Voi niitä aikoja, kun olin sinkku. Viikolla käytiin töissä ja viikonloppuisin rilluteltiin. Treenattiin ja treffailtiin poikia. Oli etkoja ja jatkoja, menoa ja meininkiä. Tälläydyttiin ja törsäiltiin. Menin, tulin ja tein mikä kivalta tuntui. Parisuhteet ei kiinnostanut ja pelkkä ajatus omakotitalosta sai voimaan pahoin. Auton hankkiminen ei olisi tullut mieleenkään, asuinhan ytimessä. Tarvittaessa napattiin taksi tai hypättiin julkiseen.
Nyt olen avoliitossa ja äiti. Asun Espoossa metsän keskellä omakotitalossa ja minulla on auto. Teen kotona töitä ja olen lähes aina kotona, varmaan 95 % ajasta. Hulluksi joku leimaisi. Harvoin käyn missään, paitsi kuntosalilla ja lenkillä, jos ihan reippaaksi ryhdyn. Ystävien luona käyn silloin tällöin ja pari kertaa vuodessa sukuloimassa. Bilettäminen alkaa olla jo vähän outo käsitys, viikonloput menee kotisohvalla perheen kanssa. Keräilen alekuponkeja ja yritän säästää kaikessa.
Tänä viikonloppuna sain olla ihan yksinään ja tehdä ihan mitä mieli teki! Ei lasta, eikä miestä jaloissa pyörimässä. Siis vapaa viikonloppu! Wuhuuu! Pitäiskö korkata skumppa ja pistää ykköset päälle? Täräyttää naama nätiksi ja lähteä vähän humpalle. Rillutella taas ihan olan takaa. Rötvätä sitten krapuloissa kotona.
Njääääh, ei kiitos. Miten sitten se oma vapaa viikonloppu vietetään? Tietysti puunataan paikkoja, pestään pyykkejä, valokuvataan, bloggaillaan, suunnitellaan niitä näitä, selaillaan lehtiä, käydään salilla, laulaa loilotetaan, jammaillaan vanhoja hittejä, itketään vuolaasti ja imuroidaan keskellä yötä. Sitten laitetaan sauna päälle ja korkataan yksi olut. Meitsin oma viikonloppu. Gotta love it ♥
Design Wash 
Just eilen miehen kanssa juteltiin saunassa, että joku olis voinut myös sanoa sen, ettei kaikkia asioita joista luopuu lasten takia, tule ikinä kaipaamaan. Musta olis enemmänkin hirveä rangaistus lähteä pönöttämään yökerhoon, kun vaihtoehtona on kuitenkin hyvät yöunet omassa sängyssä ;)
Todellakin ois rangaistus :D Oma aika on varmaan se mitä lapsentulon jälkeen kaipaa, ja onneks niitä välillä tipahtelee arjen sekä viikonloppujen sekaan.
Me käytiin isännän kanssa kahdestaan pikkujouluilemassa Turun yössä. Mentiin parikymppisten yökerhoon ja oli muuten todella nopea kääntyminen, se oli niin nähty! Mentiin sellaseen paikkaan, missä oli tuolit meille ja kuultiin vielä mitä toinen puhui.
Olipa ihana löytö tämä sinun blogi! Täynnä inspiraatiota :)
Itsekin olen suurimman osan ajasta kotona. Työt kun ovat omassa pihapiirissä. Niin ne ajat muuttuu :)
Olipas kiva, kun laitoit kommenttia! Kävin sun blogissa ja ai että sun kuvissa on ihanan rauhallinen ja seesteinen tunnelma :) Ja kaikinpuolin tosi nättiä!