Design Wash

05/03/2016

Meidän koti Dekossa

Odottavan aika on pitkä, mutta siellä se nyt viimein on – nimittäin meidän koti uusimmassa Dekossa! Juttu on peräti 10 sivua pitkä, huh. Kuvaukset olivat viime lokakuussa, joka olikin ensimmäinen kirpsakka pakkaspäivä. Kuvat otti Mirva Kakko ja tekstin kirjoitti ihana Joanna Ekberg, joka myös kirjoittaa herkullista Cirkus-blogia.

Olin hieman yllättynyt kuvavalinnoista. Muutama kiva kuva oli jäänyt kokonaan pois ja muutama ei-niin-kiva oli sitten laitettu mukaan. Itsehän sitä on kovin kriittinen tietysti tuommoisen suhteen, varsinkin kun oma koti (ja naama) on esillä. Kiva juttu kuitenkin. Lehti tuli kauppoihin pari päivää sitten, eli maaliskuun numerossa ollaan. Saa käydä kurkkaamassa :)

20/02/2016

comments 23

Asunto myyntiin – välittäjälle vai ei?

Olemme lähitulevaisuudessa myymässä kotiamme, ei ehkä vielä tänä vuonna, mutta ensi vuoden aikana mahdollisesti. Kiire ei ole vielä mihinkään (eipä). Aloin pohtimaan, kannattaako antaa asunto välittäjän hoidettavaksi vai myydä itse.

Itselläni on valitettavasti todella huonoja kokemuksia kiinteistövälittäjistä. Olen käynyt kolmet asuntokaupat läpi, olen ostanut ja myynyt asunnon, joissa oli välittäjä mukana ja erittäin huono muisto jäi niistä kaupoista. Nykyinen asunto ostettiin suoraan omistajilta ja kaupat meni ihan hyvin, vaikka myyjä vähän sompailikin lopussa outoja.

Jos kävisin töissä muualla eikä olisi aikaa, voisin siinä tapauksessa harkita välittäjää. Mutta kun olen lähes aina kotona ja pystyn vaikuttamaan oikeastaan kaikkiin omiin menoihin, olisi hassua mennä huoltsikalle kökkimään, kun joku vieras esittelee missä meillä on sauna tai parveke. Tai miten kivat näkymät ikkunoista on, kun sitä ei tarvitse paikan päällä edes kertoa. Me tässä ollaan asuttu, eikä välittäjä ja me tiedetään miten tämä talo toimii oikeasti. Jos talon perustuksia tai tekniikkaa pitää selittää, niin kaikki selviää kun lukee papereita.

Olen kauhistuksissani katsonut myynti-ilmoituksia, joissa valokuvat ja tekstit ovat todella ala-arvoisia. Enkä voi aina käsittää, voiko niiden ilmoitusten takana olla oikea “ammattitaitoinen” välittäjä. Ehkä ei olekaan, mutta sääliksi käy asiakasta, joka ei välttämättä osaa vaatia parempaa ja tyytyy siihen mitä saa.

Nykyään kaikki valokuvat otetaan laajakulmaobjektiivilla, joilla jokainen huone kasvaa epämääräisen muotoiseksi ja epätodellisen suureksi. Sellaisilla kuvilla saadaan kyllä paljon yhteen kuvaan mahtumaan, mutta tunnelma ja todellisuus ovat kaukana niistä. Todella häiritsevää. Tai sitten kuvissa on kaikki rojut jätetty kuvaan, eikä kuvassa muuta näykään. Tai muuten ei ajatella yhtään, juuri näin ilmoituksen, jossa asuntoa myyntiin vessakuvalla. Ja ihan välittäjä sitä myi. Voi luoja.

Sitten saattaa myyntitekstit tai kohteen tiedot olla aivan päin peetä. Jos edes hoitaisivat perusasiat kuntoon. Asunnosta oikeat tiedot nettiin ja myös muualle. Tähän väliin sanottakoon, etten yleistä, mutta tämä toiminta on vaan melko yleistä. Ja oma kokemus tässä nyt myös puhuu. Tunnen muutaman välittäjän, jotka vaikuttavat erittäin päteviltä ja joilla tuntuu olevan oikea palo työtään kohtaan.

Yksi välitysfirma, jonka kanssa voisin tehdä yhteistyötä, on Bo LKV. Heillä on ensinnäkin todella upeat valokuvat, joissa asunnon tunnelma on käsinkosketeltavissa. Heillä tuntuu olevan myös muutkin osa-alueet hallussa, tyylillä ja tunteella erottuen kaikista muista välitysfirmoista. Uskon, että he edustaisivat kotiamme juuri niin tyylikkäästi ja ammattitaitoisesti, kuin vain voisin toivoa. Kokemusta minulla ei vielä ole, enkä ole mistään kuullut kommentteja, tämä on vain oma fiilis.

Uskon, että voisin saada ihan mukiinmenevät valokuvat asuntoilmoitukseen, eikä esitteiden tekeminenkään ihan vierasta ole. Netti-ilmoitukset on tuttua huttua ja uusien ihmisten kohtaaminen myös mahtavaa. Olisihan se hienoa esitellä omaa kotia, jota ollaan rakkaudella laitettu. Toki pitäisi varautua sellaisiin kohtaamisiin, jossa uudet asukkaat haluaisivat vetäistä lasitiiliseinää tai pyökkilaminaattia. Siinä kohtaa saattaisi tulla järkytys, mutta uskon, että oikea ostaja arvostaa tekemiämme ratkaisuja ja haluaa juuri niiden takia tämän omaksi kodikseen.

Asuntomme hinnan määrittäminen olisi ehkä helpointa, koska tiedämme mitä me olemme tästä maksaneet, paljon veroa, paljon pankkiin ja paljon ollaan laitettu tähän omaa rahaa. Eli kipuraja tulee niistä. Sitten jos haluamme tehdä jonkin sortin voittoa, tarkastellaan markkinoilla olevia taloja ja niiden hintoja. Muutaman vuoden päästä tuohon lähelle tulee Länsimetro, joten kyllä sillä varmasti on positiivinen vaikutus talon arvoon. Todellinen hinta on kuitenkin se, mitä joku on valmis maksamaan. Koska meillä ei ole mikään hoppu lähteä, ei tarvitse kipurajoja vielä koetella.

Paperihommat hoituvat myös varmasti, vaikka omaa taitoa siinä epäilenkin. Mikä estää ottamasta asiantuntijan mukaan siinä kohtaa? Eipä mikään ja siitä palvelusta maksaisinkin. Mutta lähes kaikessa muussa, en ole valmis maksamaan kymppitonnia. Tai ellei löydy järjettömän kova myyjä, joka takoo meille mahtavan voitokkaat kaupat, jotta me päästään nopeammin tontin ostoon.

Ostajaehdokkaille saattaisi tulla varmempi olo, jos taloa myisi välittäjä. Ymmärrän, sama fiilis tavallaan itsellänikin on – mutta toisaalta, kun itselläni on huonoa kokemusta ja olen kuullut tuttujen sekä ystävien kokemuksia, välittäjistä tuntuu tulevan vain päänsärkyä. Poikkeuksiakin onneksi löytyy ja hyviä onnistuneita kauppoja on tehty heidän avustuksella. Itse olen tullut siihen tulokseen tällä hetkellä (ja mies vakuuttelee), että todellakin itse myydään. Ja sitäpaitsi, asunnonmyynti kiehtoisi ihan älyttömästi! Loistava haaste, jonka haluan haluan ja aion ottaa vastaan.

Olisi kiva kuulla myös muiden kokemuksia! Oletko myynyt asunnon itse vai etkö voisi harkitakaan myyväsi itse? Ottaisitko välittäjän ehdottomasti? Miksi?

19/02/2016

comment 0

Toimiva ja käytännöllinen wc

Kun taloudessa asuu kaksi aikuista, sujuu arki huomattavasti helpommin, jos kodista löytyy myös kaksi vessaa. Yläkerran vessa on minun valtakuntaa ja alakerran vessa miehen. Toki niitä käytetään välillä ristiin ja rastiin, mutta omat tavarat löytyvät omista vessoissa. Tilaa saa käyttää kuten parhaaksi näkee, eikä tarvitse toisen purkkeja ja purnukoita väistellä. Myös kaikki tarvittavat toiminnot voi suorittaa ihan omassa rauhassa, kun toinen ei ole huutelemassa oven takana.

Tykkään tosi paljon yläkerran vessasta. Se on juuri sopivan kokoinen ja paneloitu vino katto luo sinne kivan tunnelman. Purkeille sekä purnukoille on reilusti tilaa, kun Ikeasta löytyi täydellinen lipasto, jonka maalasin uudelleen valkoiseksi ja vaihdoin vetimet ilmettä viimeistelemään.

Rakastan Vipp-tuotteita ja niitä löytyy sekä vessasta että kylppäristä. Roskakori on ehdottomasti yksi lemppareista, klassikko kautta aikojen. Se on jämäkkää tekoa ja toimii kuin unelma – tyylikkyyttä unohtamatta. Kylppärin musta versio toimittaa vaipparoskiksen virkaa. Vippin saippuapullo tuntuu olevan ainoa laatuaan, joka oikeasti kestää. On nimittäin ollut useampi saippuapullo käytössä, mutta turhan aikaisin tuntuvat irtisanovan itsensä.

Tämä taitaakin olla ensimmäinen postaus vessasta. Onhan se oma pieni huoneensa ja ainakin yhden postauksen arvoinen ;) Alakerran vessasta ei ehkä kehtais postausta tehdä, vaikka ihan sympaattinen onkin. Pienen pintaremontin tarpeessa se kuitenkin on.

15/02/2016

comments 5

Tonttihaaveilua

Ei tämä kuume meinaa hellittää ei sitten yhtään. Eikä tilannetta helpota Grand Designs -ohjelma tai Etuovi.comin sivuilla pyöriminen. Kyllä, kyseessä on talonrakennuskuume, josta en saa mielenrauhaa. Olen järjestäen kateellinen kaikille omakotitalon rakentajille, joilla seinää nousee ja pintoja valmistuu.

Bongasin viime syksynä myytäviä tontteja netistä ja käytiin miehen kanssa niitä katsastamassa. Silloin oli vielä vihreää ja maisemat olivat todella upeat. Minulla ei ollut mitään hajua millaista aluetta vastaan tulisi, kunhan nyt vilkaistaan. Yllätyin todella paljon siitä, mitä sitten löytyi, nimittäin juuri sellainen paikka, mistä olen haaveillutkin: meri, kalliota, mäntypuita, kiva asuinalue, siisti ympäristö ja reilu puolen tunnin ajomatka Helsinkiin.

Kaunis ja hyvin hoidettu omakotitaloalue golfkartanon ja -keskuksen välittömässä läheisyydessä. Pääkaupunkiseudun tuntumassa, hyvien yhteyksien varrella. Alue suunnitellaan yhtenäiseksi edustamaan suomalaista modernia nykyarkkitehtuuria. Seudun luonto muodostaa rikkaan ja monipuolisen toiminta- ja asuinympäristön. Suosittu asuin- ja vapaa-ajan alue tarjoaa monipuoliset harraste- ja ulkoilumahdollisuudet. Golf- ja tenniskentät sekä meri aivan vieressä. Ympärillä hienot ulkoilumaastot kallioselänteineen ja alavine laaksoineen merenlahden äärellä sekä oivat veneily- ja kalastusalueet. Uimarannatkin alueella.

Luin tämän tekstin ennen alueelle menemistä ja ajattelin, että siinä on kyllä välittäjä käyttänyt hieman värikynää, mutta kun pääsimme tuonne, olin aivan hämmentynyt ja huokailin ihastuksesta. Sitä se todella oli. Tuntui, kuin olisi ollut lomalla. Sellainen loma resort kaikkine mahdollisuuksineen. Olin aivan myyty ja niin oli mieskin.

Kyseessä on Pickala, joka sijaitsee Kirkkonummen kupeessa. Todella upea alue ja vieläpä tontteja myytävänä. Tonttien koot ovat 2 000 m² molemmin puolin eli aika sopivia. Eikä hinnatkaan ole pahoja tai sitten olen vain sokeutunut hintoihin ajan myötä.

Itselläni on vahva mielikuva siitä, että tontti olisi kallion päällä ylhäällä ja sen verran suuri, että omaa metsää olisi talon ympärillä. En todellakaan halua, että naapuri olisi kyljessä kiinni. Ja ne maisemat, ne saisi olla henkeäsalpaavan upeat. Pickalasta löytyi juuri tällainen kalliopaikka ja vieläpä merinäköalalla, muttei näyttänyt olevan tonttia myynnissä siltä kohtaa – ainakaan vielä.

Löysin äsken netistä taas yhden upean tontin, joka löytyy Kirkkonummelta, vain puoli tuntia Helsinkiin ja peruspalvelut hyvinkin lähellä. Tosin hintaa ja kokoakin on hieman enemmän, nimittäin 1,2 hehtaaria. Ihan vaan. Kait sen voisi lohkota kahteen osaan. Ai että mieli lepää näissä syksyisissä kuvissa. Korkeammalta näkyy järveä ja meri olisi vain kilometrin päässä, eli aika lähellä. Vesi on elementtinä sellainen, jota on pakko olla lähellä. Muuten happi loppuu.

Olen piirtänyt jo paperille ajatuksen talon arkkitehtuurista ja tuonne se istuisi kyllä hienosti. Huoh, ei auta kuin lotota tai ihan vaan tehdä töitä ahkerasti, jotta jonain päivänä pääsisi toteuttamaan tämän haaveen.

Onko muita tontti- tai raksahaaveilijoita?

13/02/2016

comments 2

Kurkistus Tukholman kalustemessuille

Käväistiin ystäväni kanssa Tukholman kalustemessuilla katsastamassa tämän vuoden uutuuksia. Matkattiin Tukholmaan perinteisesti laivalla, joka oli lentoa ja hotelliyöpymistä huomattavasti edullisempi vaihtoehto. Meidän piti reissun aikana jatkaa Mujon tuotekehittelyä, mutta aika menikin pääosin kuulumisten vaihtamiseen. Ei huono sekään.

Messuilla oli vahvasti nähtävissä uutuusvärit ja sitä väriä todella oli. Vaikka värejä oli paljon ja niitä yhdisteltiin rohkeasti, oli kokonaisuudet todella onnistuneita. Kaikki värit sekä niiden yhdistelmät olivat pehmeitä ja tunnelmallisia, todella miellyttäviä. Sama väripaletti toistuikin sitten useammalla brändillä: roosaa, persikkaa, petrolia, vihreää, minttua, terakottaa ja keltaista.

Myös materiaaleissa toistuivat tietyt suosikit, jotka ovat olleet jo tovin pinnalla: marmoria, messinkiä, kivisekotusta, maalattua terästä ja nahkaa. Kaikkea teki mieli vaan hiplailla!

Matkaaminen lastenvaunujen kanssa laivalta messuhalliin ja takaisin, ei ollut nopein vaihtoehto edetä. Pelkästään tämän välin suorittamiseen meillä meni lähes 3 tuntia. Aikaa varattiin kunnolla, silti loppukilometrit juostiin laivalle peläten, että laiva jättää. Tytöille näemmä sattuu ja tapahtuu, vaikka kuinka sitä varautuisi. Niin, matkassa mukana oli siis 6 kuukautinen Kusto, reipas reissukaveri, joka ei turhista hätkähdä.

Olipas muuten kivoja kaakeleita. Veikeitä ja selkeitä.

Oltiinkos rapakon takana rohkeampia kuin täällä kotomaassa? Ehkäpä joo. Messuosastot olivat isoja (olematta turhan jättejä) ja tuotteilla oli hyvin tilaa hengittää. Valaistus oli yksi asia, johon oli panostettu ja se loi tunnelman osastolle kuin osastolle. Ainakin yleisilme oli viimeistellympää. Paljonhan siellä oli semmoista, mikä ei itseeni kolahtanut tippaakaan. Suuria yllätyksiä ei tullut vastaan. Olihan siellä kaikkea kivaa ja jotain inspiroivaa, sitähän sieltä lähdettiin hakemaan.

Messuista jäi päällimmäiseksi sellainen fiilis, että voi kun pääsisi omaa osastoa pian suunnittelemaan! Meillä on nimittäin tavoitteena täräyttää Mujolle oma osasto syksyllä Habitareen, mutta ihan muutama asia olisi ennen sitä. Ei ole halpaa lystiä osaston vuokra, valaistus tai rakenteet, joten katsotaan, miten tässä hommat taas etenee. Oma osasto on kyllä ollut haaveena :)