Design Wash

25/07/2015

Asuntomessut Vantaalla

Kerrankin asuntomessut olivat vain puolen tunnin ajomatkan päässä kotoa, tuossa Vantaan Kivistössä. Suuntasimme koko perheen voimin perjantaina iltapäivästä katsastamaan messujen tarjontaa. Eli toisin sanoen mies hoiti Nukaa ja minä kiersin taloja. Annoin toki miehenkin vilkaista muutamaa kohdetta, minä olin sillä aikaa pikkumiehen kanssa syömässä pehmistä.

Honka Savukvartsi oli arkkitehtuurisesti hieno ulkoapäin. Se oli linjaltaan ihanan yksinkertainen. Vaihtelevan levyinen kuusilauta oli ulkoverhouksessa tosi kiva ja erimuotoisten ikkunoiden sijoittelu mielenkiintoinen, kokonaisuus todella silmää miellyttävä.

En tiedä jäikö supernopeassa messuvierailussa useampia mielenkiintoisia kohteita näkemättä, mutta kokonaiskattaus oli yllättävän mieto. Toki sieltä joukosta taas omat suosikit löytyivät, joita olinkin jo bongannut Deko-lehden messunumerosta sekä muutamista blogeista. Olin aiemmin käynyt tutustumassa Planiatalo Amandaan ennakkoon, kun siellä järjestettiin blogi-ilta. Tästä voit lukea postauksen.

__________

Kohde 16, Potius Isokivi A

Tämä kohde oli oma suosikkini. Materiaaleissa näkyi betonia, terästä ja puuta. Sisustukseltaan hyvin pelkistettyä, linjakasta ja yksinkertaista, silti kohteessa oli erittäin kodikas fiilis.

Potius Isokivessä oli sopivasti teollisuushenkeä ja nuo mustat teräsportaat olivat ihan huiput! Hiplailin niitä tohkeissani. Nukakin pääsi tutustumaan tähän kohteeseen ja viihtyi kovasti juurikin noissa rappusissa. Tässä kohteessa oli jotenkin tosi kiva tunnelma, tykkäsin monesta jutusta.

__________

Kohde 22, Lakkalaine

Lakkalaine oli näyttävän näköinen talo suurine ikkunoineen ja isoine terasseineen. Viimeisteltyä, laadukasta ja tyylikästä, kohteessa huokui luksus.

Vaikka kohteessa olikin avaraa tilaa paljon ja korkeakiiltoisia kalusteita, tammilankkuparketit tekivät kokonaisuudesta tosi kodikkaan oloisen. Mustat ikkunanpuitteet olivat tosi hienot ja toivat sopivasti graafisuutta mukaan.

__________

Kohde 14, Kontio Harunire

Japanilais-suomalaisen perheen hirsitalo. Todella viihtyisä ja lempeän oloinen, mukavan mökkimäinen. Sisustus oli ihana, aivan omaan makuuni. Tämäkin oli kodikas, hyvä tunnelma.

__________

Kohde 19, Vivola

Vivolassa oli kiva sisustus, se oli hauskasti stailattu persoonallisen rennolla tatsilla.

No ni, tulipas käytyä asuntomessuilla! Sehän sattuikin sopivasti nimipäivälle, heh. Nuka oli vähän levoton messuilija. Eipä tuo niin lasten paikka olekaan, vaikka lapsia tuntuikin olevan siellä yllättävän paljon. Tosin, näin enemmän isäntien katsovan lasten perään sillä aikaa, kun äidit tutkivat messujen antia.

23/07/2015

comments 2

Pallero piirtelee seinälle

Maalasin lastenhuoneen seinälle ison pilvikuvion sävytettävällä liitutaulumaalilla. Nuka kävi piirtelemässä omia hienoja luomuksiaan seinälle ja sain muutaman kuvan napsittua söpöstä pienestä taiteilijasta.

Nukan serkut Sara ja Oliver kävivät pari päivää sitten yökylässä ja kysyivät monta kertaa, että voiko tuohon seinälle tosiaan piirtää. Kyllä voi ja niin oli hetkessä seinä piirrelty täyteen jos jonkin näköisiä hahmoja ja kuvioita! Lastenhuoneessa on kuulemma parasta juurikin tuo liituseinä, vaikka kovasti muutenkin tykkäsivät Nukan huoneesta. Lapsen suusta se totuus tulee ;)

Maalin väristä on tullut paljon kyselyä. Väri on siis Valamo V487, joka on mukavan lempeä sävy ollakseen harmaa. Väri sopii varmasti moneen eri tilaan. Projekti on toteutettu yhteistyössä Tikkurilan kanssa. Käyhän katsomassa liitumaalin ohjeet täältä!

20/07/2015

comments 6

100 000 – Kiitos ♥

Siitä on nyt kolme vuotta, kun aloin kirjoittamaan blogia. Samaan aikaan lopetin toimistotyöt ja aloitin jännittävän sekä antoisan yrittäjäelämän. Tämä ajanjakso on ollut oikeastaan yhtä viikonloppua. Ei ole tarvinnut herätä enää herätyskelloon ja jokaisen päivän tapahtumat olen saanut itse päättää. Olen saanut viedä asioita juuri siihen suuntaan, mihin olen halunnut. Monta unelmaa on toteutunut ja niitä olen täälläkin jakanut.

Päivitän blogiani melko verkkaiseen tahtiin, keskimäärin kerran viikossa. Haluaisin kirjoittaa useammin, koska bloggaaminen on kivaa ja rentouttavaa. Aika menee kuitenkin pääosin perheen kanssa, kotitöiden parissa, töitä tehdessä, harrastuksissa tai milloin missäkin. Nämä kaikki asiat ovat minulle todella tärkeitä ja yritän pitää ne sopivassa tasapainossa, käyttää jokaiseen sopivasti aikaa.

Blogiin raapustelen aina itselleni sopivina hetkinä, turhia stressaamatta siitä, kuinka usein saan pukattua jotain ulos. En tee tätä työkseni, joten saan vapaasti valita mitä ja milloin kirjoitan. Joskus voi olla useampi viikko hiljaista, joskus taas tulee monta postausta peräkkäin. Riippuu pitkälti myös siitä, mitä olen saanut valokuvattua. Tekstit kun rakentuvat pääosin kuvien ympärille.

Valokuvien merkitys blogissa on itselleni tärkeää, vaikka joskus saattaa tulla pitkä teksti ilman kuvan kuvaa, alkuaikoina varsinkin kun kirjoitin enemmän yritystoiminnastani. Pyrin yleensä siihen, että kuvat tukevat tekstiä, sekä toisinpäin. Joskus käsittelen (ts. siistin) valokuvia enemmänkin, toisinaan hyvin laiskasti.

Blogini toimii minulle tavallaan päiväkirjana. On mukava katsella vanhoja kuvia, huomaten mitä muutoksia on kuukausien tai vuosien saatossa tapahtunut. Varsinkin kodin kunnostushommissa. En oikeastaan koskaan lue omia tekstejäni uudelleen, ellen jotain tiettyä asiaa halua sieltä poimia muistin virkistämiseksi.

Seuraan kävijämääriä ja on tosi mielenkiintoista nähdä, mitä kautta blogiini eksyy lukijoita. Joskus blogini on tägätty inspiraation kohteena ja on ihan mieletöntä huomata, jos joku on löytänyt blogistani uusia ideoita esimerkiksi omaan sisustamiseen. Mielenkiintoista on myös se, mitä kuvia klikkaillaan ja mitä postauksia luetaan eniten. Arvatkaas mitä kuvaa on eniten klikattu kautta aikojen? Ei, se ei todellakaan liity sisustamiseen ;)

Olen niin onnellinen jokaisesta kommentista, joita te lukijat olette tänne kirjoittaneet! Aina kun sähköpostiin kilahtaa ilmoitus uudesta kommentista, hihkun tohkeissani ja samalla myös jännitän, mitä sinne on kirjoitettu. Kommentit ovat olleet niin ihania, ihan turhaan olen jännittänyt.

Nyt blogissani on mennyt huikea raja rikki, nimittäin lukukertoja on jo yli 100 000 kertaa! Huh ja vau. Olen aivan hämilläni, kuinka paljon blogiani on viimeisen vuoden aikana luettu ja tietysti koko kolmen vuoden aikana. Jokainen seuraaja, lukija, kommentti, tykkäys, maininta tai tägi lämmittää mieltä ihan hurjan paljon! Kiitos ♥ ♥ ♥

17/07/2015

comments 2

Istutusnurkkaus

Talomme kulmassa oli likainen ja pimeä avovarasto, jonne heivattiin kaikki jämäpuu ja muu sekalainen roju. Tässä kun on uudistettu pihapiiriä muutenkin isolla kädellä, ajattelin samalla myös tämän varaston uudistaa. Tavallaan se on piilossa, mutta tavallaan se on hyvinkin näkösällä.

Siivosin varaston rojuista ja maalasin seinät valkoiseksi. Löysin sinne täydellisen istutuspöydän ja seinään laitettiin pienet naulakot puutarhavälineille. Siinä ne pysyy järjestyksessä ja on helposti löydettävissä. Vastaavaa ideaa täytyy käyttää myös meidän isoihin varastoihin, jotta kaikilla työvälineillä on oma paikkansa. Varastot ovat vielä täysin alkuperäisessä kunnossa eli 70-luvulta. Voitte vain kuvitella minkä näköistä!

Isäntä laittoi uuden lattian terassilautojen jämäpuista. Ne oli ne leikkimökkiterassin puut, jotka saivat meikäläiseltä purkutuomion lähes heti. Vähän oli siis reikäisiä versioita, joita paklailin sitten umpeen. Tuo varasto on vähän (tai ei niin vähääkään) vinksallaan, puut ovat seinässä vinot ja eikä suoraa kohtaa mistään kohtaa löydy. Vanha puutalo tämä kun on, niin sen mukaan kaikki vähän meneekin. Eli mukavan elävästi :D

Söpö ja kiva nurkkaus kuitenkin saatiin. Ei tarvitse olla enää rojuvarastona.

16/07/2015

comments 11

Terassipöytä

Voi pojat, meillä on viimein terassipöytä! Terassi ja puupenkit tehtiin viime kesänä, nyt sitten saatiin tehtyä iso ruokapöytä, jonka ääreen mahtuu parhaimmillaan jopa 15 henkilöä. Bauhausista löytyi edullisia alumiinituoleja pöydän ympärille, joita voi pinota päällekkäin.

Mikään hommahan ei ole mennyt viime aikoina ykkösellä maaliin ja tuokin pöytä tehtiin kahteen kertaan. Arvioin pöydän mitan väärin ja 2 metriä oli liian lyhyt. Mies olisi tyytynyt lyhyempään pöytään, mutta minä en. Sain päänsärkyä, kun mittasuhteet eivät toimineet ollenkaan. En tajunnut, että pöytä pitää olla todella iso, jotta istuisi meidän kookkaalle terassille.

Eihän tuo isäntä aikonut enää uutta tehdä, mutta arvatkaa kuka näissä asioissa määrää. Luonnollisesti nainen. Mun moka, että tuli liian pieni, mutta aina tuollaisesta jotain hyvääkin seuraa. Nimittäin maalasin ekan pöydän läpikuultavalla mustalla ja se näytti heti liian tummalta. Valkoinen pöytä olisi ollut taas liian häikäisevä, kun aurinko osuu siihen.

Noh, uudet puut haettiin ja pöydästä tehtiin nyt 2,5 metriä leveä ja 1,6 metriä syvä. Ihan reilun kokoinen siis. Maalasin pöydän vaaleanharmaalla öljyvahalla yhden kerran ja oli vähän arvoitus miltä lopputulos näyttää. Tarkoitus oli neutralisoida pöydän väri, ettei vaalea tuore puu pompsahda liikaa harmaantuneista terassi- ja penkkilaudoista.

Siitä tulikin aika hyvä. Varastossa seisoo vielä pöydän ensimmäinen versio. Täytyy myydä jossain kohtaa se pois, turhaan sitä varastossa säilyttelemään. Ostakee ostakee!