Pitkästä aikaa kirjoittelen tännekin hieman kuulumisia. Päivät ovat olleet todella hektisiä, enkä ole oikein kerinnyt hengähtämään. Olen vain koittanut pitää langat käsissä ja hoitaa asiat parhaani mukaan. Töitä on ollut kiitettävästi ja lasten menoja riittänyt, samaan aikaan olen selvitellyt lukuisia asioita uuden kodin suhteen.

Jossain kohtaa olin epävarma, mahtaako minulle uusi koti edes valmistua. En saanut mihinkään minkäänlaista vahvistusta rakentajalta, tavarantoimittajalta tai pankilta. Kukaan ei luvannut minulle yhtään mitään, ei valmistumisaikaa, ei toimitusaikaa, ei lainaa. Olin keväällä käynyt asiat läpi ja sen varaan laskin, mutta yhtäkkiä tilanne olikin ihan auki. Varmaa oli vain se, että olen jouluksi koditon.

Tällä kertaa kun puljaa asuntoasioiden kanssa yksin, sekä samaan aikaan monen muun hieman haastavan asian kanssa, eikä ole puolisoa vieressä antamassa henkistä saati taloudellista tukea, tulee hetkellisesti sellainen olo, selviääkö sittenkään. Jos asiat eivät järjestykään, kuten on kuvitellut. Epävarmuus ja epätietoisuus luovat mielessä ihmeellistä pelkotilaa, joka muuttuu ahdistukseksi. Alkoi tuntua, että koko pakka leviää käsiin hetkenä minä hyvänsä.

Olen sitä sorttia, että sanon ääneen kun ahdistaa. Se helpottaa kummasti. Onneksi on ihania ystäviä ja perhe, jotka kuuntelee ja tarjoaa tukea. Se usein riittää. Että vaikka on yksin, ei ole yksin.

Pian alkoi yksi asia toisensa jälkeen soljahtaa uomiinsa. Tuosta noin vaan, aivan kuin ei olisi ikinä mitään haastetta tai ongelmaa ollutkaan. Pankilta tuli asuntolainan suhteen vahvistus, toimittajilta kuittauksia ja talolla hommat etenivät. Näemmä ne asiat järjestyy. Mut hei, niinhän ne aina.

Uusi koti ei kuitenkaan valmistu tämän vuoden puolella, kuten alkujaan oli tarkoitus, eikä tarkkaa päivää valmistumiselle vielä ole. Tämä ei suinkaan johdu rakentajasta, vaan pikemminkin tilausten toimitusajoista, jotka ovat tällä hetkellä jopa tuplaantuneet. Minua ei haittaa viivästyminen, enemmän haittaisi se, jos en saisi kodistani mieleistä.

Kun miettii, asiat ovat menneet juuri oikeassa aikataulussa. Nyt on nykyisen asunnon kaupat tehty, lainat ja luotot maksettu pois, joten tiedän tarkalleen kuinka paljon varoja on käytettävissä uuteen asuntoon sekä muutoskuluihin, ja pystyn niitä myös maksamaan. Budjetti on toistaiseksi pitänyt, lopulliset kustannukset selviää sitten kun kaikki on valmiina. Sen suurempia kompromisseja ei ole vielä onneksi tarvinnut tehdä.

Sain järjestettyä väliaikaisen kalustetun asunnon, johon menemme lasten kanssa viettämään joulua. Majailemme siellä ainakin tammikuun loppuun saakka. Nykyinen asunto pitää olla tyhjänä viimeistään Tapaninpäivänä. Vielä pitää järjestää tavaroille lämmitetty ja ilmastoitu kontti. Turhaa lähden tavaroita siirtämään kauemmas varastoon, kun kerran tien toiselle puolelle muutan. Kontille on hyvin tilaa uuden kodin pihassa.

Uudesta kodista tulee tosi ihana ja toimiva, ennen kaikkea kodikas! Olen siihen jo ihan rakastunut, vaikka siellä on vasta väliseinät nousseet. Parasta, että saan vaikuttaa niin moneen asiaan. Rakentaja kysyy aina ensin minulta, eikä oleta mitään. Vastaukset pitää olla hänelle heti. Pidän siitä. Turhauttavinta on se, kun mikään ei etene tai sitten veivataan edestakaisin, eikä tehdä päätöksiä.

Olen iloinen ja helpottunut siitä, että uusi kotini on uudiskohde, eikä remonttikohde. Tämä sopii minulle niin paljon paremmin, kuin että olisin remppaamassa vanhaa. Nyt rakentaja hoitaa kaiken työn, itselleni jää suunnittelu sekä nopeiden päätösten tekeminen. Se passaa täydellisesti.