Minimalismi on paljon muutakin, kuin vain kodin pelkistetty sisustus. Minimalismi ulottuu moniin erilaisiin asioihin ja toimintatapoihin – jopa ihmissuhteisiin. En ole ihan varma milloin minimalismista on tullut elämäntyylini. Luulen, että jollain tavoin se on aina ollut osa minua, mutta tänä päivänä huomattavasti enemmän ja selkeämmin. Minimalismi on oikeastaan jatkuva prosessi, joka ajan myötä kehittyy.
Minimalismin perusajatus on, että ei osta tai hanki mitään sellaista, mitä ei oikeasti tarvitse. Minimalisti on hyvin harkitseva ja miettii yleensä aina, että tarvitseeko todella kyseistä asiaa. Jos jotain uutta hankkii, niin hankkii sitten mieluiten mahdollisimman laadukasta. Laadukas ei aina tarkoita kallista, eli laadukasta voi löytää myös edullisena. Jos valmiiksi tiedostaa, että jokin tietty tuote tai materiaali ei kauaa kestä, se kannattaa suosiolla jättää hankkimatta. Se on ylimääräistä ja turhaa kertakäyttötavaraa.
Toinen asia, mikä on hyvin isossa roolissa minimalismissa, on tavaran karsiminen. Irti päästäminen tavarasta, jota ei tarvitse. Jos ei ole vuosiin jotain tavaraa käyttänyt, ei todennäköisesti tule sitä koskaan enää käyttämäänkään. Kaappeihin kertyy kaikenlaista tavaraa ajan myötä, joten kaappien läpikäymistä ja karsimista on hyvä tehdä tasaisin väliajoin. Karsii pois asioita, joita ei tarvitse eikä käytä. Jättää vain tarpeellisen.
Järjestely on eri asia, kuin karsiminen. Vaikka kaappien huolellinen siivoaminen onkin palkitsevaa, turhan tavaran pois kerääminen vie aivan uudelle tasolle. Tarpeettoman tavaran voi myydä, lahjoittaa tai kierrättää eteenpäin. Itsehän teen karsimista ihan koko ajan. Nautin siitä nykyään jopa paljon enemmän, kuin uuden hankkimisesta. Uuden hankkiminen on alkanut enemmän jopa ahdistamaan. Karsimisesta on puolestaan tullut vähän liiankin helppoa, kun olen karsimassa kaappien sisältöä vähän väliä. Jos en jollekkin tavaralle löydä paikkaa tai käyttötarkoitusta, se saa luvan lähteä. En jää odottelemaan, että joskus hamassa tulevaisuudessa käyttöä löytyisi.
Minimalisti ostaa vähän ja panostaa laatuun, mutta on mieluummin ilman, kuin ostaa väliaikaista. On paljon tyydyttävämpää maksaa kestävästä ja laadukkaasta, kuin maksaa väliaikaisesta. Usein joutuukin pohtimaan, missä panostaa ja missä pihistää, mistä ja minkälaista kannattaa hankkia. Minimalisti ei haali ympärilleen tavaraa eikä asioita, mieluummin karsii pois kaiken ylimääräisen – tavarat sekä asiat. Tavaroiden karsiminen on helpompi käsittää, mutta myös monien muiden asioiden karsiminen elämästä on osa minimalistista elämäntyyliä.
Ei heräteostoksia. Vaikka oma ostokäyttäytyminen onkin muuttunut viime vuosina radikaalisti, silti sitä tavaraa meillekin siunaantuu. Onhan tässä taloudessa neljä henkilöä, joista kaksi on kasvavaa pikkupoikaa, joten kaikenlaista joutuu hankkimaan. Vaikka lastenvaatteissa sekä tavaroissa käyttöikä saattaa olla melko lyhyt, koitan tehdä niissäkin sellaisia valintoja, että ne palvelee mahdollisimman hyvin tarvittavan ajan. En osta ”koska oli halpa tai koska oli niin kiva” -ajatuksella edes lapsille. Halpisleluja välttelen, koska ne tuntuu hajoavan käsiin ensimmäisten käyttökertojen aikana. Ihan turhaa roinaa.
Ajatonta, kestävää ja toimivaa. Valitsen vaatekaappiini aina mahdollisimman ajattomia vaatteita. Itseäni ei häiritse yhtään, vaikka käyttäisin samaa juhlamekkoa monissa eri juhlissa ja monta vuotta. Olen vain fiiliksissä siitä miten hyvin jokin vaate kestää, toimii ja sopii tyyliini vuodesta toiseen, arkivaatteista puhumattakaan. Käytämme vaatteet yleensä hyvinkin loppuun. Välillä oikein huvittaa, miten kuluneissa ja jopa rikkinäisissä vaatteissa saatamme kulkea. Koen outoa tyydytystä, että käytämme kirjaimellisesti vaatteet ihan loppuun. Juuri heitin miehen talvikengät roskiin, kun niistä alkoi irrota palasia. Kenkien pohjat olivat enää hädin tuskin kiinni, eikä mies moista edes huomannut. Olisi varmasti pitänyt niitä kenkiä vielä pitkään ja sitten ihmetellyt, kun sukat kastuvat kummallisesti. Ikää kengillä oli siis jo lähes 20 vuotta (?!!), että eiköhän ne jo ihan tarpeeksi palvelleet.
Minimalismissa keskitytään olennaiseen ja poistetaan tarpeeton. Kuluttavat ihmissuhteet, stressaava laskupino tai täyteen nakutettu kalenteri. Tässä muutamia asioita, joita minimalisti koittaa välttää. Olen itse karsinut huomattavasti näillä osa-alueilla, koska ne ovat vain kuormittaneet minua. Olen päättänyt erään ystävyyssuhteeni, koska se toi minulle vain pahaa mieltä ja pettymyksiä kerta toisensa jälkeen. Oli todella vapauttavaa päästää irti ja antaa olla. Raha-asioissa pyrin pitämään kaikki selkeänä ja karsin ylimääräiset kulut pois. Välttelen lainojen ja luottojen ottamista, sekä ihan vain ostelemista. Kalenterissani pitää olla sopivasti rakoa. Varaan aina reilusti aikaa projekteille, suunnitelmille ja toteutuksille, enkä lupaa sellaista mitä en pysty pitämään. Siksi jätänkin usein turhat kissanristiäiset väliin ja valitsen mieluummin omaan aikatauluun sekä mielenkiintoon sopivat tapahtumat, joihin menen.
Minimalismi ei ole jokaisen juttu. Jotkut ovat keräilijöitä luonteeltaan, kun taas minimalistit ovat karsijoita. Joillekkin minimalistinen koti saattaa näyttää kalsealta ja kylmältä, mutta itselleni se antaa paljon enemmän tyydytystä, kuin vaikkapa runsaasti sisustettu tila. Omassa kodissani tavarapaljous alkaa vaan ahdistamaan. Pystyn rentoutumaan ja keskittymään paremmin sellaisessa ympäristössä, jossa on vain vähän mitään ympärillä. Vähän ääniä, vähän tavaraa ja vähän muitakaan ärsykkeitä. Koitan karsia elämästäni asiat, jotka eivät anna mitään.
Eräässä tekstissä luki näin:
Minimaalisuuden avain on päästä eroon kaikesta,
joka ei tuo lisäarvoa elämäämme ja tehdä tilaa sille mikä tuo.
Hyvin sanottu. Sitähän se on, keskittymistä enemmän olennaiseen. Jokainen toteuttaa minimalismia kuitenkin omalla tavallaan, erilaisia tyylejä ja tapoja on varmasti paljon. Olisi mielenkiintoista kuulla mitä ajatuksia minimalismi teissä herättää? Tuntuuko minimalismi omalta vai ihan vieraalta? Voin koota minimalismista vielä lisää käytännön vinkkejä, jos semmoisia toivotte. Kommenttiboksi on teidän!
Design Wash 