comments 4

Kahdestaan

Ollaan naperon kanssa reilu viikko kahdestaan, kun isäntä livisti vuotuiselle työhuvimatkalle Dominikaaniseen. Hyvin me pärjäillään, vaikka tämä ajankohta onkin aika huono lähteä reissuun sattuneista syistä. Omat voimat ja energia on edelleen kadoksissa, eikä mieli ole ulottunut siedettävää tasoa korkeammalle. Rakas pallero ilahduttaa kyllä joka päivä sanomisillaan ja tekemisillään. Aamu alkaa usein sillä, kun hän rutistaa lujaa ja sanoo: “Äiti, olet rakas.” Sitten vielä torkutaan hetki päät samalla tyynyllä tiukassa halausotteessa.

Yleensä aika menee turhankin nopeasti eteenpäin, mutta nyt haluaisin vaan loikata viikkoja tai kuukausia eteenpäin. En meinaa saada mitään järkevää aikaiseksi. Ahdistaa vaan. Kait sitä joka päivä jotain saa tehtyä, mutta kaikki tapahtuu hyvin verkkaisesti ja pakon edessä. Töitäkin tuossa olisi, mutta olen vain odottanut sopivaa hetkeä, kun taas itsestäni irtoaa. Nyt alkaa tietysti deadline tulla vastaan, joten inspiraatiota ei voi jäädä odottelemaan, on vaan pakko toimia. Kun lapsi on kotona, ei silloin ole mitään toivoa tehdä pyykinpesua kummempaa, kun ei mieskään ole apuna.

Nuka on jo sen ikäinen, että touhuaa pidempiä aikoja itsenäisesti. Autot, legot ja supersankarit ovat ehdottomia suosikkeja, mutta myös piirtäminen, askartelu ja piirretyt on oikein mieleisiä. On kiva seurata, miten luovasti se keksiikin eri leikkejä. Poliisi- ja rosvoleikit on tällä hetkellä hänen mielestä kivointa, eikä ole yhtään tavatonta, että jompikumpi meistä kökkii portaiden alla käsiraudoissa. Legoista sitten tehdään valtava pyssykokoelma ja jostain kumman syystä meitsi saa aina mitättömimmän version.

Supersankareista paras hahmo on ehdottomasti Spiderman! Alkaa olla jo paljon Spiderman leluja ja vaatteita, sekä tietysti Spiderman-puku, jonka hän haluaa laittaa myös päiväkotiin päälle. Mitäs sitä kieltämään, kun toinen on siitä niin tohkeissaan :D Taitaa olla kaikilla jo hyvin päiväkodissa tiedossa, mitä se meidän pienimies fanittaa. Sanoo itseään Spidermaniksi, tietty.

Nämä kahdenkeskeiset päivät Nukan kanssa on jotenkin erityisiä. Halauksia ja pusuja ei meidän päivistä puutu. Hän on yleensä ihan isin poika, mutta äidistä tulee sitten tosi tärkeä, jos isi on poissa. Kiukutteluakin on silloin huomattavasti vähemmän, joka on hieman yllättänyt. Eipä sillä lapsella ole varaa valita, kun on vaan yksi vanhempi paikalla, hah!

On tuo napero kyllä ihan parasta ja vaikka kuinka ihanaa onkin olla lapsen kanssa kahdestaan, olen ihan loman tarpeessa – olen ollut jo pidempään. En muista, millon olen viimeksi ollut lomalla, siis ihan oikealla sellaisella. Maltalla oltiin syksyllä 2015 perheen kanssa, mutta vilkkaan taaperon kanssa ne matkat ei ole lomaa nähnytkään. Kelpais viikon tauko jossain lämpimässä, jossa vois nakata aivot narikkaan, eikä tartteis murehtia kotihommista, töistä, lapsesta tai mistään muustakaan. Sellainen rento parisuhdeloma ilman aikatauluja kahdestaan miehen kanssa. Olihan siitä puhetta ja tavoitteeksi otettiin huhtikuu. Can’t wait.

comments 2

Kivoja kysymyksiä ja arvonnan voittaja

Pari viikkoa sitten kirjoitin Sinä kysyt, minä vastaan -postauksen, jossa oli mahdollisuus kysyä minulta oikeastaan mitä tahansa. Kysymyksiä tuli valtava määrä ja oli ihan mahtavaa huomata, miten ihania lukijoita siellä ruudun takana onkaan! Niin paljon hyviä kysymyksiä ja välillä joutui tosissaan pohtimaan vastaustakin.

kitchen_stuffia

Jännitin kovasti millaisia kysymyksiä ja kommentteja sieltä tuleekaan, mutta ihan suotta jännitin! Niin lämpimiä, hyväsydämmisiä ja herkkiä, että olin aivan ällikällä lyöty. Oli ilo huomata miten moni on seurannut meidän tarinaamme täällä. Elämä on tosiaan heitellyt viime aikoina laidalta toiselle, joten kommenteissa olleet tsempit todella tuntuivat hyvältä. Kiitos, ootte ihania ♥

Kaikkien osallistujien kesken arvottiin yllätyspalkinto, nyt on palkinto sekä voittaja selvillä!

leikkuulauta_palkinto

Ja mitä sitten arvonnassa olikaan palkintona? No tietysti sisustukseen liittyvää, kun sisustusblogissa ollaan :) Palkintona on tyylikäs puinen FARÖn M Lankku-leikkuulauta! Kuvissani on vilahtanut välillä vastaava leikkuulauta ja tämä palkinto on isompi versio siitä. Lankkua voi käyttää tarjoiluastiana tai leikkuulautana ja sen koko on 465 × 200 × 15 mm.

Onnetar arpoi voittajan kaikkien vastanneiden kesken ja voittaja on:

Tanja, joka kysyi minulta:

Mistä löydät kaiken ajan; yrittämiseen, perheen pyörittämiseen, bloggaukseen, sisustamiseen, remontoimiseen… supernainen olet. Mistä tingit, jos päivässä ei tunnit riitä?

Paljon onnea voittajalle ja kiitos ihanasta kysymyksestä! Supernaisena en itseäni pidä, mutta käytän aikani tasaisesti juurikin noihin mainitsemiisi asioihin ja tingin suosiolla ruoanlaitosta, joka helposti nappaa ison osan arjesta. Mies se meillä yleensä kokkailee, kuten parhaillaan.

Kiitos vielä kaikille ja mukavaa viikonloppua!

comments 8

Kurkistus lastenhuoneeseen

Lastenhuonetta on kiva sisustaa, koska siinä voi olla muita tiloja leikkisämpi ilme. Nukan huoneessa oli pitkään vain sänky ja lipasto, mutta hiljalleen olen saanut hankittua sinne jotain muutakin, jotta siellä viihtyy. Huone on vielä keskeneräinen, mutta laitetaan nyt ekoja kuvia miltä se tällä hetkellä näyttää.

lipasto

potkuauto

Huone on aika pieni, edellisestä lastenhuoneesta vain neljäsosa, mutta ihan hyvin tuonne mahtuu kaikki tarpeellinen eli sänky, lipasto ja lelut. Toisella seinällä on iso vaatekaappi, jossa on minun vaatteet, lakanat sekä pyyhkeet. Järjestelynä ei ehkä paras mahdollinen, mutta ihan toimiva. Toki oma vaatehuone ja kodinhoitohuone olisi luksusta.

nukan_huone

Tilasin uuden Stringpocketin, jossa on tammipuiset levyt. Vähän jännitin onko tammi liian tumma, mutta sehän oli just hyvä! Tykkään kovasti puun tuomasta lämmöstä, jota sitten pientavaroiden muodossa tuon lastenhuoneeseen, vaikka muutoin mustavalkoisella linjalla mennäänkin. Sitä väriä tulee sitten leluista ja naperon taideteoksista.

kirjat

laatikko

Löysin Muuramen vanhan Katinpoika-lastensängyn Kierrätyskeskuksesta. Sängyssä on hieman naarmua ja kulumaa, mutta onhan se jo vuosikymmeniä vanhakin. Sänkyä voi pidentää lapsen kasvaessa ja alla on vetolaatikko leluille, kirjoille tai vaikkapa vieraspediksi.

viiri

Nuka oli taiteillut päiväkodissa hienon teoksen, joka pääsi seinälle puisiin kehyksiin. Nyt en muista mitä kuvassa olikaan, täytyypä kysyä tekijältä itseltään.

comment 0

Upea kalliotontti myynnissä

Kävin tänään tontilla ottamassa muutaman valokuvan, nimittäin pian lähtee meidän tontti virallisesti myyntiin! Vielä on hankittava muutamia papereita Espoon kaupungilta mm. koelaskenta lohkomista varten sekä talon purkulupa. Itselleni moni asia on ihan uutta, kun tällä kertaa on kyseessä kiinteistö, mutta ei auta kun selvittää. Otan välittäjän avuksi siinä kohtaa, jos tuntuu ettei omat rahkeet riitä.

maisema

luontoa_noykkio

puunlatva

Kun pyörin tontilla, hämmennyin jälleen miten iso se olikaan. Tontti sijaitsee rauhallisella omakotitaloalueella Espoon Nöykkiössä, jossa ei nykyään taida enää isoja tontteja olla kaupan. Espooseen rakennetaan muutenkin älyttömän tiheästi, talot on ihan vieri viereen. Se tuossa tontissa olikin parasta, että jokaisesta ikkunasta näkyy luontoa eikä naapurin ikkunat. Tontti on kalliorinteessä ja pihalla vanhoja isoja jyhkeitä puita mm. vaahteroita, mäntyjä, tammipuu, jokunen kuusi, alppiruusupuskia sekä kirsikkapuu, ja paljon kaikkea muuta. Kieltämättä hieno tontti kyseessä.

tontilla

isotpuut

tonttijako_a_b

Tässä lisää speksejä kiinnostuneille:

Tontin koko on 2389 m² ja rakennusoikeutta 477,8 m² + talousrakennus 15 %. Tontille voi rakentaa kaksi omakotitaloa ja tontin voi lohkota kahteen, jolloin kummallekkin tontille jää noin 1100 m² sekä yhteinen tie. Mahdollisuus myös hallinnanjakosopimukseen, mutta tuossa tapauksessa saattaa lohkominen olla järkevintä. Osoite on Kuoppatie 8, 02300 Espoo.

Tontti A 220.000 € ja Tontti B 220.000 €, koko tontin hinta 430.000 €.

Tontilla on siis purkukuntoinen rakennus, jonka purkukustannukset jää ostajalle tai jaetaan ostajien kesken. Tontille B on porattu valmiiksi maalämpökaivo, jota voi hyödyntää.

tonttia

talonkulma

aurinko

Jos kiinnostuit, saa laittaa sähköpostia tiina.ilmavirta@gmail.com, niin mennään katsomaan paikan päälle miltä näyttää. Nyt on mahdollisuus valita kumman puolen tontista haluaa, mutta toki saa ostaa vaikka koko tontin edullisempaan hintaan.

comments 16

Parisuhde koetuksella

Elän tällä hetkellä jotenkin tosi tunteellista aikakautta. Koen asiat hyvin voimakkaina, sekä hyvät että huonot. Itken ilosta ja surusta, mutta itken myös sellaisille asioille, joita on aikoinaan tapahtunut tai mitä tulevaisuudessa saattaisi tapahtua. Menettämisen pelko on tullut oman lapsen myötä ja joudun tekemään paljon töitä, ettei se tunne saa yliotetta. Sehän on vain ajatus omassa päässä. Palaan aina välillä miettimään viime vuotta. Koimme monta ikävää asiaa heti alkuvuodesta lähtien, eikä ne juurikaan helpottaneet matkalla, paitsi aina hetkeksi. Tulee surullinen olo, kun miettii mitä meillä oli ja mitä me menetimme. Näitä herkkiä hetkiä tulee aina välillä, mutta on ilo huomata, miten ollaan niistä selvitty eteenpäin.

viltti

Kun olimme asuntoasioiden kanssa pahimmassa jamassa, otti parisuhde siinä samalla iskua. Olimme stressaantuneita, ärtyneitä, ahdistuneita, surullisia ja varmasti myös peloissamme. Tiuskimme, kiukuttelimme ja tappelimme. Sitten mies alkoi puhumaan eroamisesta. Olin hänelle aiemmin sanonut, ettei eroa heitetä koskaan ilmoille, ellei tosissaan ole. Nyt hän halusi jutella siitä. Yllätyin, koska itse en ajatellut eroa oikeastaan ollenkaan, vaikka se olisikin hyvä keino loukata toista riidan yhteydessä.

Se oli totta, että toistemme seura ärsytti suunnattoman paljon, emmekä kestäneet toistemme läsnäoloa. Mies kysyi, olemmeko yhdessä vain lapsen takia. Olin kuitenkin sitä mieltä, että elämme vain erityisen vaikeassa ajanjaksossa ja oli typerää nostaa eroasia pöydälle tällaisessa tilanteessa, kun oma koti oli lähtenyt alta ja elimme evakkoelämää tietämättä mitä seuraavana päivänä tapahtuu.

nojatuoli

Juttelimme silti aiheesta, ilman väittelyä tai huutoa. Aloimme pohtimaan, jos meillä olisikin kaksi kotia. Jos ei erottais, mutta asuttais eri osoitteissa. Aluksi ajatus tuntui tosi surulliselta ja lopulliselta, eihän tämä näin pitänyt mennä. Olimme juuri ostaneet yhteisen kodin, jota aloimme remontoimaan ja johon asettuisimme perheenä moneksi vuodeksi, mutta nyt suunnittelimme asumuseroa. Olimme molemmat kuitenkin sitä mieltä, että rakastimme toisiamme kaikesta huolimatta ja tämä järjestely olisi vain väliaikaista. Se olisi tavallaan kokeilu siitä miltä arki kahdessa osoitteessa tuntuisi ja miten se toimisi, ja mihin suuntaan suhteemme menisi.

ifyouhaventfoundit

Mitä pidemmälle ajatus kahdesta asunnosta kulki, sitä paremmalta se alkoi tuntumaan. Olin innoissani siitä, että pääsisi remontoimaan ja sisustamaan kaksi asuntoa. Kävimme katsomassa yhtä pienehköä asuntoa kivalta asuinalueelta, joka oli myynnissä. Ihastuimme siihen molemmat, mutta tiesimme, että siinä asuisi meistä vain toinen ja toinen asunto olisi vielä etsittävä. Halusimme asua kuitenkin lähellä toisiamme, olihan meillä yhteinen lapsi, jonka kuljettaminen asuntojen välillä pitäisi olla mutkatonta.

Emme kuitenkaan voineet tehdä ostopäätöstä, koska meillä oli kaikki vielä kiinni talossa. Oli ensin selvitettävä sen kohtalo ja vasta sitten voidaan investoida uuteen. Jätimme asian auki ja annoimme ajan näyttää miten käy. Menemme sitä kohti, mikä tuntuu hyvältä ja oikealta.

hangitall

Muutama ystävä kyseli välillä, mitä suhteellemme kuuluu. Voi miten tuo kysymys tuntui hyvältä kaiken keskellä. Antoivat neuvoksi, että pitäkää toisistanne kiinni, vaikka mitä tulisi eteen, älkääkä antako ikävien asioiden tulla teidän suhteen väliin, koska ne on vain väliaikaista. Se oli arvokas neuvo.

Kun saimme nykyisen vuokra-asuntomme, asiat alkoivat mennä hiljalleen parempaan suuntaan. Rentouduimme silmin nähden ja aloimme voimaan paremmin. Näimme taas toisemme ja koimme valtavaa rakkautta toisiamme kohtaan. Toinen tuntui pitkästä aikaa hyvältä, turvalliselta ja rakkaalta. Kadonneet tunteet olivat tulleet takaisin. Ymmärsimme, että se oli se tilanne, joka ahdisti, ei meidän suhde. Se oli valtava helpotus tajuta.

Sitten tuli ikimuistoinen joulu, kun mies kosi. Se hetki oli niin täydellinen. Se hetki kiteytti kaikista tärkeimmän: me olemme yhdessä, nyt ja tulevaisuudessa, mitä ikinä tapahtuukaan. Emme luovuta, vaikka se tuntuisi helpoimmalta ratkaisulta. Sillä ajatuksella mennään eteenpäin, vaikka kolhuja matkalla tuleekin. Näiden kokemusten jälkeen tajuaa, mikä elämässä on oikeasti tärkeää. Ei se ole kaunis sisustus, hyvin istuvat vaatteet tai eurot pankkitilillä. Se on oma perhe, ystävät ja rakkaus. Pidetään niistä kiinni.