comments 6

Kotona, töissä ja toimistolla

On se jännä, kun joinain viikkoina arki soljuu oikein nätisti eteenpäin ja joinain viikkoina meinaa koko pakka levitä käsiin. Ja välillä leviääkin. Tämä viikko on ollut jotenkin ihan ihmeellinen. Alkuviikko tuntui menevän ihan päin peetä. Monissa asioissa mentiin takapakkia ja se kieltämättä turhautti. Eipä auttanut kuin alkaa selvittämään, järjestämään ja hoitamaan asioita uudelleen ja parhaansa mukaan, vaikka sitten mutkien kautta. Jossain kohtaa asiat alkoivat loksahdella takaisin paikoilleen kuin itsestään ja pienimuotoiset katastrofit kääntyivät loppujen lopuksi voitoksi.

Lisähaasteita arkeen on tuonut lasten sairastelut. Molemmat lapset on ollut nyt vuoronperään kipeänä pidemmän aikaa. Kuumeilua, oksentamista, ripulointia ja sen semmoista kivaa. Pöpöt villisti taas liikkeellä. Lasten sairastuminen vaikuttaa tietysti kaikkiin menoihin ja tekemisiin. Koska teen kotoa käsin töitä, niin kipeiden lasten hoitaminen jää yleensä minulle, kun miehellä on ne työt muualla. Semisti ottanut välillä moinen päähän, mutta koska voin joustaa töissäni helpommin, niin sittenhän sitä on vaan joustettava. Ja olenhan jo kotona valmiiksi. Ha.

tyopoyta

Nautin tosi paljon tehdä töitä kotoa käsin. Erillinen toimistorakennus omalla sisäänkäynnillä olisi toki mahtava, varsinkin silloin jos lapset on kotona ja töitä pitäisi tehdä. Tarvitsen oman tilan ja rauhan työskentelyyn, siksi avokonttorikaan ei aikoinaan tuntunut oikein omalta, ympärillä tapahtui ihan liikaa ja vei jatkuvasti omaa keskittymistä muualle. Eikä misofonia auttanut asiaa tietenkään yhtään, pahensi vaan. Eli mielummin näin, kuin että vuokraisin vaikkapa jotain työpistettä tai työtilaa, kun siihen ei ole edes tarvetta.

Kovin vähän aikaa se kestää, kun lapset on pieniä. Tuskin enää teiniä tulla vetämään kirjanpitoa pöydältä alas tai tungeta pikkuautoja tulostimen väliin. Tai no mistäs sitä tietää, kun on meidän pojista kyse. Jekkuilut tuskin on ihan heti loppumassa.

Mutta joo, tämä viikko on ollut yhtä vuoristorataa, tilanteet on elänyt jatkuvasti ja koko ajan. Ja juuri kun luulin, että lasten sairastelut olisi nyt takanapäin, nousi toisella lapsella uudelleen tänään taas kuume. Piti olla kahdet lasten synttärijuhlat viikonloppuna, mutta ainakin toiset jää nyt väliin. Saa nähdä mikä tilanne huomenna. Toivottavasti ensi viikolla nähtäisiin enemmän terveitä päiviä.

Alunperin piti kirjoittaa jotain yrittäjyydestä, mutta näemmä ajatukset harhailee sen verran paljon, etten tämän kummempaa saanut raapustettua. Noh, tämmösiä kuulumisia tällä kertaa.

Jos teillä on toivomuksia postausten suhteen, niin kuulen niistä mielelläni! Kiinnostaako yrittäjyys, perhe-elämä, sisustusjutut vai mahdollisesti joku muu? Alustavia suunnitelmia joidenkin postausten suhteen on ja luonnoksissakin on muutama ollut jo pitkään valmiina, mutta vielä uupuu valokuvat ja sen takia ne on jäänyt julkaisematta. Välillä sitten pää on ihan puurossa, ettei millään saa ajatuksia jäsenneltyä kasaan ja kirjoittaminen vaan takkuaa, vaikka kuinka olisi sanottavaa. Kuten nyt. Suottapa sitä sitten. Näillä mennään.

comment 0

Moon-rahin voittaja

Kaupallinen yhteistyö / Hakola

Aavistelin, että Hakolan Moon-rahin arvontaan tulee paljon vastauksia, mutta huh huh, teitä osallistuikin lähes 900 tyyppiä! Kiitos kaikille osallistumisesta ja aivan ihanista kommenteista. Niitä oli tosi kiva lukea ja oli erityisen mielenkiintoista kuulla, millaisen rahin kukin kotiinsa tahtoisi.

hakola_arvonta

Suosituin rahi oli selkeästi juurikin tuo greige Boheme-sametilla ja isommassa koossa. Seuraavaksi suosituimmat olivat luonnonvalkoinen sekä vaaleanpunainen Musone-sametilla, jotka ehdottomasti itsekin ottaisin meille! Rohkeampiakin valintoja oli myös joukossa, kuten okraa, toffeeta ja tummanvihreää, kieltämättä tosi kauniita kaikki. Moni sanoikin, että valinta on vaikea.

No mutta, viimein on aika paljastaa kuka teistä voittikaan oman rahin itselleen ja mikä on voittajan valinta! Jännääää! Rumpujen pärinää…

Onneks olkoon Sari M, onnetar osui kohdallesi ja sinä olet voittanut ihanan Hakolan Moon-rahin itsellesi! Kommenttisi oli:

Ihanaa, tätä olen pitkään suunnitellut ostavani. Sitten kun palaan takaisin töihin hoitovapaalta (ellei arpaonni nyt suosisi 😍) Iso vaaleanpunainen uudella kankaalla on ollut mietteissä, tämä greigekin näyttää ihanalle!!

Oikein paljon onnea voittajalle! Hakolalta lähetetään tarvittaessa kangasnäytteet, jotta voi varmistua valinnasta. Iso kiitos vielä jokaiselle arvontaan osallistujalle ♥

comments 10

Vastuullinen kuluttaminen

Nyt on ollut paljon otsikoissa vastuullisesta kuluttamisesta ja siitä, minkälaista hiilijalanjälkeä kukin meistä jättää jälkeensä. On todella hyvä, että näistä asioista puhutaan laajasti, eikä näitä asioita voi oikein enää ohittaa, jos seuraa uutisia tai mitä vain artikkeleita, kolumneja tai blogeja.

En koe itse olevani todellakaan mikään ekoihminen, mutta on ollut tosi mielenkiintoista pohtia omaa elämäntapaa. Tiedostan pääpiirteittäin, mitkä asiat säästävät luontoa ja parhaani mukaan koitan toimia, mutta silti jotkut asiat ovat tulleet hieman yllätyksenä, että mitkä lisäävät omaa hiilijalanjälkeä. Asiaa avarsi Sitran Elämäntapatesti. Vaikkei se koko totuutta kertoisikaan, on se kuitenkin suuntaa antava, varsinkin tällaiselle ummikolle.

Elämäntilanteet muuttuu, tavat toimia muuttuu. Parikymppisenä elämä oli todella erilaista, kuin vaikkapa nyt lähes nelikymppisenä perheenäitinä ja näin ollen myös kuluttaminen on hyvin erilaista. Ennen asuin yksin kerrostalossa, enkä omistanut autoa, mutta kävin usein ravintolassa syömässä ja ostin uusia vaatteita melko tiuhaan. Nyt asun perheeni kanssa omakotitalossa ja omistan auton, mutta käyn harvoin ulkona syömässä ja shoppailen uusia vaatteita ehkäpä jo liian harvoin (en edes kehtaa sanoa, kuinka monissa housuissa tai paidoissa on reikiä, ja silti niitä vielä käytän). Kuluttaminen on kuitenkin muuttunut tässä ajassa paljon ja matkan varrella oli vielä liuta erilaisia variaatioita miten asuin ja elin.

En ole tehnyt elämässäni suoranaisesti hankintoja sen mukaan, mikä olisi kaikista ekologisinta, vaan sillä ajatuksella, mikä kestää mahdollisimman pitkään ja josta saan parhaan mahdollisen hyödyn, eli toisin sanoen rahoille vastinetta. Mielummin panostan toimivaan, kestävään ja esteettisesti kauniiseen, kuin kertakäyttöiseen ja väliaikaiseen. Haluan ostaa tarpeeseen, en huvin vuoksi. Ja vähemmälläkin pärjää, sen olen huomannut.

Työskentelin parikymppisenä muodin parissa, jossa mallistot vaihtuivat tiheään tahtiin. Oli syys-, talvi-, kevät- ja kesämallistot, sekä niiden välissä vielä flash-mallistot. Koko ajan tuli uutta ja piti pysyä kärryillä uusimmista trendeistä. Moinen vauhti alkoi ahdistamaan, enkä nähnyt tulevaisuuttani enää sillä alalla.

Nopeaa sykliä ja vaihtuvuutta enemmän minua kiinnosti pysyvyys. Lähdin opiskelemaan muotoilua, jonka alustana suunnittelulle oli kestävän kehityksen ajatusmalli. Tuohon aikaan ei ekologisuudesta ja hiilijalanjäljestä puhuttu samalla intensiteetillä, kuin tänä päivänä, mutta asiaa ei silti ohitettu. Tavoitteena oli suunnitella aina ajatonta ja kestävää, joka on kuitenkin nykyaikaista. Olen edelleen samalla alalla, vaikkakin graafiseen muotoiluun suuntautuneena. Mutta muotoilu itsessään kiehtoo ihan valtavasti, kuten arkkitehtuuri, jossa kestävä kehitys on todella suuressa roolissa.

Tilasin tuossa jokunen aika sitten Finnish Design Shopista meidän eteiseen ripustimia. Paketin mukana tuli kirje, jossa luki näin:

Me Finnish Design Shopissa vierastamme materialismia, mutta rakastamme estetiikkaa. Meistä vähemmän on enemmän, ja siksi sen vähän on parasta olla hyvin valittua. Laatu ei ole elitismiä, vaan vastuullista kuluttamista.

Oli todella ilahduttavaa saada tuotteiden mukana tämä kirje, jonka sanoman allekirjoitan täysin. Olen rummuttanut tuota ajatusta blogini alkuajoista asti ja varmaan hamaan tappiin asti niin teen, kirjoitan blogia tai en. Vähemmän on todellakin enemmän ja kun se vähempi on laadukasta ja kestävää, on se varmasti luonnollekkin myös parempaa. Kirjeen lopussa vielä muistutettiin, että kierrätäthän pakkausmateriaalit, jossa ostokset saapuivat. On hienoa, että monet yritykset kantavat kortensa kekoon ja esimerkiksi tällä tavoin ohjaavat asiakkaitaan toimimaan luontoa säästäen. Pieni, mutta merkityksellinen juttu.

Olenko itse sitten vastuullinen kuluttaja? Joissakin asioissa kyllä, joissakin en. Kerran sain kuulla, miten epäekologisia valintoja olen tehnyt asumisen suhteen, että miten epäekologinen uusi kivitalo on verrattuna esimerkiksi vanhaan puutaloon ja miten epäekologinen betonilattia on. Kun etsimme nykyistä kotiamme, eipä tosiaan ekologisuus painanut tuolloin vaakakupissa, vaan ihan muut asiat, kuten esimerkiksi perheemme terveys. Meidän talohistorian tietäen tämä piikittely oli hyvin erikoista. Enkä ole tehnyt kotimme materiaalivalintoja ekolasit silmillä, vaikka muutoin kestäviä ratkaisuja koitankin tehdä. Mutta en myöskään lennä usein tai ajele autolla pitkiä matkoja, jos nyt vertaamaan lähtisi.

Jokaisella meillä on omanlaiset tavat toimia ja elää. Toki asiallinen tiedon jakaminen on hyvästä, mutta tuskin kukaan meistä on tässä asiassa täydellinen. En minä ainakaan. Kannan korteni kekoon sen minkä pystyn, sen minkä tiedän ja sen minkä osaan. Tässähän sitä vanhetaan ja viisastutaan päivä päivältä enemmän. Varmasti jatkossa tulee tarkasteltua omia valintoja ja tekoja vielä enemmän, jotta toimii itse mahdollisimman vastuullisesti ja sitä samaa koittaa opettaa sitten myös omille jälkeläisille.

comments 10

Betonilattia korjauksen jälkeen

Aina silloin tällöin meidän betonilattiasta kysellään käyttökokemuksia ja niistä olenkin pariin kertaan kirjoittanut, mutta ehkä viimeisimmät raportit lattiasta taitaa olla kohdillaan, tässä on kuitenkin tapahtunut viime kerrasta muutoksia, lattia nimittäin korjattiin viime syksynä.

Kerroin aiemmin, että lattiaan tuli miltei heti muuttomme jälkeen iso näkyvä jälki, eikä sen korjaaminen ollut ihan yksinkertainen homma, kun olisi pitänyt hioa ja lakata koko 100 m2 alue uudelleen. Jälki häiritsi lähes vuoden asumisen jälkeen edelleen, joten se päätettiin viimein korjata. Korjaus vaati kaikkien huonekalujen siirtämistä ulos konttiin sekä viikon evakkoa väliaikaismajoituksessa. Arvelin tämän prosessin paljon raskaammaksi, kuin se sitten olikaan. Yllättävän mutkattomasti kaikki meni.

Kun palasimme takaisin kotiin, pienimuotoinen yllätys oli edessä. Painotin korjaajille todella monta kertaa, etten halua tuosta kyseisestä jäljestä nähdä enää mitään merkkejä, mutta en tiedä miten asian ymmärsivät, koska korjauksen jälkeen tuo pahainen naarmu oli vieläkin nähtävissä. Ajattelivat, että riittää jos meikäläisen korjausyrityksestä jääneet lakkajäljet poistuvat, ei kai muuten niin tarkkaa ole.

Noh, jälki oli kuitenkin korjaantunut noin 75 prosenttisesti eli melko hyvin, vaikka tietysti kaiken jälkeen toivoin, ettei moisesta jää kirjaimellisesti jälkeäkään. Mitäs en tullut varmistamaan lattiaa hiomisen jälkeen, kuten alkujaan meinasin. Oma moka. Siinä kohtaa ajattelin, että olkoon. Se on nyt tarpeeksi hyvä, eikä enää häiritse ollenkaan niin paljon kuin aiemmin. Sitäpaitsi kaikenlaisia jälkiä tulee jatkossa vielä paljon, se on varmaa se. Oma lievä pettymys muuttui lieväksi tyytyväisyydeksi. Nyt on hyvä.

Suurin pelko taisi korjauksessa olla se, että taas kerran seinät leikkaantuvat auki hiomisen takia. Tämä oli yksi syy, miksi siirsin korjausta kokoajan eteenpäin. Mutta pelko oli täysin turha, koska nyt ei hiottu seinään asti, vaan pari senttiä seinästä ja listoista, joten mitään tuhoa ei saatu aikaiseksi! Jos tämän olisin tiennyt, olisin korjauksen tilannut jo paljon aiemmin. Aiempi tekijä kun arvoi, että seinät saattavat saada valitettavasti taas kyytiä. Nytpä oli eri tekijä ja eri toimintatapa, ja homma hoitui hyvin siististi.

Lattian tuntu oli muuttunut korjaustyön jälkeen aika paljon. Siitä oli tullut todella mattainen ja sileä. On nyt ehkä aavistuksen herkempi vastaanottamaan likaa, mutta samaan aikaan se tuntuu mielettömän hyvältä jalkojen alla! Jos nyt vertaa, niin aiemmin saattoi olla pikkaisen muovisen oloinen pinta, koska siinä oli enemmän kiiltoa. Hiominen on ilmeisesti tehty erilaisella laikalla, koska lattia on nyt entistä ihanemman tuntuinen.

Olen älyttömän tyytyväinen, että lattia päätettiin viimein korjata. Sitäpaitsi vakuutusyhtiö korvasi kaikki kulut ja jos oikein tarkkoja ollaan, jäimme hieman plussalle omavastuun jälkeen, kun vakuutusyhtiö maksoi myös tavaroiden kantamisesta, että ihan kannattava urakka oli. Erityiskiitos OP vakuutukselle, tosi mallikkaasti meni heidän puolesta!

Vaikka betonilattiassa on ollut haastetta, valitsisin sen todennäköisesti silti uudelleen. Tykkään lattiasta ihan valtavan paljon, sen ulkonäöstä, tunnosta ja toisinaan myös helppoudesta. Ehkä kaikissa lattioissa on omat haasteensa, hyvät ja huonot puolensa. Meidän lattia on tehty niin, että on helppo laittaa päälle parketti, jos siltä tuntuu. Ilmeisesti semmoista kelluvaa parkettia tarvitse ruuvailla tai liimailla mistään kohtaa, että voi samalla pitää betonilattian ehjänä.

Rakastan listattomuutta ja helpottaa kyllä siivouksessa, ettei niitä listoja tarvitse erikseen putsailla. Listattomuuden hinta on ollut aika iso, juurikin noiden seinien välisten rakojen paikkailuun on mennyt tuhottoman paljon aikaa (viimeksi eilen korjasin taas yhden huoneen seinät) sekä jonkun verran rahaakin. On silti sen arvoista. Edellisessä kodissa olin ihan täynnä satojen listojen imuroimiseen ja pyyhkimiseen, niin nyt ei ole siitä tarvinnut ainakaan murehtia. On ollut kivan helppoa ja vaivatonta imuroiminen.

Yksi asia, mistä täytyy pienten lasten vanhempana mainita, on se, että betonilattia ei narise yhtään! Kun lapset on saatu viimein untenmaille, huoneesta pois hiippaileminen tapahtuu tosi hienosti, kun ei tule mitään ääntä. Tämä oli miehenkin mielestä hieno piirre lattiassa, kun se ei nitise eikä natise.

Täällä löytyy aiempia postauksia:

Betonia lattiaan
Viittä vaille valmista
Valmis betonilattia
Kokemus betonilattiasta

Jos joku asia askarruttaa ja tulee kysymyksiä, niin kommenttikenttä on vapaa.

comments 894

Samettinen Moon-rahi + arvonta

Kaupallinen yhteistyö / Hakola

Telkkarihuoneen sisustus on edistynyt hyvinkin käytännöllisellä, mutta myös erittäin kauniilla tuotteella. Ja tämä tuote on mainio varsinkin yhteisiä leffailtoja silmällä pitäen.

Kun muutimme tähän kotiin, siirtelimme telkkarihuoneen sohvaa sekä telkkaria edestakaisin eri paikkoihin koittaen löytää toimivimman ratkaisun. Vaikka ihanteellisin paikka telkkarille olisikin suoraan sohvan edessä, toimi se kuitenkin parhaiten seinän vieressä sivulla, jolloin se ei korostu liikaa, vaan on melko huomaamaton muista tiloista katsottuna. Telkkari kun itsessään ei ole kaikista kaunein elementti sisustuksessa.

Jos pidemmäksi aikaa haluaa sohvalle parkkeerata, tulee telkkaria tietysti käännettyä. Ollaan harkittu seinätelinettä – siis ensisijaisesti naperon takia, joka jo kerran sai kaadettua telkkarin itsensä päälleen, mutta turvallisuuden lisäksi myös optimaalisemman asennon takia.

Nyt on kuitenkin rennompaa leffankatseluasentoa varten tullut ihanalle Cosy Pocket -sohvalle odotettu aisapari, upea samettinen Moon-rahi! Ei tarvitse viritellä enää tyynyistä jatkopalaa, kun tuohon mahtuu komiasti meidän molempien jalat ja pötkötysasennot on valmiina. Viltti vaan päälle ja leffa pyörimään, minitreffit kotisohvalla alkakoon.

Rahin pehmeä Boheme-samettikangas on värisävyltään greige ja se on Hakolan valikoimissa uutuuskangas. En nähnyt isona pintana tätä samettia ennen tilausta (paitsi Coterie-blogia kirjoittavan Riikan sohvakuvissa), joten vähän jännitti miten se sitten toimii sohvan kanssa. Sain toki mallipalan kankaasta, jotta pystyin sitä alustavasti mallailemaan, mutta sitten kun rahi saapui, näki vasta kunnolla miltä ne yhdessä näyttää.

Ja hyvältähän ne näytti! Samettikankaan sävy on tosi kaunis ja sopii todella hyvin yhteen hiekanvärisen sohvan kanssa. Muutenkin rahin pyöreä muoto sekä sen koko natsasi kokonaisuuteen hienosti. Rahi menee tarvittaessa myös toisen sohvan kanssa.

Rahin päällinen on irroitettavissa ja pestävissä, joka on tietysti lapsiperheessä hyvinkin suotavaa. Ja jos joskus tekee mieli saada vaihtelua, niin vaihtaa vaan rahin irtopäällisen toiseen väriin tai kokonaan eri kangaslaatuun. Kuten Cosy Pocketin irtopäällisen vaihto sen jo näytti, ilme saattaa muuttua paljonkin hyvin pienellä. Rahi toiminee jatkossa varmasti moneen, leffailloista lastenleikkeihin ja sohvapöydästä lisäistuimeen. Sitä on vieläpä helppo liikutella, voi paikkaa vaihdella mihin ikinä haluaa, vaikkapa makuuhuoneeseen.

Rahista löytyy kahta eri kokoa, iso ja pieni. Tuo on se isompi koko, jonka halkaisija on 75 cm ja korkeus 33 cm, kun taas pienemmän rahin halkaisija on 43 cm ja korkeus 43 cm. Kangasvaihtoehtoina on kahta erilaista samettia, kiiltävää ja lyhytnukkaista Musone-samettia, sekä tätä pehmeää ja ajatonta Boheme-samettia, joka on viime syksyn uutuuskangas.

Mutta höpinät sikseen, nyt on nimittäin jotain superkivaa tiedossa! Kuten otsikkokin sen kertoi, on blogiarvonnan aika. Ehkäpä jo arvaatte, mitä aion teidän kesken arpoa?

Kyllä vain, saan arpoa teidän lukijoiden kesken yhden samettisen Moon-rahin! Voittaja saa valita itse kummalla ja minkä värisellä sametilla rahin haluaa, sekä kummassa koossa, pienessä vai isossa. Palkinnon arvo on 190 € – 350 €, riippuen siis sametista ja rahin koosta. No onko vähän mahtava arvonta! Voi juma.

Osallistu arvontaan kommentoimalla millä kankaalla ja minkä kokoisena rahin haluaisit. Käy katsomassa täällä vaihtoehdot. Osallistumisaika on 3.2.2019 asti. Älyttömästi onnea kaikille osallistujille! Apua, mua alkoi jo jännittämään kuka teistä saa Moon-rahin itselleen, se on nimittäin mielettömän ihana ♥