Kesä tuntuu mielikuvissa aina ihanan leppoisalta, rennolta ajalta. Aurinkoa, kiireettömyyttä. Reissuja, seikkailuja, kylmiä juomia terassilla ja lasten iloista kirmaamista. Ihmiset ovat hyvällä tuulella ja vapautuneita. On siirrytty ulos viettämään aikaa, ollaan sosiaalisia.
Kesällä on helppoa lähteä liikkumaan, kun voi mennä ulos hyvin kevyessä varustuksessa. Tykkään kuntoilla sekä yksin että lasten kanssa. Metsäpolut ovat meidän lemppareita. Lapsille on hauskinta kivien päällä hyppiminen, kallioille kiipeäminen, puissa roikkuminen sekä järveen pulahtaminen. Metsät ja ulkoilualueet tarjoilevat todella paljon aktiviteetteja ja upeita maisemia. Siellä viihdymme tunnista toiseen.

En ymmärrä miksi ajatellaan, etten tee töitä tai että joku muu maksaa meidän elämisen. Kerran jopa oma siskoni heitti, että lasten isähän maksaa kaikki lasten harrastukset. No ei maksa!
Itse pidän kesällä eniten illoista ja öistä, kun kovin kuumuus on jo hellittänyt, ilma on vielä lämmin mutta raikas, jolloin ulkoilu ja urheilu on miellyttävämpää. Kesäöinä kun ei edes pimeää tule. Suomen kesässä on jotain todella maagista.
Vaikka kesä on pääosin ihanaa aikaa, on se joskus myös todella raskasta. Lasten kesälomat on pitkiä, joten päivät on jatkuvaa kokkaamista, kuskaamista ja aktiviteettien järjestämistä. Siinä ohessa täytyy koittaa vielä tienata. Rahaa palaa, mutta sitä ei samaan tahtiin tule. Ei mikään helppo kombo, vetää välillä aivan hapoille.
Olen saanut muutamia neuvoja: ”Palkkaa lastenhoitaja. Vie lapset kesäleireille. Tee työtunnit talvella sisään, niin voit lomailla koko kesän”. Ihmiset, joilla on mahdollisuus palkata lastenhoitaja, maksaa satojen eurojen leirit tai tehdä palkkatöissä tunnit sisään, eivät ymmärrä tällaista elämäntilannetta tai yrittäjyyttä. Vaikka nämä vinkit tulikin tuntemattomilta, joskus saattaa oma lähipiirikin tehdä erikoisia olettamuksia siitä miten arki tai lomat pyörii.
Kerran ystäväni tokaisi: ”Eikös lasten isä maksa teidän elämisen? Sähän vaan hengailet kotona”. Kommentti oli yllättävä, hieman jopa loukkaava. Ystäväni ei tee itse töitä, kun mies maksaa elämisen. Hänen elämänsä täyttyy juhlista ja reissuista. Elämme siis täysin erilaista elämänvaihetta. Olen onnellinen hänen puolesta, että on mahdollisuus tuohon kaikkeen, eikä tarvitse rahasta stressata, mutta oli pakko avata omaa tilannettani ja painottaa, ettei exäni maksa senttiäkään meidän elämistä. Miksi edes pitäisi?
Ei ole maksajaa, eikä perintörahoja. Ehkä näin oletetaan, koska hyvin monella ystävälläni on nämä molemmat. Olen iloinen heidän puolesta, kun on velattomat asunnot, kesämökit, lomaresortit, useampi ulkomaanreissu vuodessa ja mahdollisuus käydä ulkona syömässä monta kertaa viikossa. Se ei ole minulta pois. Toki velaton asunto olisi mukava kevennys talouteen, mutta minulla on lähtökohtaisesti toisenlaiset unelmat ja tavoitteet, joita kohti menen. Ja ihan itse maksan kaiken! Kyllä, välillä on helvetin haastavaa, jonka takia ei voi tuosta noin vaan lähteä ulkomaille lounasseuraksi. Kun pelkästään se kaupassakin käynti välillä ahdistaa.

Olishan sitä kiva reissailla, nähdä maailmaa ja samalla ystäviä. En kuitenkaan haaveile reissaamisesta. Viihdyn niin paljon paremmin kotona ja tässä ympäristössä. Olen toki elämässäni reissannut ja nytkin suunnitteilla on pienet kesäretket, ne ovat todella antoisia ja virkistäviä, mutta todellisuus on se, että tykkään olla eniten kotona. Siksi pyrinkin aina luomaan sellaisen ympäristön, jossa on hyvä olla ja josta ei ole tarve lähteä yhtään mihinkään. Vähän niinkuin oma arki ja työ. Että en tarvitse lomaa omasta arjesta tai omasta työstä.
Tottakai välillä taukoa ja lomaa tarvitsee, mutta itse rentoudun parhaiten pienen puuhastelun äärellä. Kun voi rauhassa tehdä jotain, keskittyneesti ja keskeytyksettä. Pelkästään blogin kirjoittaminen tuo minulle valtavasti hyvää oloa ja mielenrauhaa. Kun ajatukset pääsee vapaasti virtaamaan ja saa raapusteltua pohdintoja ylös, mieli kevenee. Ihanan terapeuttista. Se vaatii vain oman tilansa.
Kunpa pääsisi useammin blogin äärelle. Nyt tähän tuli mahdollisuus, kun lapset lähtivät hieman extempore Keski-Suomeen mummolaan. Loppuviikko vapautui ja voikin keskittyä omiin projekteihin. Ensi viikolla on tiedossa mökkeilyä ystävän kanssa sekä Lempäälän Asuntomessut! Onhan se ihana päästä välillä muihin maisemiin, näkemään ystäviä ja inspiroitumaan. Ehkä se oma lomajalkakin pääsee näiden myötä hieman vipattamaan.