comments 6

Valmis musta kivitalo

Kaupallinen yhteistyö / Teknos

Aloitimme talon ja autokatoksen maalaamisen kaksi vuotta sitten. Saimme tuolloin maalaukset oikein hyvälle mallille, mutta pientä viimeistelyä oli vielä tehtävä ja tällä viikolla sain loputkin hommat valmiiksi.

Talomme oli alkujaan väriltään harmaa, kuten myös autokatos. Toiveena oli löytää rehellinen mattamusta maali, joka ei taita mihinkään muuhun värisävyyn. Tämä osoittautui haasteeksi, koska sävy joka toimi puuseinään, ei välttämättä toiminut enää kiviseinään. Testasin lukuisat värisävyt sekä kiiltoasteet. Vaikka testirumba turhautti, se todellakin kannatti. Maaliksi valikoitui todella nätti sävy, joka toimii hyvin molemmilla pinnoilla. Viimein on maalausurakka takana ja on aika esitellä miltä lopputulos näyttää!

Talo maalattiin hengittävällä ja vettä hylkivällä Siloksan Facade silikoniemulsiomaalilla, joka on vesiohenteinen ja kiviainespinnoille tarkoitettu. Värisävyksi valikoitui NCS 9000-N. 

Talo näyttää uuden värin myötä ryhdikkäältä, selkeältä ja paljon enemmän omalta. Vaikka pelkäsin kivimaalin näyttävän tumman harmaalta mattaisuuden vuoksi, pelko osoittautui turhaksi. Talo näyttää mustalta, ei harmaalta. Toki valo tekee värin ja usein kirkkaassa päivänvalossa pinnat näyttävät vaaleammilta ja toisinaan myös sinertäviltä.

Silloin kolmisen vuotta sitten, kun googlettelin mustia kivitaloja, ei eteen osunut yhtä ainuttakaan. Oli kyllä mustia puutaloja vaikka ja kuinka paljon, mutta kivitaloja ei. Tässäpä nyt on! Ei ehkä ensimmäinen, eikä varmasti viimeinenkään, mutta niin musta, kuin mattasena on tällä hetkellä saatavana. Mattamusta kivitalo, love it.

Autokatos/varasto maalattiin täyshimmeällä Nordica Matt akrylaattipohjaisella maalilla ja varaston ovi puolihimmeällä Futura Aqua 20 -kalustemaalilla, jotka ovat niin ikään vesiohenteisia. Värisävyinä sama NCS 9000-N.

Aluksi pohdin kokonaan oven vaihtamista, kun epäilin hieman omia taitoja. Koska on isosta tasaisesta pinnasta kyse, oli haastavaa saada se siististi. Muutamat harjoitusvedot ensin alle ja sitten hokasin miten se kannattaa tehdä. Vedin ensin telalla pystysuunnassa mahdollisimman suoraan tarkasti, aloittaen jokaisen uuden vedon ylhäältä. Kun pinta oli hyvin kuivunut, vedin vastaavanlailla vaakasuunnassa. Näin vältin näkyvät raidat. Onneksi rohkenin kokeilla, koska ovesta tuli oikein hyvä!

Viimeistelin varaston sisäänkäynnin yksinkertaisilla 40 x 40 cm betonilaatoilla. Tekisi mieli laittaa tuota betonilaattaa enemmänkin isommalle alueelle, mutta nyt jäitä hattuun :D

Sähkökaappi sai myös päällensä mattamustan maalin. Se homma ei mennyt ihan ykkösellä, eikä edes viidennellä. Spraymaalaus jätti sen harmillisen epätasaiseksi, joten päätin maalata sen vielä telalla. Jälki on siinäkin nyt oikein hyvä. Aikamoinen oppimismatka tämä maalaaminen on ollut.

Vaihdatin viime kesänä kaikki ulkopistorasiat antrasiitin värisiin (en löytänyt mustia), jotta ne ei turhia korostu. Olivat ennen siis valkoiset. Pienet viimeistellyt yksityiskohdat vaikuttavat kyllä tosi paljon kokonaisuuteen.

Meillähän oli vaikka minkälaisia suunnitelmia pihan suhteen, oli terassin laajennusta, paljua, pergolaa, rimoitusta ja sen semmoista. Saisihan tuohon pihaan uppoamaan pienen omaisuuden, jos vain haluaisi. Mutta nyt on kaikista isoin ja toivotuin urakka tehtynä, ja siitä olen tosi tyytyväinen. Kyllä maalilla saa ihmeitä aikaan!

Sitten on varmaan hyvä nähdä mistä lähdettiin liikkeelle. Julkisivuissa oli käytetty aiemmin useaa eri harmaata värisävyä, nyt harmaiksi jäi vain ikkunanpuitteet, räystäät, pellit ja palotikkaat. Montaa vanhempaa kuvaa ei julkisivusta löytynyt, mutta tässäpä muutama.

Onhan tuosta tultu eteenpäin, vaikka perusta on pysynyt kokoajan samana. Niin kiva fiilis, että viimein tämäkin julkisivuprojekti on valmis. Iso kiitos Teknokselle laadukkaista ulkomaaleista ja erinomaisesta palvelusta!

comments 6

Asunnon kunnostus ennen myyntiä

Kannattaako asunnon remontointi, kunnostus tai viimeistely ennen myyntiin laittoa? Tuntuu, että tämä jakaa ihmiset täysin kahteen eri tyyppiin. Osa laittaa paikat vimpan päälle ennen myyntiä, toiset taas antavat juuri sen takia asunnon olla kuten on, eihän siellä enää hetken päästä itse asu, miksi siis vaivautua. Ehkä suurin osa kuitenkin kuuluu tuohon välimaaston; korjataan rikkinäiset kahvat, fiksataan listat, tehdään paikkamaalausta ja pestään ikkunat.

Itse olen sitä mieltä, että ehdottomasti kannattaa laittaa koti kuntoon ennen myyntiä. Mitä paremmassa kunnossa asunto on, sitä helpompi se on myydä ja sitä paremman hinnan asunnosta saa. Mutta miten paljon asuntoa sitten kannattaa kunnostaa? Se on vähän comsi comsa.

Olen huomannut, että ihmiset haluavat ostaa todella valmista pakettia ja ovat siitä valmiita myös maksamaan. Kaikilla ei riitä innostusta, halua tai aikaa remontoimiseen tai edes pieneen hienosäätöön, vaan mieluusti kannetaan vaan tavarat sisälle ja nautitaan valmiista.

Usein kodin ehostukseen riittää kunnon siivous, paras stailaus on puhtaus. Siitä tulee ostajille sellainen mielikuva, että kodista on pidetty huolta. Kaikki ylimääräinen tavara ja roju kannattaa heivata pois. Ja jos on jotain silmiinpistävää, rikkinäistä tai repsottavaa, ne kannattaa laittaa kuntoon, vaikkei sen suurempaa muutosta lähtisi tekemään. Maalauksella saa raikkaampaa ilmettä, vetimiä vaihtamalla tyyliä modernisoitua. Jos tietyt asiat häiritsee itseä, häiritsee ne todennäköisesti myös potentiaalisia ostajiakin. Suurempaa remonttia kaipaavan kohteen muutostyöt voi hyvin jättää seuraavalle asukkaalle ja hinnoitella asunto sen mukaan.

Meidän talohan on melko uusi, ja oli alkujaankin täysin asuttavassa kunnossa. Onko siis mitään järkeä remontoida näin uutta taloa? Niinpä niin. Ajattelen ensisijaisesti arvonnousua, mutta kyseessä on pitkälti omat mieltymykset. On ihanaa ideoida kodin eri tiloja, julkisivua ja pihaa, miten niistä saa selkeämpiä, tyylikkäämpiä ja toimivampia, enemmän oman tyylisiä.

Talomme raamit oli oikein hyvät, mutta muutamat asiat häiritsi ja tiesin oikeastaan heti, mitä muutoksia halusin tehdä. Vaikka kyse on pikemminkin pintaremontista ja viimeistelystä, hommaa on ollut paljon. On raivattu isolla kädellä metsää, kaadettu puita, laajennettu pihaa, maalattu talo, autokatos, roskakatos, varaston ovi ja sähkökaappi, vaihdettu pistorasiat, uusittu nurmikko, istutettu tuijat, lisätty kivituhka, laitettu kivetykset ja betonilaatat. Listalla on enää ulkoyksikön rimoitus.

Sisätiloissakin on jonkun verran muutosta tapahtunut. Parhaillaan on menossa WC:n uudistus, joka oli melko epäkäytännöllinen, eikä oikein miellyttänyt omaa silmää. Pelkästään peilikaapin vaihtaminen isoon pyöreään peiliin, vetimien vaihto uusiin ja pistorasian siirto teki paljon. Vielä täytyy työstää seinät ja asentaa kattopaneelit.

Olemme tehneet kaiken itse sähkötöitä lukuunottamatta ja nyt reilun vuoden ajan olen käytännössä yksinään näiden kanssa puuhastellut. Sen takia hommat ovat edenneet melko hitaasti, mutta niin vain on tuhansia kiloja kiveä ladottu, multakuormaa kärrätty ja maalattu neljässä metrissä. Kaiken kukkuraksi talvella hoidettu lumityöt ja kesäisin pihan huolto sekä ylläpito. Ajattelin, etten yksinään pärjää, mutta pah, hyvinhän ne hommat hoituu. Olen niin ylpeä itsestäni ja omista aikaansaannoksista! Kieltämättä alkaa vähän väsy painaa. Ei oo enää paljoa jäljellä. Ne kun jaksan vielä pusertaa, niin sitten voi hengähtää.

Nautin valtavasti siitä, kun visiot käyvät toteen ja valmista pintaa tulee. Jos tästä tullaan vielä tekemään voittoa, eli saadaan palkkaa tehdystä työstä, on urakka todellakin kannattanut.

Sisätilojen uudelleen maalaus ei sinänsä nosta kodin arvoa, teen tämän oikeastaan vain oman mielenrauhan takia. Hommahan alkoi jo kaksi vuotta sitten ja nyt alkaa sekin projekti olla valmiina. Olen tosi tyytyväinen, että maalasin seinät uudelleen. Tilat näyttävät taas paljon avarammilta ja pehmeämmiltä uuden maalin myötä. Tikkurilan valkoisen tilalle tuli siis Paperi, joka sopii vaalean betonilattian kanssa paremmin yksiin.

Kerkeän vielä hyvin nauttimaan valmiista pinnoista, koska muuttoaikataulu siirtyi eteenpäin. Näillä näkymin pääsen uuteen kotiin sitten marraskuussa. Pian kerron siitäkin lisää millainen koti minulle on tulossa, mutta sen verran paljastan, että pääsen onnekkaasti toteuttamaan itseäni :)

Oletteko te remontoineet tai kunnostaneet asuntoa ennen myyntiin laittamista, ja millaisia muutoksia olette tehneet, vai onko pelkkä siivous riittänyt?

comments 4

Rakkautta ensi silmäyksellä

Kaupallinen yhteistyö / Finnish Design Shop

Olen minimalistina tosi tarkka siitä mitä hankin. Oli sitten kyse sisustuksesta, vaatteista, harrastusvälineistä tai melkein mistä vaan, ostan vain tarpeeseen. Heräteostoksia teen harvoin, jos koskaan. Mutta niin vain minullekin saattaa käydä, että hankin tietoisesti jotain sellaista, jota en oikeasti edes tarvitse. Minkäs teet, jos korviaan myöten rakastut.

Nyt en puhu vastakkaisesta sukupuolesta, vaan ehkä maailman söpöimmästä nojatuolista, Gubin Pachasta, joka oli rakkautta ensi silmäyksellä. Omaan inspiraatiokansioon on kertynyt lukuisia kuvia tuosta ihanuudesta, mutten silti olisi voinut kuvitella, että se nököttäisi joku päivä minun kotonani.

Näin sattumalta tuon muhkean palleron viime vuonna livenä. Istahdin siihen ja olin totaalisen myyty. Nojatuoli yllätti pehmeydellä ja mittasuhteetkin oli tämmöiselle melko lyhytrakenteiselle ihan täydelliset. Se tuntui niin omalta kaikinpuolin.

Tiedän varsin hyvin, etten uutta nojatuolia tarvitse, mutta annoin itselleni luvan haaveilla ja haluta omien periaatteiden vastaisesti jotain sellaista, joka tuo vain erityisen paljon iloa. Niinhän siinä toisinaan käy, että ne haaveet tuppaavat toteutumaan.

Yksinkertainen ja luonteikas Pacha-nojatuoli on modernin huonekalumuotoilun edelläkävijän, ranskalaisen Pierre Paulinin (1927-2009) suunnittelema tuoliklassikko vuodelta 1975. Paulinin ajatuksena oli tuoda sisustuksen painopiste lähemmäs lattiaa ja ottaa näin lattiapinta käyttöön uudella tavalla. Todella vaikuttavaa muotoilua, joka inspiroi vahvasti vielä tänäkin päivänä.

Pääsin toteuttamaan tämän sisustusunelman yhteistyössä Finnish Design Shopin kanssa. Olen niin onnellinen ja kiitollinen, että saan tehdä arvostamani yrityksen kanssa yhteistyötä. Finnish Design Shopin tuotevalikoima on todella laadukas ja erittäin laaja, verkkosivut informatiiviset, selkeät ja käyttäjäystävälliset, sekä visuaalisesti miellyttävät ja tyylikkäät. Ja kuten olen jo useasti sanonut, Finnish Design Shopin asiakaspalvelu on varmasti yksi parhaimpia, mitä olen kokenut. Tässäpä syyt, miksi olen ollut heidän asiakkaana jo yli kymmenen vuotta ja jatkossakin aion olla.

Pachaa löytyy muuten myös pyörivä versiona, mutta itse halusin sen kiinteänä. Täällä olisi muuten ollut jatkuva karuselli menossa poikien toimesta. Kankaissa on muutama erilainen vaihtoehto saatavana, parissa eri värissä ja materiaalissa. Otin tuoliin Karakorum-villakankaan, joka antaa muhkulle tuolille tosi paljon luonnetta. Kangas on bukleemainen, tuommonen eläväisen nyppyläinen.

En koskaan valitse kiinteää kangasta huonekaluille, mutta poikkeus vahvistakoon sääntöni. Villa on niin hyväksi havaittu materiaali, koska se on likaa hylkivä ja puhdistaa itse itsensä. Kankaassa on 42 % villaa, 33 % viskoosia, 24 % puuvillaa ja 1 % polyamidia. Toivottavasti se toimii siis myös lapsiperheessä. Eihän sitä kokeilematta voi tietää.

Lapset kutsuvat Pachaa lammastuoliksi. Arvatkaa vaan, miten siitä tapeltiin ensimmäisinä päivinä. Siihen oli jonoa! Piti jakaa pojille omat vuorot, milloin kukakin saa siinä istua, niin suosittu uusi tulokas oli. Koska tuolissa ei ole käsinojia, mahtuu se helposti pienempäänkin tilaan ja vaikka keskelle huonetta. Tykkään ihan älyttömän paljon Pachasta, sen yksinkertaisen ajattomasta muotoilusta, pyöreydestä, jalasta, kankaasta – you name it. Vaikkei sille suoranaista tarvetta aluksi ollutkaan, tulee se olemaan vielä todella kovassa käytössä. Ehkäpä siis joudun myöhemmin pyörtämään sanani.

comments 2

Muutto edessä

Kaupallinen yhteistyö / Grabbarna Flytt

Vaikuttaa vahvasti siltä, että meidän talo on tulossa myyntiin tänä kesänä. Tämähän tarkoittaa sitä, että uusi koti on löytynyt! Vielä ei ole mustaa valkoisella, mutta sana painakoon yhtä paljon. Olen todella helpottunut, että tällä kertaa koti löytyi jo kolmannella näytöllä, eikä tarvitse enää roikkua Etuoven sivuilla, saati ravata näytöiltä toiselle. Oikeastaan tuo asunto ei ollut edes vielä myynnissä, eikä virallista asuntonäyttöä kerinnyt olemaan. Kerron tästä myöhemmin lisää, kun asiat ovat sen suhteen varmistuneet. Mutta kai sitä silti uskaltaa jo hieman ilakoida, hih!

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, muuttokuorma siirtyy uuteen osoitteeseen syys-lokakuun vaihteessa. Tässä tosiaan pitäisi ensin myydä nykyinen talomme, ja sitä ennen hoitaa keskeneräiset remontit valmiiksi. Myös uuden asunnon suhteen on vielä paljon puuhaa.

Nyt kun olen muuttamassa yksin, eikä taloudesta löydy raakaa miesvoimaa, täytyy harkita muuttofirman palveluja. Sain meiliä Grabbarna Flytt -muuttopalveluita tarjoavalta yritykseltä. Kun kävin tutustumassa heidän nettisivuihin, meni pasmat vähän sekaisin! Well hello guys, tulkaa vaan kantamaan mun tavarat! Huhhuh. Ei haittais ollenkaan, että nuo salskeat nuoret miehet hoitaisi homman puolestani ja minä voisin siemailla kahvia siinä sivussa. Niin, ja nautiskella silmänruoasta. Ai kauhee. No käykää nyt itse kattomassa, niin tiedätte mistä puhun :D

Grabbarna Flyttin tarina on tosi symppis. Se sai alkunsa vuonna 2015 kolmen opiskelijan toimesta. Alussa pojat halusi tienata hieman taskurahaa ja saada ilmaista treeniä painavien kalusteiden kannon myötä. Hommahan lähti nopeasti lentoon ja pian kannettiin jo muidenkin kuin vain sukulaisten muuttokamoja.

Tällä hetkellä Grabbarna Flytt koostuu jo 60 reippaan kundin ringistä ja palvelut ovat laajentuneet pakkaamiseen, varastointiin sekä muuttosiivoukseen. Grabbarna Flytt muuttopalvelut toimii Uudenmaan alueella sekä Tukholmassa. Taidanpa tilata kundit syksymmällä paikalle!

On kyllä jännää aikaa tämä. Kodin vaihtaminen on aina iso juttu, siinä samalla kun vaihtuu elämässä uusi sivu. Tällä kertaa vaihtuu kokonaan uusi luku. Vaikka taustalla on haikeutta, olen tosi innoissani! Muuttaminen tuntui pitkään ahdistavalta ajatukselta, koska en tiennyt mihin menen. Oli tosi vaikea edes ajatella lähtevänsä mihinkään. Mutta nythän tilanne on täysin eri! Saako jo pakata!?

Osa huonekaluista menee myyntiin, mutta suurinosa taitaa tulla mukaan. Neliöitä uudessa kodissa on sen verran vähemmän, eikä siellä ole erillistä työhuonetta, joten osasta täytyy luopua. Karsiminen on itselleni tosi helppoa, ja sitä olenkin tehnyt jo isolla kädellä. Aika moni kaappi ja laatikosto alkaa olla tyhjänä. Onhan se ollut tiedossa, että muutto on edessä enivei jossain kohtaa, joten sillä silmällä tyhjennystä olen tehnytkin.

Onneksi tässä on silti vielä hyvin aikaa. Haluan nauttia näistä hetkistä ja muutosten tuulista, jotka puhaltaa. Olen tähän kaikkeen enemmän kuin valmis.

comments 164

Vaaleanpunainen hotelliyö + arvonta

Kaupallinen yhteistyö / Hakola

Hakolalla on meneillään vaaleanpunainen kapina, joka on näkynyt tv-mainoksesta Helsingin katukuvaan ja yllätyspaketeista kukkakioskiin. Vaaleanpunaisen kapinan myötä sanotaan hyvästit harmaalle, ollaan rohkeita ja uskollisia itselle tärkeille asioille. Hakola haluaa rohkaista jokaista ottamaan ensiaskeleen tuntemattomaan, askeleen kohti omaa kapinaa, mitä se sitten onkin. 

Viimeisimpänä vaaleanpunaisena tekona Hakola valtasi Hotelli Hanasaaresta huoneen, ja minä pääsin onnekkaasti kokemaan tämän elämyksen ystäväni kanssa viime viikonloppuna!

Hanaholmen eli Hanasaari sijaitsee Espoossa Länsiväylän kupeessa mielettömän kauniissa merenrantamiljöössä. Hanasaari on tunnettu ruotsalais-suomalaisena kulttuurikeskuksena ja kokoushotellina, jonka juuret sijoittuvat vuoteen 1975, jolloin se vihittiin käyttöön.

Ihan heti ei osaisi kuvitella tässä Suomen valtion omistamassa, historiallisen jyhkeässä rakennuksessa vaaleanpunaisia seiniä vaaleanpunaisine hyllyineen ja vaaleanpunaisine mattoineen. Mutta Hakola on Hakola, rajoja rikkova edelläkävijä, joka näkyy, kuuluu ja näyttää mallia häpeilemättömästi, rohkeasti ja täysin omalla tyylillään.

Valtasimme Hotelli Hanasaaresta vaaleanpunaisen kapinan nimissä huoneen, jossa värit päästettiin valloilleen. Uskomme, että värit vaikuttavat positiivisesti energiatasoihimme ja mielialaamme. Halusimme luoda myös kaikkia aisteja hivelevän tilan, jossa on mahdollista keskittyä vain olennaiseen, unohtaa hetkeksi kaikki muu, kerrotaan Hakolan sivuilla.

Vaaleanpunainen kapina todella näkyi Hakolan sisustamassa hotellihuoneessa, joka pirskahteli värejä. Huoneesta löytyi paljon ihania yllätyksiä: meditatiivinen äänite, inspiroivia kirjoja, kuplivia juomia, herkkukeksejä ja huonetuoksuja – vain muutamat mainitakseni.

Neutraaliin värimaailmaan tottuneille tämä oli kyllä melkoinen piristysruiske ja tunnelma olikin heti alkumetreillä harvinaisen hilpeä. Mahtoiko värit todella vaikuttaa näin voimakkaasti mielialaan? Vai oliko se samanhenkinen seura ja odotettu irtiotto pölyisistä kotinurkista? Ehkäpä kaikilla näillä oli oma roolinsa, mutta se oli ainakin varmaa, että murheet jäivät unholaan. 

Pääsimme nauttimaan hotellin PLATS ravintolaan illallisen, joka hipoi täydellisyyttä. Valitsemani menu piti sisällään raikkaan kesäisen aperitiivin, sokerisuolattua nieriää vihreällä parsalla ja hollandaisekastikkeella, karitsan ulkofilettä porkkanapyreellä sekä vaniljapannacottaa suolaheinäsorbetilla. Pisteet 6/5. Tai, ehkä enemmän. En edes muista, milloin olen viimeksi ollut kunnon ravintolassa ja saanut eteeni noin suussasulavan à la carte annoksen. Kiitos höllentyneiden koronarajoitusten, ravintola oli juuri edellispäivänä saanut avata ovensa ja tämä nautinto oli meille paikan päällä mahdollinen.

Vatsat pullollaan hipsimme vaaleanpunaiset kylpytakit päällä kalliolle kippistelemään. Pehmeä merituuli puhalsi kasvoille, laineet liplatti hiljaa, veneet lipuivat horisontissa. Hotellihuoneemme väristä auringonlaskua ihaillessa pohdimme omaa vaaleanpunaista kapinaamme. Kuiskuttelimme salaisuuksia ja kikattelimme kuin pikkutytöt. Miten kaikki tuntuikin yhtäkkiä niin sallivalta, vapauttavalta ja luottavaiselta, hyvin erityiseltä. 

Mikä on sitten oma vaaleanpunainen kapinani?

Olen ehkä aina ollut hieman kapinallinen. Jo lapsuudesta ja teinivuosista lähtien olen kulkenut omia polkujani, ottanut riskejä ja hypännyt tuntemattomaan. Olen aina tiennyt mitä haluan ja sitä kohti olen määrätietoisesti mennyt. Matka on ollut kuitenkin kaikkea muutakuin helppo. Mutta jokaisen haasteen, vastoinkäymisen tai pettymyksen jälkeen olen havahtunut siihen, että juuri ne vaikeudet ovat vieneet minua eteenpäin ja opettaneet eniten. Toki olisin voinut valita helpommat reitit ja kulkea valmiiksi tallotut polut, mutta silloin se ei olisi minun näköinen matka, vaan jonkun toisen. Ilman syrjäisiä sivupolkuja, raskaita mäkiä tai loputtomalta tuntuvaa suota, ei saavutukset tuntuisi läheskään niin hienoilta ja merkityksellisiltä.

Kun oppii hyväksymään kaiken tapahtuneen, pintaan nousee kiitollisuus. Välillä tämä ajatus on itsellänikin hukassa, varsinkin silloin kun kahlaa syvissä vesissä. Sitä meinaa lipua valtavirran mukana, vailla päämäärää, vailla omia unelmia. Haluaa vain hautautua peiton alle ja herätä vasta kun kaikki on hyvin. Inhimillisiä tunteita nämä kaikki. Mutta nekin kannattaa hyväksyä, ne ovat osa tätä matkaa. Minun omaa ainutlaatuista matkaa.

Näiden poikkeuksellisten aikojen, ja rehellisesti sanottuna todella vaikean kevään keskelle, juuri tällaisia vaaleanpunaisia hetkiä ja sykähdyttäviä, kannustavia kohtaamisia tarvitsin. Oli aika painaa pausea omalle arjelle. Irrottautua ja ilakoida, hullutella ja heittäytyä. Olla täysin läsnä. Ja siinä onnistuin, olo oli ihmeellisen kepeä ja elämän värit näyttäytyivät taas kirkkaina. Tätä kaipasin elämääni tällä hetkellä.

Haluan kovasti tuon saman huolettoman olotilan jatkuvan. Haluan löytää taas sen energian, voiman ja rohkeuden, joka on ollut pitkään kadoksissa. Hitto, sitähän minä nyt kapinoin. Kapinoin harmaita synkkiä ajatuksia vastaan. Kapioin luovuttamista vastaan. Kapinoin ilon puolesta. Kepeyden puolesta. Toivon puolesta. Kapinoin mahdollisuuksien puolesta. Kyllä, tämä on minun vaaleanpunainen kapinani!

Olen melko varma, että siellä ruudun toisella puolella on muitakin, jotka kaipaavat vaaleanpunaista irtiottoa. Saan arpoa Hakolan vaaleanpunaisessa kapinahengessä yhdelle onnekkaalle kahden hengen hotelliyön Hakolan sisustamassa hotellihuoneessa Hanasaaressa, johon kuuluu herkullinen illallinen kahdelle (alku-, pää- ja jälkiruoat) ruokajuomineen PLATS ravintolassa, minibaarin sisältö, monipuolinen hotelliaamiainen, sekä saunan ja uima-altaan käyttö. Voittaja voi itse valita sopivan ajankohdan yöpymiselle. Palkinnon arvo on 330 €. Aika mieletön setti, eikö!

Voit osallistua arvontaan jakamalla oma vaaleanpunainen kapinasi kommenttikenttään 26.5.2021 mennessä. Kapinasi voi olla ajatus, oivallus, intohimo, tavoite tai unelma. Piilossa, näyttävä tai ennennäkemätön. Mitä vain, koska se on sinun oma kapinasi. Oikein paljon onnea kaikille arvontaan!

***

Arvonta suoritettu! Onnetar osui nimimerkille Mar, joka kertoi omasta vaaleanpunaisesta kapinasta näin:

Vaaleanpunaisena kapinana olen alkanut näyttää tunteeni. Tänään itkettää huomenna oleva koiran lopetusaika enkä hävennyt siitä johtuvaa itkua töissä.

Oikein paljon onnea voittajalle ja osanottoni suureen suruun. Toivottavasti palkinto piristää ja tuo paljon iloa!