Tänään ei ollut Marimekon päivä. Hämmentävää, tai jopa surullista oli lukea tämän päivän uutinen: Marimekko plagioi kuosin. Nyt on kysymys todella suorasta kopioinnista, jonka jokainen meistä voi todeta pelkästään nopealla silmäyksellä. Tarkemmin kuosia tarkastellessa, kopiointi on 1:1. Kopioidun kuosin takana on Kristina Isola (kuvassa oikealla) ja alkuperäisen kuosin on suunnitellut ukrainalainen Maria Primatšenko (kuvassa vasemmalla).

Kopioitu kuosi näkyy maailmalla

Tapaus on vähintäänkin nolo. Kopiointi sai aikaiseksi valtavan mediakohun ja ihan syystä. Kuosia on käytetty Finnairin lentokoneen kuvituksessa, ja sen pitäisi edustaa vahvasti suomalaisuutta. Todellisuudessa kuosi kuvastaa ukrainalaisen metsän mytologiaa. Kuosi julkistettiin vasta muutama viikko sitten Finnairin lehdistötilaisuudessa, ja nyt se poistetaan tekijänoikeusrikkomuksen takia.

Kopioinnin takana on yksittäinen freelancer-suunnittelija, ja suunnittelijoiden vastuulla on suunnittelemien teoksien alkuperäisyys. Muotoilu- ja mainosalalla on sääntö: älä kopioi. Inspiraatiota voi toki hakea muiden töistä ja pienimuotoisia lainauksia tehdä, mutta ei missään nimessä kopioida. Se on työn tilaajaa eli asiakasta kohtaan erittäin epäkunnoittavaa.

Ikävä musta leima 

Isolan ura saa mustan leiman ylleen ja koko hänen pitkää uraansa saatetaan katsoa nyt aivan toisella silmällä. Tästä seuraa todennäköisesti luottamuspula, eikä vain Marimekon yrityksen sisällä, vaan koko Marimekon asiakaskunnalta ympäri maailmaa. Surullisinta tässä on se, että koko Marimekko leimaantuu kopioijaksi. Marimekko on aina vannonut uniikin suomalaisen designin nimeen ja jopa käynyt aikoinaan taisteluja Unikko-klassikkonsa luvattomasta käytöstä ja kopioinnista. Tämän päivän tapaus käänsi Marimekon toiminnan päälaelleen.

Mainostoimisto mokasi isolla kädellä

Noin viikko sitten oli otsikoissa toinen kopiointitapaus. Suomen suurimmaksi digitoimistoksi itseään tituleeraava Bob the Robot oli kopioinut erään valokuvan asiakkaansa mainoskampanjaan. Valokuvassa oli nuoria balettitanssijatyttösiä, jossa yksi tyttö pelleili balettitangolla oman mielensä mukaan. Kuvan idea on veikeä, mutta jo aiemmin käytetty. Kuvat Facebookissa.

Mainostoimisto valokuvasi idean uudelleen, muokkasivat sommittelua sillä tavoin, että alkuperäisen kuvan tumma tyttö oli jätetty mainoksesta pois. Muutoin mainoskuva oli erittäin samanlainen, idea täysin identtinen.

Yrityksen toimitusjohtaja kommentoi, että kopiointi oli tietoinen valinta. No shit sherlock! Tietysti kopiointi on tietoinen valinta, sitä ei vain mainita. Toivotaan hiljaa, ettei jäädä kiinni. Tiesikö asiakas (Sokos Hotels) kopioinnista ennen julkaisua? Tuskin. Koomisinta tai oikestaan nolointa tässä oli se, mitä mainoksessa luki: Koska emme ole samanlaisia.

Netissä kaikki leviää hetkessä

Mediakohu sai alkunsa Facebookista, jossa alkuperäinen valokuva sekä mainostoimiston tuotos oli aseteltuna vierekkäin. Yhdennäköisyys on ilmiselvä. Kuvat levisivät netissä nopeasti, eikä aikaakaan, kun juttu oli jo Iltalehden sivuilla.

Bob the Robot on syntynyt kahdesta nimekkäästä toimistosta, mainostoimisto Bob Helsingistä ja digitoimisto Robotista. Yhteinen taival on kestänyt hädin tuskin kaksi kuukautta, kun heidän mokailujaan on keritty puida näkyvästi jo eri medioissa.

Iso moka kampanjan alussa

Mainostoimiston ensimmäinen julkinen moka oli Supersiskot-kampanjan mainos, jossa käsiteltiin nuorten tyttöjen seksuaalista hyväksikäyttöä. Supersiskot on Maria Drockilan vetämä hyväntekeväisyyskampanja, joka voitti tänä keväänä julkkis-Diilin. Mainos Iltalehden sivuilla.

Ensimmäisessä Supersiskot-mainoksessa esiintyi Katariina Souri (ent. Kärkkäinen), jossa Katan silmä oli meikattu mustaksi ja tekstissä kuvaillaan raiskausta. Mainoksen luettua, olettaisi että Katariina on hyväksikäytetty, nuorena tyttönä raiskattu. Näin ei kuitenkaan ollut, mainostoimisto oli vain jättänyt olennaisen lauseen mainoksesta pois asiakkaan tietämättä, josta olisi selvinnyt tarinan olevan fiktio.

Viimeisin vedos pitäisi aina hyväksyttää asiakkaalla ennen painoon menoa. Tämä tärkeä vaihe oli jäänyt syystä tai toisesta kokonaan pois.

Jos teet virheen, myönnä se

Eniten ehkä ärsytti mainostoimiston välinpitämättömyys. Ensinnäkin, jos teet virheen, myönnä se. Kyseinen tapaus kuitattiin inhimillisellä virheellä, mutta samalla myös vähäteltiin asiaa, kun moisesta nousi ”turha” kohu. Hyvän asian puolesta puhuva kampanja alkoi ikävällä mainosmokalla. Tämä ei ollut asiakkaan vika, vaan mainostoimiston.

Vaikka moka kohdistui vain yhteen henkilöön, ja virhe myönnettiin, olisi anteeksipyyntö pitänyt olla vilpitön ja julkinen. Kampanjan vetäjä Drockila oli pahoillaan, mutta todella pahoillaan pitäisi tässä olla virheen tekijät. Ei yllättänyt, että Kata irtisanoi itsensä kampanjasta.

Facebookin kirjoitukset ovat julkisia

Kaikki mitä Facebookissa on, on julkista. Olen törmännyt tähän useinkin, mutta todella havahduin, kun minun kommentti julkaistiin Iltalehden sivuilla. Kyseinen kommentti koski Bob the Robotin mainoskohuja, joita olin hämmentyneenä seurannut. Toimittaja oli tajunnut kommenttini sisällön kertoen heitosta lisää omin sanoin.

Itse työskentelen mainosalalla ja luonnollisesti tällaiset caset kiinnostavat. Olin jo aiemmin tietoinen ko. toimistojen yhdistymisestä ja arvostus molempia yrityksiä kohtaan on ollut korkealla. Tapausten jälkeen arvostus laski valitettavasti kuin lehmän häntä. Tuskin olen ainoa, mitä Facebookissa kommentit antavat ymmärtää.

Mitä isompi kohu, sitä enemmän lukijoita

Jokainen meistä tekee virheitä elämässä, mutta virheistä on tarkoitus oppia. Tyhmyyttä on tehdä sama virhe uudelleen. Mokat, jotka päätyvät julkiseksi, ovat maineen kannalta todella ikäviä. Media osaa heittää vettä myllyyn ja riepottelu voi olla joskus todella rajua. Välillä oikein huvittaa, miten typerän tavallisista asioista kirjoitetaan valtavin kohuotsikoin.

Mediat hakevat näkyvyyttä ja asiakaskuntaa isoilla jutuilla. Jos kyseessä on kohu, vielä parempi. Ihmiset reagoivat uutisiin tai lööppeihin hyvin eri tavoin, ja jokainen tulkitsee asioita tietysti kuten haluaa. Itse muotoilijana olen kiinnostunut mitä alallamme tapahtuu ja harvoin erityisiä kohuja on noussut otsikoihin. Nyt lyhyessä ajassa jo monta, eikä loppua näytä tulevan.