Arki on täynnä kaikenlaista puuhaa ja aika tuntuu rullaavan ihan mahdottomalla vauhdilla eteenpäin. Viikon päästä alkaa jo lasten kesälomat! Hullua. Tämä kevät on ollut jotenkin tosi ihana, vaikka flunssa onkin kiusannut poikkeuksellisen paljon. Juuri sain taputeltua neljännen flunssan tähän vuoteen. Ei yhtään normaalia, mutta minkäs mahdat. Vastustuskykyni on kadoksissa.

Kevät on pitänyt sisällään töitä, projekteja, ulkoilua ja metsässä samoilua. Paljon myös yksinoloa. Jopa niin paljon, että olo on tuntunut paikoittain hieman yksinäiseltä. En sinänsä ole kaivannut kumppania, vaan enemmänkin ystävien seuraa. Monella ystävälläni on puoliso ja useampi lapsi, joten heillä on tietysti erilainen kiire elämässä. Minä kun hihhuloin joka toinen viikko ihan yksikseen. Saan kyllä ajan kulumaan välillä liiankin hyvin, mutta esimerkiksi pitkien pyhien aikaan irtiotto töiden ja projektien ääreltä tekisi välillä hyvää. Että pääsisi purkamaan ajatuksia jonkun kanssa. Tässä kun on paljon tällä hetkellä meneillään.

Rakentamisen suhteen kaikki on vielä auki. Projekti saattaa siirtyä jonkun verran eteenpäin, koska viime vuosi oli taloudellisesti niin heikko. En tule saamaan viime vuoden tuloilla pankista lainaa, se on ihan varma. Tämä vuosi vaikuttaa töiden puolesta kuitenkin paljon paremmalta. Liikevaihto on jo nyt se, mitä se oli koko viime vuonna yhteensä.

Ei voi tietenkään tietää mitä kaikkea pankki vaatii, mutta jonkunlainen hint on kuitenkin siitä, minkälaisilla tuloilla saa millaista lainaa. Rakennuslaina on varmasti asia erikseen. Pankit ovat kiristäneet entisestään nyörejä. Se mitä sai lainaa jokunen vuosi takaperin, ei enää tänä päivänä olekaan mahdollista. Tietysti tilanne jännittää, mutta samaan aikaan on luottavainen olo ja todella vahva fokus tekemisessä. Tavoite on korkealla ja sitä kohti mennään.

Nykyistä asuntoa ei kannata vielä tänä kesänä laittaa myyntiin. Ensin on hyvä olla valmiit suunnitelmat sekä rakentamiseen lupa. Tavoitteena on, että vuoden päästä keväällä minulla on käsissäni lupa, jonka jälkeen voi iskeä kuokan maahan. Sitten asunto myyntiin ja pankista lainaa rakentamiselle. Kuluja on jo tässä vaiheessa, kuten tonttivuokra, tutkimukset ja arkkitehtitoimisto.

Sain Espoon kaupungilta edellisten tontin omistajien yhteystiedot, jotta voin tiedustella mahdollisen maaperätutkimuksen perään. He olivat kuitenkin sen jo teettäneet, joten ajattelin ehdottaa, voisiko he mahdollisesti myydä tiedot minulle, jos tutkimukset (eli toisin sanoen mittauspisteet) sopivat suunnitelmieni kanssa yksiin.

Soitin heille ja tietysti alkuunsa kiinnosti miksi olivat tontista luopuneet. Eivät olleet saaneet omaa asuntoa myytyä, joten oli luovuttava rakentamishankkeesta. Arvelin tuossa kohtaa, mahtoiko olla 70-luvun talo kyseessä, kun ei kahdessa vuodessa mennyt kaupaksi. Oikeaan osuin. Tuon aikakauden talot liikkuvat tällä hetkellä huonoiten. Asunto oli kyllä puitteiltaan upea, sellainen ateljeetalo isoine ikkunoineen. Äkkiseltään kuvittelisi, että tuollainen menee kuumille kiville, mutta kuten tiedämme, 70-luvun taloissa on paljon ongelmia. Tuon ikäinen talo vaatii suurempaa remonttia, joka tietysti nostaa hintaa. En tiedä mikä tämän kohteen myyntihinta oli, sen kunto tai tilanne ylipäätään, mutta ymmärrän miksei liikkunut. Ihmiset ovat hyvin tietoisia, että vanhoissa taloissa on usein ongelmia ja isoja haasteita, ja se tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus.

Oli mielenkiintoista kuulla millaisen talon he olisivat rakentaneet ja erityisesti kiinnosti miten talo olisi sijoittunut tontille. Eihän tuossa montaa vaihtoehtoa tietenkään ole, varsinkin jos on 1-kerroksisesta talosta kyse. Tontille voi siis rakentaa joko 1- tai 2-kerroksisen talon.

Heille olisi tullut 1-kerroksinen latohenkinen talo, autopaikat länsipuolelle tonttia. Tämä oli se ratkaisevin asia, eli heidän teettämästä maaperätutkimuksesta ei olisi minulle suurta hyötyä, koska minulla on autopaikat itäpuolella. Joutuisin tämän takia tilaamaan uudet tutkimukset, joten suotta ”vääriä” tietoja ostamaan, jos mittauspisteet on eri kohdassa mihin talo tai autopaikka lopulta sijoittuu. Autopaikassa on tosiaan suurin louhittava alue.

Pohjapiirustus oli heillä myös aivan erilainen. Siellä missä minulla on isot ikkunat ja oleskelualue, heillä oli vähiten ikkunoita ja varaston paikka. Tosi jännä miten erilailla ilmansuunnat, maisemat ja tontti voidaan nähdä. Itse pyrin ottamaan maisemat ja auringon kierron huomioon. Minulle ilta-aurinko on itsessään arvokkain maisemataulu, johon haluan suunnata ikkunat ja oleskelutilat, niin sisällä kuin ulkona. Autopaikat sitten itäpuolelle, jossa on samalla myös loogisin sisäänajo tontille.

Ostin muuten eilen uuden auton. Tai no uusi ja uusi. Vaihdoin semmoiseen budjettiautoon kulujen minimoimista varten, lähinnä rakentamista ajatellen. Pankkihan syynää kaiken mahdollisen, autonkin, joten aion tehdä kaikkeni, että elämisen kulut ovat mahdollisimman pienet. Auto on muutenkin tosi iso kuluerä, niin siitä ihan mielelläni karsin tällä hetkellä. Käytän autoa lähinnä poikien treenikuskailuun ja kaupassa käyntiin. Jonkin verran omia ajoja on pääkaupunkiseudulla, mutta työmatkoihin ei sinänsä tarvetta, kun kotoa käsin toimin. Aivan turha siis enempää upottaa autoon rahaa, varsinkaan nyt, kun rakentaminen on edessä.

Yleiseltä asuntolainarintamalta on tullut hyviä uutisia: laina-aikaa on nostettu 40 vuoteen, joka tietysti vapauttaa huomattavasti rahavirtaa. Eihän tämä tarkoita, että automaattisesti pankit tätä tarjoavat, koska lainaan vaikuttaa niin moni asia, mutta aivan todella hyvä uudistus. Jää sitä rahaa muuhunkin, esimerkiksi sijoittamiseen.

Itselläni nykyinen asuntolaina jaettu kahteen: toinen on 20 vuoden laina, jossa 12 kk euribor 0,5 % marginaalilla ja toinen 25 vuoden laina, jossa 3 kk euribor 0,45 % marginaalilla. Lainaa on jäljellä reilut 200k. Yhdelle henkilölle se on paljon, mutta toisaalta suhteessa asuinpaikkaan, se on varmasti aika normaali lainamäärä.

Olen muutamat kerrat ottanut lyhennysvapaata. Sen verran tiukat ajat takana, ettei muuta vaihtoehtoa ole ollut. Asuntolainoissa on se hyvä puoli, että lyhennysvapaa on ylipäätään vaihtoehto, jolloin saa kuukausikuluja kevennettyä. Vuokralla olemisessa tätä mahdollisuutta kun ei ole. Korkoheilahdukset ovat silti laittaneet välillä tosi tiukille. Tämä on yksi syy, etten lainoja halua määräänsä enempää. Olen tosi tarkka siinä, etten ota kulutusluottoja, pikavippejä tai muita kalliita osamaksuja. Niissä on ihan järkyttävät kulut. Pyrin maksamaan kaikki kalliimmatkin hankinnat heti tai viimeistään kuukauden sisään.

Olisin halunnut ostaa tuon auton rahoituksella, mutten saanut siihen rahoitusta! llmeisesti viime vuoden tulot oli sen verran huonot. Muutama vuosi takaperin sain 16k autorahoituksen, nyt en saanut tuosta edes puoliakaan. Piti ostaa käteisellä. Siis toki käteisellä on järkevin ostaa auto, mutta kun se puskurikin olisi hyvä olla olemassa. Noh, sinne meni.

Laina-asioissa katsotaan nykyään myös positiivista luottorekisteriä. Ihan kuin siellä olevat tiedot olisi iso este rahoituksen saantiin. Positiivisessa luottorekisterissä ei näy tulot tai varallisuus, ainoastaan velat. Oma tilanne on velkojen osalta melko neutraali. Minulla on asuntolaina ja kolme luottokorttia, joista vain yhtä käytetty 2k. Ilmeisesti kaikki luottokortit nähdään silti velkana, vaikkei niitä olisi edes käytetty.

Hoidan raha-asiat mielestäni ihan hyvin ja maksan laskut aina ajoissa. Olen maksanut asuntolainan ehkä kaksi kertaa myöhässä – maksimissaan viikon viiveellä maksupäivästä – niin se jo vaikuttaa lainansaantiin tai luottokortin luottolimiittiin. En tänä päivänä varmaan edes saisi uutta luottokorttia. Näistä on ollut viime aikoina paljon somessa keskustelua, miten oikeasti hyvätuloiset, ison varallisuuden omaavat yrittäjät eivät saa lainaa – tai edes sitä luottokorttia.

Teen jatkuvasti tarkkaa budjetointia ja eilen autovakuutusta ottaessa havahduin, etten ole kilpailuttanut vakuutuksia koskaan! Miten typerää. Minulla on vain tunnollisesti ollut yhdessä paikassa kaikki vakuutukset ja niitä olen maksellut. Nyt sitten vaihdoin vakuutusyhtiötä. Vakuutusten vuosimaksut tippuivat usean satasen! Miksi ihmeessä en tehnyt tätä jo aiemmin? Jotenkin sitä vaan antanut asian olla ja olettanut, että ne on varmaan ihan hyvät.

Isoja kuluja ja menoja on ihan jatkuvasti. Yrityksen kulut ovat nousseet tosi paljon viime aikoina, kuten myös pakolliset elämisen kulut, joka ei ole kenellekkään uutinen, mutta aika selviytymistä välillä tahtoo olla. Ja sitten kun koneet tai laitteet hajoaa (kuten olette saattaneet ehkä huomata meikäläisen IG stooreista), niin pitää vaan selviytyä niistä yhtäkkisistä ylimääräisistä menoista jollain keinoin.

Stabiilia taloustilannetta kohti siis. Raha- ja talousasiat ovat kuitenkin aiheena todella kiinnostavia. Budjetointi on kivaa, kuten myös oman nettovarallisuuden seuraaminen. Aika paikoillaan se on viime aikoina junnannut, mutta eteenpäin mennään hiljalleen. Ihan en vielä ole keskiarvoa saavuttanut, mutta ikäisteni mediaanissa kuitenkin.