän väliä.

Hyviä hetkiä on toki paljon. Leikitään yhdessä, ollaan piilosta, pelleillään, luetaan kirjoja ja katotaan piirrettyjä. Kyllä tässä kotona kaikenlaista yhteistä hauskaa tekemistä on, mutta jos yrittää edes hetken tehdä jotain muuta, pieni mielenosoittaja tulee roikkumaan itkien lahkeeseen. Tai sitten hän keksii tehdä jotain sellaista, mitä ei saisi tehdä – tiedostaen sen varsin hyvin. Ihan sen mukaan menee, millä mielialalla on.

Täytyisi vaan itse asennoitua muuttuviin tilanteisiin rennommin, että tässä nyt leikitään ja lauleskellaan vielä monta päivää, ennenkuin pääsee edes sähköposteihin vastailemaan. Yrittäjänä tämä on stressaavaa, kun hommat seisoo paikoillaan.

Täällä alkaa jokainen lelukori olla ihan täynnä, varsinkin nyt joulun jälkeen. Tai eipä ne koreissa pysy, vaan kaikki ovat ympäri ämpäri kämppää. Eipä pallero edes kaikilla leluilla leiki, kunhan vaan levittää ne. Suosiossa ovat nyt legot, palikat ja autot.

Keksin ihan loistavan idean! Päätin helpottaa omaa siivousta ja keräsin puolet leluista kokonaan pois käytöstä. Ne voi ottaa parin kuukauden päästä esille ja samalla hyllyttää vanhemmat. Ai että, nyt on jo paljon siistimmässä kunnossa kaikki paikat, kun vain puolet leluista levällään.

Tämä meidän reipas ja touhukas veijari täytti maanantaina 2 vuotta! Synttärit jäävät tänä vuonna järjestämättä, ajatustasolla moiset ahdistivat. Onneks osasin tehdä päätöksen, ettei niitä nyt järjestetä väkisin. Eihän tuon ikäinen ymmärrä vielä synttäreiden päälle. Kerkeehän sitä. Sitäpaitsi juuri jouluna nähtiin mummot, papat, serkut, sukulaiset ja kavereita, ja vuoden vaihtuessa meillä oli lapsiperhe yökylässä. Ja niitä leluja on meillä nyt ihan tarpeeksi.

Vaikka tuon ikäiselle onkin ehkä liian aikasta ostaa oma tabletti, hän sai sellaisen synttärilahjaksi. Lempparipiirretyt pyörivät siinä näppärästi ja tällä keinoin saamme edes hetken rauhan. Ruoanlaitto, suihkussa tai vessassa käynti helpottuu, tai ihan vaan pidemmät automatkat ja ravintolakäynnit ilman järjetöntä raivokohtausta. Niin, jotta me vanhemmat pysymme itse järjissämme, on padi pelastus siihen.

Tietysti eilen, kun muutenkin kiristi pahasti, ei nettiyhteys toiminut. Mikään ei naperoa rauhoittanut, vasta puolen yön aikaan uni vei sitten voiton. Ja niin vei myös Suomi voiton lätkän MM-kisoissa! Pätkittäin sitä seurasin, jännä matsi ja huikea lopputulos!

Tänään, kun menin tekemään ruokaa, hetken päästä alkoi kuulua outoa ääntä. Ihan kuin Nuka repisi jotain… No niin. Muumikirja sai kyytiä. Tällälailla. Sitä sitten teippailtiin kasaan. Eli pienen hetken kun joutui olemaan yksinään, jotain tapahtui.

Vihdoin se isäntäkin tuli kotiin. Onhan tuo lapsokainenkin ollut tänään jo paremmalla tuulella, kun alkaa olla terve, mutta nyt otan omaa aikaa loppuillan. Työhuoneen ovi kiinni ja heippa. Huomenna Nuka menee päiväkotiin ja sitten pääsee viimein kiinni työhommiin.

Mites teillä muilla, onko kepulikonsteja pitää jälkikasvut tyytyväisenä tilanteessa kuin tilanteessa?

Ps. Styleroomin sivuille on tullut esittely meikäläisestä! Käyhän tsekkaamassa täältä.

03/01/2016

comment 0

Uusi vuosi, uusia kujeita

Hyvää alkanutta vuotta 2016! Joulupyhät ja vuodenvaihde meni perheen sekä ystävien kanssa viettäessä, rentoa ja hauskaa touhuamista pari viikkoa putkeen. Alkoi olla jo vähän ikävä blogin ja töiden pariin. Huomenna alkaakin sitten virallinen arki, vaikkei meillä nyt arjessa ja juhlassa juuri eroja ole, mitä nyt taapero käy päiväkodissa ja päästään keskittymään hommiin paremmin. Muutenhan meillä arki on vähän niinkuin viikonloppua. Siksi olenkin aika usein pihalla mikä päivä mahtaa olla, maanantailla ja lauantailla kun ei juuri ole eroa.

Moni on raportoinut mennyttä vuotta ja listannut kaikenmaailman lupauksia tälle vuodelle. Itse en uudenvuoden lupauksia tehnyt taaskaan, mutta onhan noita toiveita, tavoitteita ja toimenpiteitä muuten aika reippaasti. Niinkuin joka vuosi on. Viime vuonna tuli tehtyä sellaisia juttuja, jotka näkyvät tänä vuonna. Ai että olen innoissani, mutta samalla peloissani. Olo on tosi malttamaton ja vähän ristiriitainen. Tässä kevään aikana selviää mistä jutuista on oikein kyse.

Eräs tuttava postasi Facebookiin lainauksen, jossa luki:

My goal is to build a life I don’t need a vacation from.

Hymähdin tyytyväisenä. Oli mukava huomata, että elän jo sellaista elämää! Minulla ei ole tarve päästä lomalle omasta elämästäni tai arjestani. Nautin tästä mitä minulla on ja siitä millaista elämää elän. Vaikka monia haasteita ja huonoja päiviä mukana onkin, en kuitenkaan laske päiviä lomaan tai viikonloppuun, koska elämä tuntuu jo olevan sitä.

Irtiottojakin tulee toki välillä (tooosi harvoin) otettua ja niitä tietty tarvitaan, mutta muuten elämä on oikeastaan joka osa-alueella juuri sitä mitä haluankin. Tästä on hyvä lähteä vuoteen 2016.