comment 0

Kurkkaus vaatehuoneeseen

Viimein pääsette näkemään, miltä vaatehuoneeni näyttää. Tosin, eipä siellä ole paljoakaan mitään nähtävää, koska tila on pieni ja vaatteitakin omistan todella vähän. Jotkut epäilevät, että minimalistit jemmailevat tavaraa kaappeihin ja ne pursuaa yhtälailla kuin kenen tahansa kotona, mutta omalla kohdallani tämä ei pidä paikkansa. Osa kaapeista sekä hyllyistä saattaa olla tyhjillään.

Pohdin hyvin tarkkaan mitä ostan ja mitä tarvitsen, enkä osta mitään sellaista, mikä ei täysin kolahda, joten saatan olla sitten ilman. Rahaa toki säästyy, mutta kieltämättä tarvitsen vaatteita hieman enemmän.

Sen jälkeen, kun piti heittää monet vaatteet kaatopaikalle hometalon takia, vaatteiden ostaminen väheni huomattavasti. Tuolloin oli niin paljon muita hankittavia asioita, joten en nähnyt tarpeelliseksi panostaa omiin vaatteisiin. Kenkiä ja takkeja ostin, koska ilman niitä ei oikein pärjää, mutta muuten pitkitin ostamista kaikissa muissa vaatteissa. Ostoslistallani on siis useampi vaatekappale ollut jo pitkään.

Toisinaan käyn ihmettelemässä kauppojen valikoimaa ostoslistani kanssa, mutta harvoin mukaan tarttuu mitään. Harmittaa, että moni lempivaatekauppani on lopettanut viime vuosina, kuten Filippa K. Toki jotain saattaa saada Stockmannilta, vaikkakin suppeammalla valikoimalla. Nettiostoksia en vaatteiden kanssa tee enää, liian monta huonoa kokemusta takana. On pakko päästä kokeilemaan, miltä vaate tuntuu ja miten se istuu. Lukuunottamatta miesten t-paitoja. Niin, miesten. Katos yöpaitana.

Villapaitoja, collareita, leggareita ja (niitä miesten) t-paitoja kyllä löytyy, mutta sellaista siistimpää vaatetta minulla on todella vähän. Ja nekin vähäiset sattuu olemaan silitettäviä versioita, jolloin niiden käyttö jää vähemmälle. Helppous on avainsana.

Vaatteissa pätee sama värikoodi kuin sisustuksessakin; mustaa, valkoista, harmaata ja hiekan eri sävyjä. Nyt myös murrettu ruskea on alkanut selkeästi kiinnostamaan, vaikkei sitä vielä itselläni olekaan.

Käytän vaatteet yleensä todella loppuun. Varmaan pitäisi hävetä, miten nuhjuisissa vaatteissa joskus kuljen, mutta muiden mielipiteet ei hetkauta yhtään. Toki koitan siistimpää pukea, jos on palaveri tai joku muu meno (ööö mikä? ei ole enää muita menoja, kiitos koronan) koittaa, ja siihen tarvitsenkin päivitystä. Täytyykin ottaa oikein asiakseni, että lähden vaateostoksille. Tosin mielummin ulkoistaisin sen homman personal shopperille. Anyone?

comments 6

Huomaamatonta hampaiden oikomista

Kaupallinen yhteistyö / Hammaslääkäri Sanna-Liisa Untamala

On aikoja, kun olen tyytyväinen omaan ulkonäkööni ja aikoja, kun olen tyytymättömämpi. On myös aikoja, kun panostan omaan ulkonäkööni ja aikoja, kun se jää vähemmälle – tai pikemminkin jää aivan täysin. Kuten tuossa aiemmin kerroin, aion tänä vuonna panostaa terveyteen ja hyvinvointiin, kuten myös omaan ulkonäkööni.  

En olisi ikinä voinut kuvitella, että päädyn oikomaan hampaitani esteettisistä syistä. Olen niitä valkaissut nuorempana ja viimeksi joitain vuosia sitten, mutta hampaiden oikominen ei ole käynyt aiemmin mielessäkään. 

Sain vuosi sitten asiakkaaksi Sanna-Liisa Untamalan, Invisalign-oikomishoitoja tekevän hammaslääkärin, joka päätyi luokseni suosittelun kautta. Kun pidimme palaverin nettisivujen suunnittelusta, ja Sanna-Liisa kertoi Invisalign-menetelmästä, olin yllättynyt miten huomaamatonta hampaiden oikominen tänä päivänä on, jos vertaa perinteisiin hammasrautoihin. En tiennyt aiheesta yhtikäs mitään ennen tapaamistamme, joten oli tosi mielenkiintoista kuulla prosessin etenemisestä, ja nähdä kuvia lähtökohdista sekä lopputuloksista.

Invisalign-oikomishoidot tekivät minuun niin suuren vaikutuksen, että aloin pohtia omien hampaiden oikomista. Olin kyllä omat ongelmakohdat havainnut valokuvien tai videoiden kautta, mutta peiliin katsoessa en niinkään. Ilmeisesti olin onnistunut katsomaan peilistä hampaitani aina siltä suunnalta, että näen niistä vain parhaimmat puolet. Fiksua, eikö. Nyt vilkuilin peiliin monet kerrat suu ammollaan ja joka suunnasta. Havaitsin hampaissani vinoutta yllättävän paljon.

Innostuin ajatuksesta, että minäkin voisin saada symmetrisemmän ja tasaisemman hammasrivistön. Annoin ajan kulua ja jäin pohtimaan asiaa. En halunnut tehdä hätiköityjä päätöksiä, olisihan tämä kuitenkin iso investointi. Kuukauden vierivät ja aloin olla täysin varma asiasta: oikaisen hampaani. Otin Sanna-Liisaan yhteyttä ja sovimme konsultaatioajan.

Ensimmäisellä käyntikerralla hampaideni kunto tarkistettiin ja samalla varmistettiin, että ne soveltuvat oikomishoitoon. Hampaani kuvattiin 3D-laitteella ja niistä otettiin myös röntgenkuvat. Kävimme läpi ongelmakohtia sekä toiveitani lopputuloksesta. Meni viikko, kun sähköpostiin kilahti hoitosuunnitelma animaation muodossa. Pääsin näkemään miltä hampaani näyttävät tällä hetkellä ja miltä 10 viikon päästä, kun oikomishoito on valmis.

Ensimmäinen hoitosuunnitelma ei vastannut täysin toiveitani, jossa kulmahampaani korostuivat entisestään. Koska hampaani ovat vuosikymmenten saatossa kuluneet epätasaisesti yöllisen narskuttelun takia, oli haastavaa saada rivistö suoraksi. Sain muutaman viikon päästä uuden muokatun suunnitelman, enkä meinannut pysyä housuissani! Lopputulos näytti todella lupaavalta, joten sillä suunnitelmalla aloitettiin oikomishoito ja ensimmäiset kalvot lähtivät tilaukseen.

Invisalign-oikomismenetelmässä hampaat oiotaan läpinäkyvien ja irrotettavien muovikalvojen avulla. Menetelmällä voidaan oikoa pienistä esteettisistä haitoista laajempiin toiminnallisiin purentavirheisiin. Kalvot irrotetaan vain syömisen, juomisen (paitsi vesi) ja hampaiden pesun ajaksi. Kalvot voi laittaa ruokailun ja pesun ajaksi näppärään pieneen mustaan boksiin, joka mahtuu vaikka housujen taskuun. 

Hoitojen pituus kestää yleensä 3–24 kuukautta, riippuen oikomisen vaativuudesta. Oma hoitojaksoni kestää 2,5 kuukautta, joka pitää sisällään 7 erilaista kalvoparia. Yhtä paria pidän suussa aina 10 päivää putkeen, kunnes vaihdan seuraaviin. Tarvittaessa oikomisviikkoja ja kalvoja lisätään, jos jostain syystä hampaat eivät ole liikkuneet täysin suunnitelman mukaisesti. Hoidon päätteeksi teräviä kulumisen muotoja vielä hiotaan ja hampaat valkaistaan kevyesti, jotta ilme on viimeistellympi. Ei malttaisi yhtään odottaa lopputulosta! Tiedostan toki, ettei purukalustoni tule olemaan luotisuora ja virheetön, mutta en sellaista tavoittelekaan. Luonnollisempi ilme on enemmän oma juttu. Jos saan hampaani sellaiseksi, ettei niissä häiritse juuri mikään, hoito on onnistunut. 

Kävin muutama viikko sitten Sanna-Liisan vastaanotolla. Hampaiden pinnalle asennettiin hampaan värisiä kiinnikkeitä, jotka auttavat hampaan liikettä hoidon aikana. Hammasväleihin tehtiin myös pientä hiontaa, jotta hampaiden siirtymiselle saatiin tarpeeksi tilaa. Sitten ensimmäiset kalvot laitettiin paikoilleen ja oikominen alkoi. Jännää!

Minulla on nyt suussa 3/7 kalvot. Ensimmäisten päivien aikana uudet kalvot ovat aina napakat ja jonkin verran tuntuu arkuutta, mutta päivien edetessä kalvot löystyvät ja arkuus häipyy. Vaikka muutos tapahtuu melko hitaasti, näen jo nyt, että muutosta on tapahtunut! Kun oikomishoito on valmis, saavutettua tulosta täytyy vielä ylläpitää, ettei hampaat palaudu takaisin. Saan käyttööni yökalvot, joita pidän useamman kuukauden (ehkä jopa vuoden), mutta vain öisin. Kalvot ovat samalla myös hyvä apu yölliseen narskutteluun, jota olen kuulemma tehnyt koko ikäni. 

Kirjoitan keväämmällä uuden postauksen, jossa esittelen sitten lopputuloksen! Matkan varrella raportoin hoidon etenemisestä ja fiiliksistä Instagramin Storien puolella. Jos kiinnostuit Invisalign-oikomisesta, kannattaa varata maksuton konsultaatiokäynti Sanna-Liisalle. Jokainen hoito on yksilöllinen, eli hoidon pituus, kustannukset sekä lopputulos riippuu täysin omista lähtökohdista sekä halutusta lopputuloksesta. 

comments 2

The Botanic Shelf

Kaupallinen yhteistyö / Adea

Olen käynyt joka vuosi Habitaressa inspiroitumassa ja ihmettelemässä sisustuksen ja muotoilun uutuuksia, tapaamassa ystäviä, kollegoita sekä yhteistyökumppaneita. Viime vuonna Habitarea ei järjestetty koronan takia, mutta ehkäpä tänä vuonna sitten. Toivottavasti.

Kun kävin nelisen vuotta sitten Habitaressa, mieleeni jäi erityisesti Pinja Rougerin ja Riikka Kantinkosken suunnittelema The Botanic Shelf. Tuolloin he vielä etsivät upealle hyllylleen valmistajaa, ja nopeasti se löytyikin messujen ansiosta.

Adea on suomalainen huonekaluvalmistaja, joka aloitti toimintansa vuonna 1994. Adea tunnetaan korkeasta laadusta ja aikaa kestävästä muotoilusta. Olen usein ihaillut Adean tuotteita sisustuslehtien sivuilta. Niiden viimeistellyt yksityiskohdat ja laadukkuus huokuvat jo pelkästään kuvien kautta. Adean kaikki huonekalut valmistetaan käsityönä Pohjanmaalla. Tässä kohtaa herääkin kysymys, että mitäpä ei Pohjanmaalta tulisi? Olikin ilo kuulla, että Adea otti monikäyttöisen The Botanic Shelf -kokoelman valikoimiinsa. 

Kun etsin matalahkoa avointa hyllyä kotiimme, The Botanic Shelf palautui mieleeni. Sehän toimisi mittojen puolesta useammassa tilassa; työhuoneessa, olohuoneessa tai vaikka makuuhuoneessa. Itseäni ihastutti valtavasti se, että kokonaisuutta ja ilmettä voi vaihdella liikuteltavien hyllylevyjen ansiosta ja näin ollen se sopii moniin eri tarpeisiin.

Hyllyä valmistetaan tammirungolla kolmessa eri värissä ja koossa. Hyllylevyistä voi valita joko messinkiset tai mustat, ja kokonaisuutta voi täydentää erikseen myytävillä lisähyllyillä. Itse ihastuin mustaan kokonaisuuteen, jossa runko ja hyllylevyt ovat mustia.

The Botanic Shelf saapui viime syksynä ja se onkin ollut jo jokaisessa tilassa vuoron perään! Tällä hetkellä se on makuuhuoneessa tuomassa kontrastia, jonne se sopiikin erityisen hyvin. The Botanic Shelf sopii kirjahyllyksi, kasvihyllyksi tai sivupöydäksi, ja avoimen rakenteen puolesta se toimii hienosti myös tilanjakajana.

comments 4

Muutosten vuosi

Tästä vuodesta tuli täysin erilainen, mitä olisin koskaan voinut kuvitella. Eikä syynä ole suinkaan korona, joka muutti koko maailmaa, vaan omalla kohdallani se on ero. Vuosi lukeutunee siis erovuodeksi, tai ehkä pikemminkin muutosten vuodeksi. Vaikka ero oli henkisesti vaikea ja raskas, siitä selviytyminen ja eteenpäin pääseminen on ollut yksi merkittävimmistä ja antoisimmista asioista tänä vuonna. Eron ansiosta elämääni on tullut niin paljon sellaisia asioita, joista uskalsin aiemmin vain haaveilla. 

Toki ero on harmillinen asia. Mutta nyt, kun se on takanapäin ja käsitelty, olen havahtunut useampaan otteeseen siihen, miten kaikki voikaan tuntua niin hyvältä – ja oikealta. Enää ei ole suru, pettymys ja viha painolastina. Näen ja koen elämän aivan eri valossa, kuin se olisi täynnä mahdollisuuksia, joihin haluan tarttua kaksin käsin kiinni. 

Jos alkaisin listaamaan, mitä kaikkea hyvää erosta seurasi, vaatisi se useamman aa nelosen. Jos taas listaisin ne huonot asiat, jäisi ne vain muutamaan ranskalaiseen. Tämä hämmentää. Oliko suhteeni todella niin huono, ahdistava ja kuluttava, että sen päättyminen olikin parasta tässä vuodessa? Löysinkö onneni vasta eron jälkeen?

Jotkut ihmiset tarvitsevat toisen ihmisen rinnalleen, jotta ovat onnellisia. Itse en lukeudu niihin. Voin olla onnellinen suhteessa, mutta voin olla onnellinen myös ilman suhdetta. Ja juuri näin asia on. Olen onnellinen juuri nyt, mutta olin onnellinen myös suhteessa. Omaan onneeni vaikuttaa niin moni eri asia. Ei minun tarvitse olla parisuhteessa ollakseni onnellinen, ei todellakaan. 

Moni kyselee, onko ollut sutinaa tai onko jo uusi mies löytynyt. Kyllä, sutinaa toki on, mutta uuteen suhteeseen en aio kiirehtiä. Takana on kuitenkin 10 vuoden avoliitto, joten tähän väliin sinkkuelämä maistuu kieltämättä aika hyvältä. Eikä siihen näköjään edes Tinderiä tarvita, vaikka sekin on ollut toisinaan käytössä. Seuraa on siis tarjolla, jos sitä kaipaa. Nautin yksinolosta kuitenkin niin paljon, että useimmiten valitsen sen. Mutta kyllä, olen käynyt treffeillä ja tavannut upeita ihmisiä. Vatsanpohjassa lentelee vähän väliä perhosia ja olen kerinnyt ihastuakin pari kertaa. On kiva huomata, miten ihania, fiksuja, komeita, tyylikkäitä ja lahjakkaita miehiä onkaan. Kaikki treffit ovat olleet hauskoja ja onnistuneita, vaikkei aina kemiaa olisikaan.   

Odotan tosi paljon tulevaa vuotta, mitä se sitten tuokaan tullessaan – töiden, ihmissuhteiden tai asumisen suhteen. Tuo jälkimmäinen jännittää ehkä eniten. Muutoksia on luvassa, mutta vielä en tiedä millaisia. Ja aiemman historian takia juuri siinä asiassa meinaa sisuskalut pyörähtää ympäri. Epävarmuus ahdistaa välillä, koska en halua enää siihen tilanteeseen missä olimme muutama vuosi takaperin, kun meillä ei ollut kotia. Kyllä asiat järjestyvät, ainahan ne. Vaatii vain lujaa tahtoa ja paljon työtä, eikä kannata luovuttaa vaikka voimat joskus ehtyvätkin.

Olen vuodenvaihteen lähestyessä antanut aina uudelle vuodelle teeman, joka johdattaa minua tekemään oikeita valintoja ja kulkemaan oikeaan suuntaan. Tänä vuonna teemani oli ‘Taloudellinen tasapaino’ ja voin ylpeänä todeta, että sen saavutin. Tein alkuvuodesta itselleni taloudellisia tavoitteita ja niissä pysyin. On aika saavuttaa uusia tasoja ja kehittyä oman talouden parissa lisää.

Vuoden 2021 teemaksi annan ‘Kauneutta, terveyttä ja hyvinvointia’. Olen laiminlyönyt itseäni monta vuotta ja nyt siihen tulee muutos. Matka on jo alkanut, mutta ensi vuonna panostan näihin asioihin vielä enemmän. Aion pitää itsestäni parempaa huolta. Teen parempia valintoja, jotta voin paremmin. Tämä tarkoittaa yksinkertaisuudessaan laadukkaampaa ruokavaliota, aktiivisempaa liikkumista, riittävää lepoa ja säännöllistä huoltoa. Keho ja mieli tarvitsevat nyt huolenpitoa sekä huomiota, ja niitä aion nyt antaa. 

Toivon teille kaikille ihanaa vuodenvaihdetta ja upeaa uutta alkavaa vuotta!

comment 0

Erilainen joulu

Toivottavasti teillä on ollut rauhallinen ja rentouttava joulu! Meidän joulu oli tänä vuonna hieman erilainen. Vietin ensimmäistä kertaa jouluaaton lasten kanssa kolmestaan. Toivoin aiemmin, että olisimme viettäneet aaton koko perheenä edes muutaman tunnin, mutta eipä suunnitelmat menneetkään niin. Tämä joulu meni siis kokonaan uudella kokoonpanolla. Mutta hyvä niin, nimittäin tästä joulusta tuli yksi ihanimmista.

Hain ihka ensimmäistä kertaa joulukuusen itse! Tämä yksilö osui silmiini, kun olin jouluostoksilla ja seuraavana päivänä kävin hakemassa sen. Juuri tuollaisen toivoinkin löytäväni. Laitoin kuuseen valot ja koska se näytti niin nätiltä sellaiseen, jäi muut koristeet laittamatta. Taisi olla viime vuonna sama homma, ettei se valoja enempää kaivannut. Muutenkin tänä vuonna koristelut jäivät minimiin. Havut ja hyasintit maljakossa, sekä eskarilaisen tekemät jouluaskartelut seinillä. Siinäpä ne, riittivät oikein hyvin.

Söimme lasten kanssa joulupuuroa useampana päivänä. Kuulemma sitä pitäisi syödä kevääseen asti, niin hyvää se on. Koska en itse välitä perinteisistä jouluruoista, eikä lapsetkaan, päätin tehdä jouluaattona melko arkista ruokaa, joka maistuisi varmasti lapsille, mutta jotain sellaista mitä en ole koskaan tehnyt aiemmin. Lasagnea! Nappasin netistä Tomi Björkin ideoiman reseptin ja se olikin oikein toimiva. Jälkiruoaksi oli sitten piparijäätelöä. 

Tilasin meille joulupukin, joka oli lapsille varmasti se tärkein ja odotetuin asia. Voi sitä lasten riemua, kun pukki saapui. Ilmeisen onnistuneet lahjahankinnatkin oli, koska useampaa kertaan sain kuulla, miten se pukki osasikin tuoda juuri oikeanlaiset lahjat! Joulu oli siis kaikin puolin onnistunut. Ihanan stressitön, hauska ja täynnä tunnelmaa.