comment 0

Lasten Pinna-sarja uudella värillä

Kaupallinen yhteistyö / Hakola

Meillä on ollut jo pidemmän aikaa tarvetta lasten omalle pöytäryhmälle. Joitain vuosia sitten työnalla oli oma lastenkalustemallisto, muttei se päässyt ensimmäisiä protomalleja pidemmälle. Nyt, kun on kaksi nappulaa taloudessa, tarve on vain kasvanut sopivalle pienelle pöytäryhmälle, jonka äärellä lapset voi piirtää, askarrella ja leikkiä.

Hakolan valikoimasta löytyy lasten Pinna-sarja, johon kuuluu Pinna-pöytä ja Pinna-tuoli. Väreinä on ollut vaaleanpunainen sekä keltainen, jotka ovat todella suloiset värit, mutta mielessäni oli hieman neutraalimpi vaihtoehto, joka sopisi paremmin kotimme maanläheiseen värimaailmaan.

Päätimme tehdä Hakolan kanssa yhteistyötä ja pääsin ideoimaan lasten Pinna-sarjaan uuden värin. Koska kotimme on vaalea yleisilmeeltään, halusin pöytäryhmän tuovan hieman kontrastia sisustukseen, olematta kuitenkaan räikeä. Ajatuksena oli sellainen kaunis harmaanruskea, joka ei taita muihin väreihin, eikä ole sävyltään liian lämmin.

Melkoiseksi haasteeksi meinasi värin valinta mennä. Ensimmäinen maalattu versio oli liian vaalea, jotenkin vaan liian pliisu, mutta se auttoi oikean värisävyn löytämisessä, sillä tajusin, että isolla pinnalla sävy näyttää vaaleammalta, kuin pienessä mallipalassa. Aikani asiaa pähkäiltyä, tein rohkeamman valinnan ja päädyin huomattavasti tummempaan vaihtoehtoon.

Miten UPEA väri tulikaan valittua! Todella kaunis pehmeä harmaanruskea sävy, joka sopii tosi hienosti Pinna-sarjan kalusteisiin ja istuu myös täydellisesti kotimme sisustukseen – eikä pelkästään lastenhuoneeseen, vaan ihan kaikkiin tiloihin. Pinna-sarjan uusi värisävy sai nimekseen savi.

Pojat ottivat Pinna-setin välittömästi kovaan käyttöönsä. Tällä hetkellä kotona tulee vietettyä huomattavasti enemmän aikaa, joten oli mukava saada lapsillekin jotain uutta kivaa ja käytännöllistä, josta on paljon iloa. Lasten Pinna-pöytäryhmä on ihanan pienikokoinen, joka mahtuu helposti pieneen tilaan. Vaikka meillä täällä on ihan hyvin väljyyttä, on silti hyvä, ettei pöytäryhmä haukkaa liian isoa aluetta, jos sitä siirtelee eri huoneisiin.

Aika kivasti toi luonnetta sisustukseen tuo väri. Olen tosi tyytyväinen, että valitsin melko tumman sävyn ensimmäisistä suunnitelmista poiketen. Vaikka kyseessä onkin lastenkalusteet, sopii ne neutraalin värinsä ansiosta hienosti mihin tilaan vaan. Eli ei haittaa yhtään, vaikka pyörivätkin ympäri asuntoa.

Nyt tämä lasten Pinna-sarjan uusi sävy savi on saatavilla Hakolan verkkokaupassa. Täältä löytyy Pinna-pöytä ja täältä Pinna-tuoli. Aika ihana setti, vai miltäpä ruudun sillä puolen vaikuttaa?

comment 0

Design Wash on nyt yritys

Arki on alkanut rullaamaan täällä tosi hyvin ja monet asiat ovat loksahdelleet paikoilleen. Toki päällä oleva koronaepidemia lyö omalta osaltaan kapuloita rattaisiin, mutta toistaiseksi se vaikuttaa elämäämme melko vähän. Suurin muutos on se, että pojat ovat kaikki päivät kotona, eikä leikkitreffejä, harrastuksia tai muita menoja ole enää samaan malliin, mutta muuten päivät pyörii pääosin oikein kivasti.

Olen tosi onnellinen ja kiitollinen siitä, että omalla työrintamalla hommia edelleen on. Asiakkaat ovat ilmoittaneet, että työt jatkuvat, ainoastaan toimimme etänä, eikä tapaamisia ole. Sain äsken jopa uuden asiakkaan. Ainahan se on jännittävää tuleeko niitä työtilauksia, joten uusi asiakas ja uusi tilaus on merkittävä asia, tällä hetkellä entistä merkittävämpi. Se luo todella paljon turvaa.

Viime syksynä, kun avauduin heikosta työtilanteestani Naisyrittäjien Facebook-ryhmässä, useat ehdottivat, että vaihtaisin yritykseni nimeksi Design Wash. Moni tunnisti minut sillä nimellä ja mainitaanhan se usein juttujen tai haastatteluiden yhteydessä. Aluksi ajatus tuntui hassulta, koska Design Wash on blogin nimi, ja blogi on ollut minulle ihan vaan harrastus. Siksi olen pitänyt blogia ja yritystä kahtena eri asiana.

Noh, viime aikoina myös blogi on minua työllistänyt, ja varmasti selkeintä olisi, jos sähköposteissa, tarjouksissa sekä laskuissa olisi blogin nimi, eikä PreWork, johon ei kukaan yhdistä mitään tai ketään. Sitä paitsi, minähän se näiden molempien takana heilun, yhtä ja samaa siis kaikki.

Nyt, näin puolen vuoden jälkeen päätin sitten vaihtaa yritykseni nimen. PRH:lta tuli eilen kirjallinen vahvistus ja Design Wash on virallisesti yritys! Sopiihan Design Wash yritykseni nimeksi paljon paremmin, ja se kuvastaa erittäin hyvin sitä mitä työkseni teen, sopien yhtälailla myös blogin nimeksi.

Aloitin yritystoimintani käytännössä ihan samana päivänä kuin bloggaamisen, joten ovathan ne muutenkin kulkeneet käsikädessä jo 8 vuotta. Jännä, miten tällainen pieni asia voikaan tuntua näin isolta. Se on vain yksi nimi, mutta silti. Paljon tässä on kaikenlaisia muutoksia muutenkin ollut viime aikoina, joten yrityksen nimenvaihdos, sekä visuaalisen ilmeen refreshaus passaa vallan mainiosti oman elämäni uuteen aikakauteen. Blogin logokin uudistui, joka toimii sitten jatkossa myös yritykseni logona.

Yritykseni nettisivut löytyy täältä: designwash.fi ♥ Iso iso kiitos, jos käyt sivujani kurkkaamassa! Saapi olla toki yhteydessä ja pyytää tarjousta, jos tarvetta yksinkertaisille ja selkeille visuaalisille ilmeille on. Erittäin mielelläni otan uusia projekteja vastaan.

comments 2

Uusi erilainen arki

Elämä tuntui olevan jo pidemmän aikaa erikoista ja outoa jatkuvien haasteiden takia, mutta kukapa olisi arvannut miten epätodelliseksi kaikki vielä muuttuu. Tässä on seurattu hämmentyneenä uutisia mitä oikein tapahtuu. Jännittävintä on se, ettei kukaan voi tietää miten kauan tämä tilanne jatkuu ja mitä kaikesta seuraa. Arki on nyt hyvin erilaista, ihan meille jokaiselle.

Uusi erilainen arki alkoi meillä oikeastaan jo viime viikolla, kun mies muutti omaan asuntoon. Fiilikset uudesta asumisjärjestelystä ovat kuitenkin todella hyvät. On vain vahvistunut tunne, että päätös oli oikea. Olo on helpottunut ja mieli kevyt. Olen ollut nyt muutaman päivän yksin kotona ja olen todellakin nauttinut! Nyt sain sitä odotettua omaa aikaa ja lisää on tulossa. Vaikka olen yksin, en koe oloani yksinäiseksi. Niin se aina on ollut, tykkään olla omissa oloissani ja puuhastella kaikenlaista. Olen edelleen lasten kanssa paljon, joten sitä menoa ja meininkiä riittää. Myös perheen yhteisiä hetkiä tullaan varmasti viettämään vielä paljon.

Lapset ovat suhtautuneet muuttuneeseen tilanteeseen hyvin. Vaikea vielä sanoa, millaisia vaikutuksia tällä järjestelyllä on lapsiin, mutta kun kaikki tapahtuu hyvässä hengessä ja yhteisymmärryksessä, ikäviltä tilanteilta vältytään. Edelleen annetaan miehen kanssa pusut toisillemme, kun nähdään. Lapset näkevät sen ja ymmärtävät, että kaikki on äitillä ja isillä hyvin, ja että meidän perheellä on kaikki hyvin, vaikka isi asuukin nyt muualla. Ja onhan se isin asunto nyt myös lasten toinen koti, kun siellä ovat jatkossa puolet ajasta.

Aikamoinen sattuma, mutta asumisero ei olisi voinut tulla parempaan saumaan, juurikin tämän koronaviruksesta johtuvan poikkeustilan takia. Nyt meillä on kaksi asuntoa missä olla. Otimme lapset pois päiväkodista, mutta silti voimme tehdä töitä osan ajasta. Jos olisimme kaikki kotona, ei työnteosta tulisi yhtään mitään. Pienten lasten kanssa se on vaan mahdotonta, tai ainakin äärimmäisen hankalaa. Olemme siis hyvässä tilanteessa sen suhteen, kun voimme tehdä töitä ainakin osan viikosta. Oikeastaan isompi huoli on se, onko niitä töitä vielä tulevaisuudessa.

Kieltämättä jännittää, mutta olen melko rauhallisin mielin tässä kohtaa. On vain luotettava, että asiat järjestyvät ajallaan. Olen onnekas, että työni on etätyötä ja pystyn jatkamaan töitä samalla tavalla kuin tähänkin mennessä. Nyt kun lapset ovat osan ajasta isällään, pystyn tekemään jopa enemmän töitä, kuin aiemmin. En ole enää se vanhempi, joka hoitaa sairaat lapset ja siirtää omat työt sen takia. Nyt sekin jakaantuu, viimein. Toki tuemme toinen toisiamme, jos on akuuttia, mutta olen helpottunut siitä, ettei tarvitse elää vain toisen menojen mukaan.

On tosi vaikea arvioida, miten rajusti koronaepidemia vaikuttaa Suomen talouteen ja sitä myöten myös omaan työllistymiseen. Tunnen surua muita yrittäjiä kohtaan, jotka ovat todella riippuvaisia kävijämääristä. Omalta osalta koitan vaikuttaa asiaan parhaani mukaan, kuten pitämällä lapsen harrastusmaksut päällä. Nuka käy Hipkon järjestämässä taekwondossa ja nyt on salit toistaiseksi suljettu. Jotta koko harrastustoiminta ei poikkeusolon takia kaadu, kannattaa jäsenmaksut maksaa, vaikkei ohjatuille tunneille hetkeen pääse. Hipko lupasi järjestää korvaavaa toimintaa ilmaisten verkkokurssien avulla, joten täytyy pitää lapselle niiden avulla omat treenit, saapa samalla itsekin hyvää liikuntaa.

Tsemppiä kovasti kaikille yrittäjille, kotikoulun pitäjille, perheille ja riskiryhmille! Toivotaan, että tilanne tasaantuu ja tavallinen sekä turvallinen arki palaa pian ♥

comments 14

Hengähdystauko

Tämä vuosi on jatkunut edelleen kaikenlaisilla vastoinkäymisillä. Todella toivoin, että helmikuu olisi edeltäjäänsä parempi, mutta ei. Jatkuvasti jotain. On tehnyt monta kertaa mieli avautua, mutta sitten olen painanut deleteä ja antanut vaan olla. Välillä on vaikea sanoittaa ajatuksia sellaiseksi kuin niitä tarkoittaa.

Olen saanut viime viikkojen aikana paljon viestejä omasta voinnistani. On ihana huomata, miten ihmiset välittää. Moni on kysynyt mitä kuuluu. En ole oikein osannut vastata tuohon, kun en itsekään tiedä mitä minulle kuuluu. Paljon kaikenlaista meneillään. Olen ollut henkisesti tosi väsynyt, mutta hiljalleen alkaa helpottamaan. Isoja muutoksia on kuitenkin tiedossa ja ajattelin niistä nyt kertoa.

Olemme päättäneet miehen kanssa asua jatkossa erillään. Teimme päätöksen yhdessä ja hyvässä yhteisymmärryksessä. Oikeastaan samantien, kun teimme päätöksen uuden asumisjärjestelyn suhteen, olo helpottui valtavasti. Emme ole eroamassa, mutta tarvitsemme molemmat pienen hengähdystauon. Aika näyttää mihin suuntaan myöhemmin edetään, nyt ei tarvitse tehdä vielä lopullisia päätöksiä. Katsotaan ensin, miten arki rullaa kahden kodin välillä.

Pohdimme talon myymistä ja katselimme myynnissä olevia kohteita, jos olisimme ostaneet omat pienemmät asunnot. Koska haluamme jäädä tälle samaiselle asuinalueelle, eikä tarjontaa juuri ole, tuntui toisen asunnon vuokraaminen helpoimmalta ja parhaimmalta vaihtoehdolta. Minä jään meidän nykyiseen kotiimme ja mies muuttaa tuohon melko lähelle. Pidämme talon edelleen yhteisomistuksessa ja laitetaan sitten tarvittaessa myöhemmin myyntiin. Vuokra-asunnon voi missä tahansa vaiheessa irtisanoa, jos halutaan jatkaa yhteiseloa saman katon alla tai tehdä muita ratkaisuja asumisen suhteen. Kodin myyminen, sekä kahden uuden asunnon etsiminen olisi ollut turhan iso projekti tässä kohtaa, eikä itselläni oikein siihen riittäisi voimat. Enkä halua tästä kodista vielä luopua.

Ajoittainen kireä ilmapiiri vaivasi pitkään, mutta heti kun teimme päätöksen asumuserosta, tunnelma parani välittömästi. Olemme tosi huojentuneita ja tyytyväisiä, jopa innoissamme tästä! Vaikka asumme pian kahdessa eri kodissa, jatkamme elämää edelleen perheenä. Voimme käydä reissuissa ja tehdä asioita yhdessä. Lasten takia, mutta myös meidän takia. Ei ole tarkoitus pyyhkiä toista pois elämästä, vaan nähdä toinen enemmänkin uudessa valossa. Pitää mennä kauas, jotta näkee lähelle. Näinhän se on. Juuri tätä me nyt tarvitsemme.

Olemme miehen kanssa siis erittäin hyvissä väleissä. Sovimme talouspuolen hoitamisesta miten mikäkin jakaantuu. Myös huonekalujen sekä irtotavaran suhteen pohditaan mitä tänne jää ja mitä lähtee miehen mukaan. Aika paljon uusi hankintoja joudutaan tekemään, mutta ei kai siinä. Ihmetellään yhdessä mitä ja millaisia kannattaa ostaa, jos osa on väliaikaista.

Lasten suhteen mennään todennäköisesti vuoroviikoin, mutta joustavasti. Toisen luokse hurauttaa alle 10 minuutissa, joten jos kova ikävä tulee, niin pääsee nopeasti näkemään. Pojille on tästä puhuttu ihan avoimesti, eikä asiasta tehdä draamaa.

Enpä olisi arvannut, että 10 vuoden yhteiselon jälkeen muutetaan erilleen, mutta niin se elämä yllättää. Tämä tuntuu nyt kuitenkin hyvältä ja oikealta ratkaisulta. Olisihan se hienoa, jos loppujen lopuksi päädytään jatkamaan matkaa yhdessä. Emme tiedä kumpikaan miten tässä käy, eikä vielä tarvitsekaan tietää. Uskon, että asiat tapahtuu kuten on tarkoitettu.

comments 20

Tahmea tammikuu

Odotin uudelta alkaneelta vuodelta – tai tässä tapauksessa uudelta vuosikymmeneltä uutta raikasta starttia, mutta tämä kaikki on ollut ihan jotain muuta. Tammikuu ei ole pelkästään näyttänyt marraskuulta, vaan myös tuntunut. Tosin marraskuukin oli huomattavasti parempi kuukausi vähän joka suhteessa. Tammikuu, vuoden ensimmäinen kuukausi, on ollut suoraan sanottuna ihan paska.

Kaipaan valtavasti kauniin kirpsakkaa pakkaskeliä, narskuvia lumihankia ja puhtaan valkoista talvimaisemaa. Komeita kinoksia, pulkkamäkeä, hiihtolatuja ja lumitöitä. Kaipaan kunnon talvea niin paljon, että melkein itkettää. Pakkasta saisi olla kymmeniä ja lunta vaikka kaulaan asti, ihan sama. Talvi, tulisitko jo. Voi sitä lasten riemua, jos aamulla on ilmestynyt pienen pieni valkoinen lumipeite maahan. Äiti, äiti! Tule katsomaan. Lunta! Menee vain hetki, kun sekin on jo poissa ja taas on mustaa.

Ei se synkkä mieliala täysin noista keleistä kuitenkaan johdu. Monessa muussakin asiassa tuntuu olevan tahmeaa. Työprojektit junnaa paikoillaan tai sitten mennään takapakkia. Mikään ei meinaa mennä suunnitelmien mukaan. Päätin aiemmin, että tänä vuonna painetaan kunnolla duunia ja sanotaan kaikelle turhalle ei, varsinkin sellaisille, mistä ei ole taloudellisesti mitään hyötyä. Näin olen tehnyt, olen päästänyt irti upeistakin jutuista. Aika ei nyt vain riitä sellaiseen, mikä ei tuo leipää pöytään. Vaikka olen panostanut enemmän olennaiseen, tuntuu, että silti poljen paikoillaan. Mikään ei etene toivotulla tavalla. Koitan tehdä parhaani, mutta se ei vaan tunnu riittävän.

Parisuhderintamallakaan ei kauheasti sitä auringonpaistetta ole. Aika isojen asioiden äärellä ollaan, niistä lisää myöhemmin. Kunhan tässä nyt ensin saadaan kuviot selvitettyä mitä tapahtuu ja missä vaiheessa. Kaikenlaisia muutoksia on kuitenkin tiedossa. Sanotaanko niin, ettei se elämä mene todellakaan suunnitelmien mukaan. Aika epämääräistä, mutta sellaista tämä kaikki nyt on.

Toivottavasti helmikuu menisi paremmin. Koitan pitää mielen positiivisena, vaikka vaikeeta meinaakin välillä olla. Happihyppely ja herkuttelu ovat hetkellisesti auttaneet. Niin, ja unelmointi kaikesta kivasta. Sellaisesta tulee tosi hyvä mieli. Onhan tuo unelmointi myös osa tulevaisuuden suunnittelua. Huomaa itsekin, mistä oikeasti innostuu ja mikä on oma juttu. Sitten vaan miettii, mikä olisi kannattavaa tai mahdollista toteuttaa.

Eipä tässä nyt muuta. Tällaisia tahmeita kuulumisia tänne. Niin ja sairastupaa myös. Perheen pienin on ollut pari päivää kovassa kuumeessa. Ihan reppana toinen. Toivottavasti teille kuuluu parempaa alkanutta vuotta!