comments 4

Kanarian auringon alla

Täällä ollaan, lomalla! Kohteeksi valikoitui Gran Canarian Puerto Rico, joka tuntui parhaalta vaihtoehdolta pääosin lämpötilojen ja lentomatkojen perusteella. Itse matkustamisvaihe lentokenttäselvityksineen, lentoineen ja bussikuljetuksineen on aina se suolaisin osio, mutta kun hotellin pihaan viimein päästiin, odotus palkittiiin kertaheitolla. Ja se pehmeä lämpö, joka vastaanotti meidät! Tätä oli odotettu.

Hotellimme Ocean Hill oli juuri niin tyylikäs kuin kuvat antoivat ymmärtää. Valkoista, selkeää ja linjakasta korkealla vuoristossa merinäköaloin. Luulin, että hotelli on pieni ja kompakti, mutta tämähän olikin aika iso. Hotellin ikäraja on 16, eli täysin aikuiseen makuun suunnattu. Kun kahdestaan reissuun lähdimme, sopi se mainiosti, tulisi vain Nukaa kova ikävä, jos muita pieniä palleroita näkisi. Mutta on tämä hiljaisuuskin ihanaa. Ei lapsia eikä teinejä, sopii.

Hotellissa on useampi uima-allas, mutta meillä on oma private pool, johon pääsee suoraan omasta huoneesta! Allas on neljällä huoneella käytössä, mutta saadaan olla tosi rauhassa, kun on reunimmaisin huone. Aika ihanaa viettää tässä aikaa ja käydä pulahtamassa, kun siltä tuntuu. Ja mitä lämpötiloihin tulee, on mittari heilunut 30 asteen hujakoilla. Pilvetön taivas, eikä juuri yhtään tuule. Oli kyllä hyvä valinta lomakohteeksi.

Emme ottaneet All Inclusivea, emmekä edes hotelliaamiaista, jotka olisi saanut lisämaksusta. Huoneessa kun on oma keittiö ja mielummin sitä nauttii aamupalaa bikineissä omalla altaalla auringon alla ja kokeilee eri ravintoloita.

Maisemat ovat upeat, kuten myös hotelli. Itse Gran Canaria on hyvin turistimainen, juuri sellainen kuin kuvitella saattaa. Ruokalistat ovat suomeksi ja paljon samaa krääsää myynnissä. Tyrkyttämistä täällä ei sentään ole, vaan hyvinkin iloista ja rentoa palvelua. Ravintoloiden ruuat ovat olleet ihan ookoota, aika samantapainen lista jokaisella tuntuu olevan. Vähän hienompaa fine dining ravintolaakin pitää mennä kokeilemaan, ollaanhan nyt kihlajaismatkalla.

Nyt on tarkoitus jättää murheet ja huolet taka-alalle, ja ihan vaan nauttia. Sovittiin, että ekat pari päivää löhöillään aurinkotuoleissa, mutta itselleni pelkkä auringonotto on haaste. Tuntuu tyhmältä vaan maata paikoillaan tekemättä mitään, kun ei tullut kirjaakaan mukaan. Hetken aikaa jopa onnistuin, mutta sitten lähdin kävelylle katselemaan maisemia.

Tänään vuokrataan auto ja lähdetään ajelemaan saaren toiselle puolelle ja ehkä shoppailemaan, kunhan nyt ensin nautitaan hieronnoista. Tilattiin hieroja huoneeseen ja parhaillaan mies nauttii tunnin setin, jonka jälkeen minä. Sain eilen jo puolen tunnin hemmottelun ja kohta sitten pidempään. Kyllä meidän kelpaa.

comments 12

Askel kerrallaan

Niin sitä luulisi, että kun kokee lyhyessä ajassa paljon vastoinkäymisiä, olisi kaiken jälkeen entistä vahvempi. Timantinkova, rohkea ja peloton. Se mikä ei tapa, vahvistaa -fraasia viljellään ympäriinsä, kun iskua tulee. Voin kertoa, että ei se mene niin. Ehkä omat kokemukset ovat vielä niin tuoreita, että tunnen oloni enemminkin epävarmaksi, heikoksi ja pelokkaaksi, kuin vahvaksi voittajaksi.

Eteenpäin on menty ja saatu paljon asioita semmoiselle mallille, kuin haluttiin, mutta mieli on edelleen tosi ristiriitaisissa tunnelmissa. Kaikki edessä oleva jännittää ja pelkään jatkuvasti, että jotain pahaa tapahtuu. Että asiat menevät aivan toisella tavalla kuin suunnittelen ja matto vedetään taas jalkojen alta. Tai että takaapäin taas kuuluu. On hetkiä, kun saan jostain sielunsopukoista voimaa ja energiaa, jonka jälkeen teen ja toimin, päätän että asiat menee hyvin. Mutta ne hetket on nyt kyllä harvassa.

Nuorena olin optimisti. Kun tuli ikää ja kokemusta karttui, minusta tuli realisti. Teen päätöksiä enemmän järjellä kuin tunteella, mutta pyrin silti uskomaan myös tunnetta, enkä pelkkää järjen ääntä. Ihastuminen tai rakastuminen on niin paljon intohimoisempaa, ja silloin kokee elävänsä, kun antaa niille tilaa. Siksi olen uskaltanut ottaa myös riskejä, välillä niissä jopa onnistuen, välillä ei niinkään.

Kaikista vahvin järjen ääni on intuitio. Se ei petä ikinä. Ja juuri sen takia se on välillä raivostuttava, varsinkin silloin, jos asiat näyttävät menevän ei-niin-toivotusti. Aina se intuitio ei näyttäydy, vaikka kovin toivoisikin. Se sentään antaa suunnan mitä kohti kannattaa mennä, mutta kun intuitio möllöttelee vaan hissukseen, on punnittava asioita ihan kunnolla ja joskus jääkin pyörimään vaan paikoilleen.

Ehkä tähän kaikkeen auttaa vaan aika. Ajalla on tapana parantaa monen monta asiaa. Odotan kovasti sitä, kun mieli on taas kevyt ja innokas, sekä täynnä tarmoa. Vastoinkäymiset lannistaa, vaikkei ne aina suuria olisikaan. Itse olen kokenut oloni viime ajat masentuneeksi, mutta tiedän, etten ole masentunut, on vain sellainen olotila. Innostun, näen tulevaisuuteen ja nautin arjen pienistä hetkistä, mutta joku raskas pilvi painaa yläpuolella. Kyllä se siitä vielä poistuu, kun vaan jaksan keskittyä hyviin asioihin.

Arjessa on kaikesta huolimatta tosi paljon ihania asioita, kuten tuo hetki, kun Nuka kirjoitti ensimmäistä kertaa oman nimensä! Voi että se oli söpöä. Toinen pahastui, kun ei heti mennyt täydellisesti. No ei se voi vielä 3-vuotiaana täydellisesti mennäkään! Lisää harjoitellaan ja uusia kirjaimia opetellaan, kaikki aikanaan. Nyt mennään askel kerrallaan eteenpäin.

comments 6

Vauhtia ja voimaa renkailla

Nuka tykkää kovasti temppuilla, taistella, hyppiä ja kiipeillä, on pienestä pitäen ollut hurjapää, eikä vuosien edetessä näytä vauhti hellittävän. On kiva, että lapsi on liikkuvainen, aktiivinen ja energinen, ja vielä parempi kun se tulee ihan luonnostaan. Ollaan välillä rakennettu alakertaan sohvatyynyistä, patjoista, portaista ja jakkaroista parkour-rata, joka on ollut melkoinen hitti! Kieltämättä aika rankkaa vetää se läpi, itsekin kokeilleena. Mutta todella helppo ja hyvä liikuntamuoto kotona, ja mikä parasta – täysin ilmainen.

Sain aikoinaan vinkin ystävältäni hankkia Nukalle voimistelurenkaat. Renkaiden hankkiminen jostain syystä kuitenkin jäi, unohdinko sitten vai mitä. Kun muutimme tähän asuntoon, tuli voimistelurenkaat taas mieleen. Paikkakin niille olisi valmiina, kun olohuoneessa on pitkä leuanvetotanko, johon renkaat saisi helposti kiinni ja tilaa temppuiluun tosi hyvin.

Sisustukseen sopivat ja tyylikkään yksinkertaiset voimistelurenkaat löytyivät Suomen Voimistelutuotteesta. Blogiyhteistyönmerkeissä valitsin käsinhiotut puiset renkaat lasten koossa ja niiden kanssa mustat hihnat. On muuten mielettömän hauska ja samalla kehittävä kuntoilutuote lapselle, joka vie vain vähän tilaa. Ja toki myös aikuiselle.

Voimistelurenkaita löytyy lasten sekä aikuisten kokoa, puisena, mustana tai valkoisena, tsekkaa täältä. Renkaat voi kiinnittää suoraan kattoon omilla kattokiinnikkeillä tai sitten leuanvetotankoon, joka on itsessään myös mainio kuntoiluväline. Jospa sitä alkaisi taas jumppailemaan, onhan tässä mennyt jo reilut puoli vuotta ilman minkäänlaista treeniä. Outoa. Treenaaminen kun on aina ollut henkireikä ja kuulunut vahvasti arkeeni, mutta nyt ei ole siihen ollut intoa, halua tai voimia yhtään. Eiköhän se tästä taas lähde, kun vaan ottaa ne ensimmäiset askeleet. Sit se vie huomaamatta mukanaan. Näin ainakin toivon tapahtuvan :D

comments 4

Kihlajaismatkalle

Päätimme, että kun talo- ja tonttiasiat selviävät, lähdemme lomalle ja tällä kertaa ihan kahdestaan. Lomaa olen kaivannut jo tovin ja tekee varmasti ihan terää päästä kotiympyröistä edes hetkeksi muihin maisemiin. Olen halunnut järjestää pieniä juhlia kihlajaisten kunniaksi, mutta kihlajaisreissu kuulosti tähän väliin paremmalta. Onhan kihlauksesta jo useampi kuukausi, mutta miksei kivaa asiaa iloitsisi kunnolla yhdessä. Olkoon se sellainen minihanimuun.

Kysyin Facebookissa kavereilta suositteluja lämpöisistä Euroopan maista, joissa tarkenisi heittämällä huhtikuussa. Hyviä ehdotuksia tuli paljon, mutta lämpötilojen puolesta Kanariansaaret meni ykköseksi. Kun paikka oli valittu, alkoi etsintä laadukkaasta neljän tai viiden tähden hotellista. Upeita hotelleja palveluineen löytyi, mutta hintakin alkoi hipomaan useampia tonneja. Itselleni on tosi tärkeää, että hotellin puitteet sekä sisustus miellyttää ja varsinkin siinä kohtaa, jos olen itse matkaa valitsemassa.

Yleensä reissujen varaukset jää miehen hoidettavaksi, koska hän on ollut maksumiehenä omasta tahdostaan. Olen saanut häneltä synttärilahjaksi Thaimaan sekä Maltan matkan, työhuvimatkojen aveccina olen päässyt Dubaihin, Vegasiin, Los Angelesiin, Miamiin ja Ranskaan. Äitienpäivälahjaksi sain Tukholman risteilyn. Ihan kivat lahjat ovat olleet, kiitos niistä ihanalle avokille!

Investoin rahaa ensisijaisesti kotiin ja sisustukseen, välillä taas hierontoihin, hoitoihin tai treeni- ja ulkovaatteisiin, mutta lomamatkoihin en jostain syystä osaa laittaa yhtään. Kauhistelen sitä, kuinka monta tonnia voi upota yhteen reissuun, josta nautitaan yleensä vain yksi viikko. Mielestäni lomamatkat ei ole investointia, kun taas kotiin sijoittaminen on. Olen ehkä astetta onnekkaampi siinä suhteessa, että olen maailmaa nähnyt, vaikken ole euroja paljookaan niihin reissuihin upottanut. Aina on ollut joku muu, joka on ollut maksumiehenä. Korostan sitä vielä, että ihan omasta tahdostaan. En ole koskaan hinkunut reissuihin mukaan, koska matkakuumeesta en juuri kärsi, mutta jos on sattunut sopiva hetki lähteä ja reissu kuulostanut hyvältä, mikäs siinä.

New Yorkissa kävin opiskelujen aikaan pari kertaa ja nekin matkat halusi omat vanhemmat kustantaa. Ensimmäinen reissu meni vähän vahingossa isin piikkiin, joka oli luokkaretki ja toinen reissu oli häneltä sitten lahja muotoilijaksi valmistumisesta. Isipapalle iso kiitos, Nyki oli aivan ihana paikka.

Tällä kertaa matkan kustannus menee yhteisistä rahoista. Olen nyt niin loman tarpeessa, ettei oikeastaan edes pahalta tunnu. Tosi hassua, kun jotkut reissaa jatkuvasti ja voisivat laittaa matkoihin kaikki tienestit, kun itselleni se on oikeasti kynnyskysymys. No mutta moni saattaa haukkoa henkeä monen tonnin ruokailuryhmästä, joka itselleni on vain yksi kodin hankinnoista.

Meinasi tulla monta mutkaa matkaan, mutta nyt on loma varattu ja maksettu! Eikä siinä mennyt kuin ehkä sata tuntia. En tiedä kuinka kauan kolusimme sopivaa kohdetta, jota ei millään meinannut löytyä. Ensi viikolla starttaa ja kohteena on Gran Canaria! Ihan ei täyden palvelun paikkaa saatu meidän budjetilla, mutta kivalta vaikuttaa. Ainakin kohteen kuvissa mieli lepää. Toivottavasti kelit ovat siellä sitten kohdillaan, eikä villapaitaa tarvita.

Kuvat Tjäreborg

comment 0

Talo tyhjennetty

Taas on yksi savotta saatu päätökseen, kun tyhjensimme talon. Meillä oli kauppojen jälkeen vain viikko aikaa saada kaikki tavarat sieltä pois ja sitä olikin vielä melko paljon, joten piti käydä nopeasti läpi mitä heitetään pois, mitä myydään ja mitä säästetään. Nykyisessä asunnossamme ei ole varastotilaa yhtään, ei sisällä eikä ulkona, joten jouduimme vuokraamaan väliaikaisen varaston. Voi sitten käydä kaikki läpi yksitellen ja vuokrata varastoa niin kauan kun on tarvetta. Mitä nopeammin saadaan myös varasto tyhjäksi, sen parempi, maksaahan sekin.

Ostajat aloittivat remontoinnin jo vähän ennen aikoja, vaikka meillä oli hallintaoikeus viime perjantaihin saakka. Ymmärrän, että on kiire aloittaa remontti kun kesäkuussa pitäisi muuttaa sisälle, mutta olisin silti toivonut, että saisimme käydä rauhassa tavaramme läpi kuten sovimme. Asiallista olisi tietysti ollut, jos meiltä olisi edes kysytty, onko ok aloittaa remontti, eikä vain ilmoittaa siitä jälkikäteen. Annoin asiasta palautetta ja se käsiteltiin, joten samapa se. Nyt on kuitenkin talo tyhjennetty, eikä sinne tarvitse enää palata, ellei sitten mennä katsomaan miten uusien asukkaiden remontti on edennyt.

Itselläni ei ole enää ollenkaan positiivisia tunteita taloa kohtaan, päinvastoin. Halusin siitä vaan eroon. Miehelle tuli taloa hieman ikävä. Ehkä syy on osittain siinä, kun itse oireilin fyysisesti ja olin talon takia kipeänä, kun mies ei reagoinut millään tavoin. Olemme sen takia joutuneet vääntämään tavaroiden säilyttämisestäkin vähän väliä, mutta viimein taitaa mieskin ymmärtää, ettei kaikkia tavaroita vaan voi säilyttää, vaikka kuinka haluaisi. Itse olen käynyt jokaisen tavaran yksitellen läpi, oli sitten kyse paperinpalasta tai kynästä. Haluan nähdä omin silmin mistä luovun. Se on osa tätä prosessia.

Luopumisen tuskaa on meillä molemmilla, eikä se aina ole euroista kyse, vaan muistoista. Eräskin hirvipehmolelu nimeltään Muusi, on aina muistuttanut meidän suhteen alkutaipaleesta. Taidettiin voittaa se jostain Linnanmäen muutaman euron pelistä. Siihen, jo pariin kertaan parsittuun pehmoon, liittyy paljon hyviä muistoja. Oli surkeaa nähdä kun se lentää roskiin, kuten moni muukin rakas juttu. Tiukkaa tekee tietysti arvokkaat jutut, joihin on enemmän sijoitettu, kuten lastenvaunut. Oli tarkoitus säästää kaikki vauvatarvikkeet tulevaisuutta varten, mutta nytpä nekin pitää heivata. Vauvanvaatteet pyörii tällä hetkellä 90 asteessa ja katsotaan miten niiden käy. Edit. Roskiin päätyivät kaikki :(

Eteenpäin tässä kuitenkin mennään. Kieltämättä on hieman haikea ja surullinen olo, vaikka toivottuja ja hyviä asioita on tapahtunut. Jotenkin on silti tyhjä olo. Nyt ollaan taas lähtöpisteessä, joka turhauttaa, mutta samalla edessä on paljon uusia mahdollisuuksia, joita kohti pitää vaan uskaltaa mennä. Suunnitelmia sekä varovaisia haaveita toki on, mutta jostain syystä kaikki vähän pelottaa. Tulee mietittyä paljonkin, mitä sitä kannattaa seuraavaksi tehdä. Haluan valita varmaa ja turvallista, karttaa tällä kertaa riskejä.

Haave oman kodin rakennuttamisesta elää vahvana, mutta sen aika ei ole vielä. Vaadin tontilta paljon ja sen pitää olla kutakuinkin täydellinen. Itselleni on älyttömän tärkeää mitä ikkunoista näkyy ja minkälainen on asuinalue. Tarvitsen ympärille tilaa, luontoa, metsää ja merta. Sellaiset maisemat on tavoitteena, mutta nyt täytyy valita jotain muuta. Edellisessä postauksessa kerroin, että saatamme tehdä tarjouksen vuokrakodistamme. Emme ole vielä tarjonneet mitään, kun vuokranantajat ovat reissun päällä, mutta ehkäpä ensi viikolla. Olemme pohtineet monia muitakin vaihtoehtoja, mutta toistaiseksi tämä on ollut paras tähän hetkeen. Mielummin sitä omistaa asunnon, kuin on vuokralla. Sillä tavoin saa kerrytettyä pääomaa tulevaisuutta varten.