14/07/2020
comments 4

Eteenpäin

Mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma. Niin se tuntuu olevan, mitä tahansa voi tapahtua milloin tahansa. Tähän olen törmännyt jatkuvasti, vähän jokaisella elämän osa-alueella. Sitä luulee asioiden menevän suunnitelmien tai sopimusten mukaan, mutta niin vain yks kaks tilanne muuttuu. Tässä kohtaa omalla resilienssillä on suuri merkitys, miten sitä suhtautuu muuttuneisiin tilanteisiin, varsinkin jos ne ovat ikäviä vastoinkäymisiä. Ja niitähän on tänä vuonna riittänyt, haha.

Koronan takia meillä kaikilla on ollut hyvin erilainen vuosi. Itselläni peruuntui jokunen työprojekti, nyt taas. Harmittaa ihan vietävästi, kun takana on valtava määrä käytettyjä työtunteja, joihin on laittanut itsensä kunnolla likoon. Toivon, että asiakkaalla riittäisi rohkeutta kuitenkin jatkaa vielä, vaikka sitten myöhemmin epidemian hälvennettyä. Menetetty tulo harmittaa, mutta vielä enemmän harmittaa itse projekti, joka edusti vahvasti ydinosaamistani ja intohimoani. Toisinaan käytän projekteihin hävettävän paljon enemmän aikaa, kuin asiakasta edes laskutan, mutta jos pääsen luomaan jotain täysin uutta ja omien näkemyksien mukaista, tunneista viis. Paras palkinto on kuitenkin aina tyytyväinen asiakas.

Oma työkyky ei ole ollut nyt ihan paras. Olo on ollut tosi voimaton, ärtyisä ja surullinen. Olen koittanut levätä ja hengähtää aina kun siihen on ollut mahdollisuus. Kaipaan ystäviäni valtavan paljon, mutta tuntuu, että olen vain huonoa ja väsynyttä seuraa. Koitan skarpata koko ajan (varsinkin lasten kanssa ja töissä), eikä tällä hetkellä oikein muuhun enää voimat riitä, siis mihinkään sosiaaliseen kanssakäymiseen. Haahuilen vaan yksin milloin missäkin. Eniten viihdyn kotona tai metsässä, missä ei näe ihmisiä. Haluan vetäytyä kaikesta ja olla yksin, mutta samaan aikaan haluaisin seuraa. Ristiriitaista.

En tässä nyt silti ala masentumaan, vaan koitan ajatella mahdollisimman positiivisesti. Eron käsittely vie aikaa ja tämä tunnemylläkkä on vain koettava. Olisin todella toivonut, että muutama asia olisi mennyt ihan eri tavalla, mutta sitäpä tämä elämä on, yllätyksiä täynnä. Tavoitteena on kuitenkin saada hyvä ja toimiva yhteisvanhemmuus, jotta lapset kärsivät tästä kaikesta mahdollisimman vähän. Toisinaan se on vaikeaa, kun mielessä myllertää niin paljon, mutta hyviäkin päiviä on paljon. Onneksi.

Olen koittanut pitää omasta terveydestä hyvää huolta ulkoilemalla, urheilemalla, syömällä hyvin, rentoutumalla ja tekemällä asioita, joista nautin. Olen myös kuunnellut paljon mielenkiintoisia, kehittäviä ja viihdyttäviä äänikirjoja. Aiemmin niihin ei ollut yhtään aikaa tai rauhallista hetkeä, kun sirkus pyöri täällä 24/7, mutta nytpä on! Kaikkeen muuhunkin on nyt ihmeellisen paljon aikaa. Olispa ollut suhteen aikana tällaista omaa-aikaa ja myös sitä yhteistä aikaa enemmän. Lopputulema olisi ollut varmasti aivan toisenlainen.

Luin erään kirjan, jossa käsiteltiin eroa. En siis ikinä lue kirjoja, ainakaan alusta loppuun, mutta tämä heilahti muutamassa päivässä. Kirja on Erosta eteenpäin, joka kolahti uskomattoman paljon. Monesti tuli ihan outo tunne, että miten tuo kirjailija voi tietää miten lapsuuden kodissani toimittiin, tai miten meidän parisuhde on mennyt. Ajatuksia herättävä ja tunteita nostava opus, joka on erittäin hyvä työkalu eron käsittelyssä. Siinä mennään kunnolla ihon alle. Siellä on joitain tehtäviä tai harjoituksia, jotka itselläni on vielä tekemättä, mutta täytyy paneutua niihin jossain kohtaa. Vahva suositus eroa harkitseville tai eronneille.

Onhan tämä vaikea ja arka aihe, mutta siellä ruudun toisella puolella on monia muitakin samojen asioiden kanssa painivia. Joutuu tässä itsekin keräilemään rohkeutta, että näistä pystyy kirjoittamaan tai puhumaan. Tämä kaikki on vain osa matkaa, jota kuljen. Yllättävine käänteineen, surullisine hetkineen, viiltävine vihoineen. Bring it on, eteenpäin mennään silti.

10/07/2020
comments 257

Rento pellavainen kesäasu + arvonta

Kaupallinen yhteistyö / Balmuir

Ostan vaatteita hyvin harvoin ja harkitusti, yleensä tarkkaan määritellyn ostoslistan kanssa, oli sitten kyse omista tai lasten vaatteista. Heräteostoksia en tee juuri koskaan, tai niitä koitan ainakin vältellä parhaani mukaan. Mutta sitten kun löydän jonkun hyvän tuotteen, saatan ostaa sen kaikissa lempiväreissäni, eli mustana, valkoisena, harmaana tai hiekan värisenä, ja vieläpä useana kappaleena.

Oma tyylini on ajaton ja yksinkertaisen minimalistinen, joten siksi uskallan ostaa samaa tuotetta useamman, koska tiedän etten kyllästy. Iloitsen siitä, jos joku vaate palvelee vuosia tai vaikka vuosikymmeniä. Tiettyjen brändien tuotteet ovat niin laadukkaita, että ne näyttävät hyvältä vuodesta toiseen, kestäen käyttöä sekä useita pesukertoja.

Yksi ihailemani kotimainen brändi on Balmuir ja ilokseni pääsin tekemään heidän kanssaan yhteistyötä! Balmuirin tuotteet ovat minulle entuudestaan tuttuja, sekä kodin että muodin puolelta, ja yhteistyömme rakentuu näiden molempien ympärille.

Kokosin omaan tyylini sopivan kesäisen asun Balmuirin valikoimista, johon kuuluu Lucy-pellavatoppi sekä leveät lyhytlahkeiset Lora-pellava-culottehousut. Vaikka itse olen lyhyt (siis kokonaiset 158 cm), nämä housut ovat itselleni ihan täydellisen mittaiset! Usein lyhyeksi tarkoitetut housut näyttävät minun päälläni normaalipituisilta ja lyhyiden mallien idea häviää, mutta näissä pituus on juuri toivotunlainen.

Pellava on ohutta, kevyttä ja hengittävää, ja tuntuu aivan ihanalta päällä. Olen niin mukavuudenhaluinen, ettei vaatteet saa kiristää eikä puristaa yhtään. Usein valitsen kokoani suuremmat ns. oversizena, mutta näissä molemmissa menin omalla S-koolla, koska mallit ovat sopivan väljät, mutta silti istuvat.

Minulla on ollut pitkään vain yksi ainoa käsilaukku käytössä, johon mahtuu autonavaimet, lompakko ja puhelin. Isommalle laukulle on ollut tarvetta, johon voi heittää vaikka villapaidan, kameran tai muuta isompaa tavaraa.

Nyt tarpeen paikkaa ajaton ja yksinkertainen Estelle shopper. Estelle on valmistettu korkealaatuisesta nahasta, jossa on luonnollinen pintakuvio. Laukun värisävy on tosi nätti, harmaanruskea taupe, joka on tällä hetkellä varmasti yksi lempiväreistäni. Estelle shopperin mukana tuli pienempi laukku, kaunis siro Balmuir clutch eli kirjekuorilaukku, joka sopii hyvin vaikka juhlallisempiin tilaisuuksiin.

Kesähatuksi valikoitui tietysti ajaton klassikko, Monaco-pananahattu. Tyylikäs ja niin ihanan tuntuinen, sopien sekä arkeen että juhlaan. Ja on täydellinen suoja auringossa. Panamahatut tehdään panamapalmun lehtiliuskoista käsin punomalla, ja hatun valmistus kestää jopa 3 – 4 viikkoa. Aikamoista!

Tällä kokonaisuudella on ilo lähteä viettämään kesäpäiviä. Niitähän on vielä monen monta edessä, eikös?

Kuten Instan Storeissa lupailin, on blogiarvonnan aika, ja joku onnekas voittaa itselleen vapaavalintaisen Balmuir pellavavaatteen! Arvontaan voi osallistua kommentoimalla tähän postaukseen, minkä tuotteen valitset itsellesi, jos voitat. Voit tutustua tuotteisiin täällä. Palkinnon arvo on 79 € – 249 € ja osallistumisaika 15.7.2020 asti. Onnea arvontaan!

Ps. Balmuirilla on menossa kesäale ensi sunnuntaihin asti ja useat pellavatuotteet ovat jopa –50 %. Kannattaa ehdottomasti hyödyntää alennus!

***

Arvonnan voitti Teija, joka valitsi itselleen valkoisen frillahihaisen pellavapuseron. Paljon onnea voittajalle!

30/06/2020
comment 1

Pehmeälinjainen Bobo Buklee

Kaupallinen yhteistyö / Hakola

Muutimme alkuvuodesta miehen kanssa erilleen ja siinä samassa meni osa tavaroista jakoon. Tänne jäi molemmat Hakolan sohvat, mutta rottinkisen nojatuolin oli tarkoitus lähteä miehen matkaan. Vaikka istuma- ja löhöilypaikkoja täällä on edelleen ihan riittävästi, olohuone kaipasi kuitenkin nojatuolia, jota voi tarpeen mukaan siirrellä tilasta toiseen.

Hakolan mallistoon tuli viime syksynä ihana pehmeälinjainen Bobo, jonka on suunnitellut Joanna Laajisto. Bobosta löytyy nojatuoli, sekä kahden ja kolmen istuttavat sohvat. Bobon pyöreän muhkea muotokieli on viehättänyt kovasti ja aloin pohtimaan, voisiko nojatuoli sopia meille. Tilasin Hakolalta muutamia kangasnäytteitä ja heti ne saatuani, ajatus hankinnasta vahvistui.

Kangasnäytteissä oli kaksi mieleistä vaihtoehtoa. Toinen oli saven värinen Moss, buklee-tyyppinen villasekoitekangas, joka on ylellisen tuntuinen, aavistuksen karhea, paksu ja muotoutuva. Toinen oli hiekan värinen Cloud, samettimaisen pehmeä puuvillakangas, joka on niin ikään hyvin paksu. Molemmissa kankaissa on eläväinen pinta ja mielettömän kauniit värisävyt. Valinta näiden kahden välillä oli niin vaikea, että päätin kokeilla molempia päällisiä, ovathan ne helposti vaihdettavissa.

Jännitin kovasti, miten Bobo istuu meille. Olin sitä toki nähnyt paljon kuvissa ja messuillakin, mutta pääosin valkoisena, en kertaakaan saven tai hiekan värisenä. Ainahan muut ympärillä olevat asiat, kuten kalusteet, materiaalit, värisävyt, sekä itse tila ja sen mittasuhteet vaikuttavat siihen, miten hyvin kaikki sopii keskenään. On kuitenkin avoimesta tilasta kyse ja yhdellä silmäyksellä näkee paljon asioita. Siksi haluan, että kaikki soljuu sulassa sovussa keskenään. Se luo rauhoittavan tunnelman.

Kun Bobo saapui, sai se ensin päällensä saven värisen Moss-villakankaan, joka on aivan mielettömän kauniin sävyinen! Olen tykästynyt ruskeaan taittaviin murrettuihin värisävyihin, kuten mutaan, taupeen ja saveen, joita olenkin hiljalleen tuonut kotiimme vaaleiden sävyjen rinnalle.

Moss-kangas tuntuu ja näyttää hyvältä. Vaikka se on hieman karhea, se on silti tosi miellyttävä iholla. Kangas kestää kovempaakin kulusta, siinä on nimittäin 100 000 martindalea, sopii siis vaikka julkitiloihin. Kankaassa on 38 % villaa, 38 % akryylia, 19 % polyesteria ja 5 % puuvillaa, ja se on kemiallisesti pestävä. Lasten takia valitsen aina lähes poikkeuksetta irrotettavat ja vesipestävät päälliset, mutta jos jotain sattuu tuohon menemään, niin pesulan kautta sitten. Kangas hylkii kuitenkin likaa ja vivahteikkuuden ansiosta se on varmasti armollinen.

Bobon pyöreät muodot pääsevät hienosti oikeuksiinsa tummemmalla kankaalla. Valitsin mustaksi petsatut puujalat, mutta niihin voi halutessaan lisätä samaa kangasta olevat säärystimet, jotka tulivat jalkojen mukana. Mustat jalat antavat ryhtiä ja niillä mennään nyt alkuunsa.

Lapset olivat uudesta nojatuolista aivan tohkeissaan ja ottivat sen välittömästi käyttöön. Molemmat mahtuivat siihen hienosti ja kun selkätyynyn siirtää, voi itsekin sulloutua siihen jalkoineen päivineen. Bobo sopii meille oikein hienosti ja onhan siinä ihana relata. Taitaa tulla tuosta uusi suosikkipaikka!

Jos kiinnostuit Bobosta, voi siihen käydä tutustumassa Hakolan uudessa Shopissa, joka avattiin nyt kesäkuun alussa. Osoite on Annankatu 5, Helsinki. Itse en ole vielä siellä käynyt, mutta pitää mennä pian katsomaan ja inspiroitumaan.

25/06/2020
comments 4

Tyylikäs ja toimiva laukku läppärille

Kaupallinen yhteistyö / Mukama Tänä keväänä on ollut pari pakollista hankintaa, joista toinen on uusi työläppäri. En olisi millään malttanut vaihtaa vanhaa tuttua rautaa uuteen, mutta muita vaihtoehtoja ei enää ollut, kun 8 vuotta palvellut läppärini sanoi itsensä irti. Olihan se jo ihan museokamaa nykypäivän teknologiaan verrattuna, mutta jostain syystä pitkitin vaihtamista ihan viimeiseen asti. Markkinoille oli tullut uusi 16” MacBook Pro, jonka laitoin tilaukseen suoraan Applelta. Hetken päästä lähetti olikin jo oven takana paketin kanssa. Asensin ohjelmat ja tein tuttavuutta uuteen koneeseen. Laite tuntui jotenkin tosi oudolta. Olihan tuossa monen vuoden hypähdys ja toki uusissa laitteissa on aina uusia ominaisuuksia, mutta moni asia tuntui enemmän vialta, kuin ominaisuudelta. Applelta sanottiin, että koneen voi tarvittaessa palauttaa, heidänkin mielestä osa ongelmista kuulosti poikkeavilta. Aikani tuskailin, kunnes päätin palauttaa koneen. Pohdin, että jos ostankin vanhemman mallin, jossa olisi mahdollisesti vähemmän ongelmia tai sellaisia ominaisuuksia, joihin on vaikea tottua. Harmillisesti jälleenmyyjien valikoimista oli juuri poistettu kaikki edellisten vuosien mallit! En siis saanutkaan vanhempaa mallia. Turhautti. Mietin jopa käytetyn koneen ostoa, mutta siinä ei olisi ollut järkeä, koska uusissa koneissa on aina takuu ja ne saa vielä yritysostoina vähennyksiin. Päätin kokeilla uudelleen onneani ja kävin hakemassa samaisen 16” MacBook Pron, mutta tällä kertaa pienemmällä muistikapasiteetilla. Jännitin valtavasti, jos tässäkin koneessa olisi samoja ongelmia kuin edeltäjässä. Olipa helpotus, uusi kone oli huomattavasti parempi! Aiemmassa versiossa oli ihan oikeita vikoja, mikä lie maanantaikappale osui vain kohdalleni. Tämä vaihtoprosessi vei kaikkinensa useamman kuukauden, mutta viimein käytössäni oli kunnon toimiva rauta. Ja tietysti tälle kaunokaiselle oli saatava uusi sopiva kantolaukku. Mihinkäs muualle kuin Mukaman verkkokauppaan selaamaan vaihtoehtoja! Siellä on tyylikkäimmät laukut, lompakot ja suojakotelot, ja heidän tuotteensa sopii omaan yksinkertaiseen ja selkeään tyyliini. Jännä, että uusi 16” MacBook Pro on mitoiltaan pienempi, kuin aiempi 15” koneeni. Syy on siinä, että uudesta mallista on vähennetty koneen sisäisiä toimintoja, kuten CD-soitin, USB-portti ja kortinlukija, joten siitä on saatu huomattavasti pienempi, ohuempi ja kevyempi versio. Tosin lisävarusteita pitää olla sitten erikseen, sovittimista kortinlukijoihin. Löysin Mukaman valikoimista ihanan yksinkertaisen Bellroy Slim Work Bag -olkalaukun, joka vastasi täydellisesti omia tarpeita. Laukku on jämäkkää ja kestävää kangasta, siinä on nahkakahvat sekä irroitettava olkahihna. Läppärille on oma pehmustettu tasku, jotta se pysyy paikoillaan liikkeessä ja muille tarvikkeille vielä omat paikat. Laukun viimeistellyt yksityiskohdat viehättävät tosi paljon. Kyllä nyt kelpaa heilahtaa palavereihin, kun toimisto kulkee kätevästi mukana.
09/06/2020
comments 20

Tunteiden vuoristoradassa

Minä kun luulin ihan tosissani, että meidän ero olisi poikkeuksellisen helppo ja kiva. Olin niin tyytyväinen, että onnistuimme tässä hienosti ilman draamaa ja ikäviä asioita. Miten väärässä olinkaan.

Tässä on mennyt useampi viikko itseäni keräillessä ja tunteita käsitellessä. Tunteet ovat liikkuneet pettymyksestä vihaan ja surusta raivoon. Aika paljon on syntynyt negatiivisia tunteita. Mutta kun toinen päättää toimia epäkunnioittavasti, loukkaavasti ja ajattelemattomasti, niin ihmekös tuo. Harmittaa, että hän pilasi sen hyvän mitä meillä oli.

Annan itselleni luvan käsitellä nämä kaikki tunteet, koska en halua kantaa niitä mukanani. Käyn nämä nyt läpi, vaikka sattuu. Tiedän, että ajan myötä helpottaa. Olen päässyt jo hienosti eteenpäin, enää en romahda lattialle itkemään hysteerisesti kesken ruoanlaiton. Hiljalleen voimat ja ilo palautuvat. Olo alkaa olla jo melko normaali, mutta matkaa on vielä edessä.

Vaikka arvelinkin, että jossain kohtaa niitä ikäviä tunteita nousee pintaan, niin aika raskaalla tavalla ne sitten tulikin. Samaan aikaan iskeytyi kauhealla voimalla kaikki tajuntaan: perheen menettäminen, 10 vuoden suhteen päättyminen ja siitä kaikesta luopuminen. Että se oli nyt siinä.

Olisiko jotain voinut tehdä toisin, ettei tähän päädytä? Ehkä. Mutta kun mietin niitä kaikkia asioita ja erinäisiä ongelmia, joita jatkuvasti kohtasimme, päätös oli oikea. Lasten ja perheen takia olisi ollut hienoa, jos olisimme sinnitelleet ja löytäneet taas yhteisen sävelen, mutta parempi näin. Elämä on tuonut tilalle niin paljon muuta hyvää ja toivottua, joten myös sen takia tämä tuntuu oikealta ratkaisulta. Surulliselta ja raastavalta, mutta siitä huolimatta oikealta.

Koitan keskittyä siihen hyvään mitä minulla on ja mitä kivaa elämä tarjoilee. En halua vaipua surun ja ikävän vietäväksi, enkä ainakaan katkeroitua. Itken, jos siltä tuntuu ja puran tunteet omalla tavallani. Täällä avautuminen on yksi keino, omien rajojen puitteissa. Helpottaa, kun sanoo ikävätkin asiat ääneen. Vaikeaa se silti on. Haluan kuitenkin olla rehellinen itselleni ja muille, enkä esittää kaikkivoipaa. Aika parantaa.