comments 2

Uupumusta

Mihin nämä päivät oikein häviää? Ensi viikolla pitäisi olla koti paketissa, kuten joululahjatkin. Nyt on kontti tilattu, muuttolaatikot ostettu, kantoapu sovittu, väliaikainen majoitus varattu, turha tavara kaapeista karsittu, ylimääräiset huonekalut myyty ja lastenkin joululahjat hankittu. Seuraavaksi alkaa pakkaaminen ja tavaroiden roudaaminen.

Tämä vuosi on ollut yhtä suorittamista. Remontti, pihatyöt, asunnon myynti, uuden kodin suunnittelu, valinnat, päätökset, lasten koulut, päiväkodit, harrastukset, turnaukset, terveydenhoito, työt, kotihommat ja muut projektit. Sinänsä kivaa ja touhukasta arkea, mutta kun päätä painaa jatkuva väsymys ja voimattomuus, tuntuu tavallisetkin askareet raskailta.

En haluaisi itseäni toistaa, mutta näemmä sitä teen, kun väsymyksestä taas puhun. Ja siitä puhuin myös Instan storeissa, miten olo on kuin rekan alle jäänyt. Onneksi, koska sain todella paljon vertaistukea. Lohduttaa, että moni ymmärtää täysin miltä jatkuva väsymys ja aivosumu tuntuu. En siis ole ainut, joka vastaavan kanssa joutuu painimaan. Keskustelu oli antoisaa, sain hyviä vinkkejä ja kuulin paljon erilaisia ajatuksia sekä näkemyksiä asiaan.

Joku arveli tämän johtuvan keliakiasta, toinen veikkasi premenopaussia ja useampi uskoi kilpirauhasen vajaatoiminnalla olevan tähän syynsä alhaisen ferritiinin lisäksi. Kilppariarvoni heiluu edelleen viitearvojen ulkopuolella ja sitä on pitkään koitettu saada kohdilleen. Arvot ovat tosin tällä kertaa liikatoiminnan puolella. Ferritiini on viimeisimmän labrakokeen mukaan noussut ja lukema oli 66 µg/l. Kiropaktikkoni sanoi, että minun pitäisi tuplata rauta-annos. Hän on erikoistunut ravintopuoleen ja oli sitä mieltä, että naisella ferritiiniarvot saisi olla yli 100 ja siihen nostaminen voi viedä aikaa jopa vuosia. Lähdin samantien tuplaamaan annosta.

Vaikka alhainen ferritiini saattaakin olla juurisyy väsymykselle, sekä aivosumulle, pääkivulle, voimattomuudelle ja mielialavaihteluille, osasyynä voi olla uupumus. En ole koskaan aiemmin ollut uupunut tai en ainakaan muista olleeni, joten oireisiin piti ihan tutustua ja tehdä testi. Testin mukaan olen lievästi uupunut. Tunnistin monet asiat itsessäni, kuten unettomuuden, keskittymisvaikeudet ja henkisen vetäytymisen. Unettomuutta minulla on varmaan ensimmäistä kertaa ikinä, yleensä nukahdan melko hyvin ja nukun kuin tukki kellon ympäri. Nyt ei uni meinaa tulla millään ja saatan heräillä kesken unien.

Tilanne ei ole onneksi pahempi. Siis tuon uupumuksen suhteen, joka voi mennä pitkittyneenä melko pahaksi. Pystyn säätelemään omaa työtahtia, enkä vedä siinä itseäni piippuun. Tiedän kyllä rajani ja kapasiteettini. Uupumus ei siis johdu työstäni, vaan monesta muusta asiasta. Luultavasti viime aikojen isot elämänmuutokset vaikuttavat ja kiireessä suorittaminen. En ole yhtään suorittajatyyppiä, joten ihmekös kun uuvuttaa.

Uupumukseen auttaa lepo ja liikunta. Voih, ne ovatkin juuri sitä mitä olen kaivannut! Että voi vaan olla möllöttää ja liikkua sen mukaan mikä hyvältä tuntuu. Toki pieni pakottaminen lenkkipolulle voi olla avain energiseen hyvään oloon. Liikunnalla on ihmeellinen vaikutus. JVG:n sanoin: liike on lääke.

Olen konsultoinut lääkäreitä oireistani ja koittanut saada vastaanottoaikaa – tuloksetta. Eli käytännössä olen saanut vain lähetteet labraan, en sen kummempaa apua. Enemmän tämä on ollut itsediagnosointia, mutta itsehän sitä oman olon parhaiten tuntee. En ole kovinkaan vakuuttunut monistakaan lääkäreistä, edes erikoislääkäreistä, nimittäin aika harvoin olen apua saanut itselleni tai lapsille. Lääkkeitä kyllä määrätään, ei niinkään lähdetä tutkimaan mistä mikäkin johtuu. Aika usein oireilun syy on löytynyt googlettamalla ja itse testaamalla, esimerkiksi ruokavaliota muuttamalla.

Tässä on siis agendalla lepo, liikunta ja tupla-annos rautaa. Kaikki ylimääräinen ja turha päivistä pois. Olen suosiolla vähentänyt myös sosiaalisia kanssakäymisiä, ne kun ovat väsyttäneet entisestään. Ystäviä on tietysti ihana nähdä ja tekee hyvää jutella, silti moni ennakkoon sovittu tapaaminen saattaa tuntua ylitsepääsemättömältä. Olen joutunut perumaan tai siirtämään osan menoista, kun en vain ole saanut itseäni sohvalta ylös. Spontaanit tapaamiset ovat helpompia, kun niihin voi hypätä siinä hetkessä ilman sen kummempaa valmistautumista.

Hommaa ja asioiden hoitamista tässä kuitenkin riittää ihan tarpeeksi, paljon tietty liittyen raksaan. Tosin, minähän en edes tuolla raksalla pyöri mitään tekemässä, vaan ammattilaiset hoitaa hommat puolestani. Kuittaan vaan tilauksia eteenpäin. Että sen puolesta pääsen helpolla. Tai no, jokuhan tuon koko lystin maksaa, haha. Odotan niin paljon, että pääsen uuteen valmiiseen kotiin! Tai niin valmiiseen, mitä muuttoluvalla voi saada. Kyllä sekin päivä vielä tulee.

Ajattelin ottaa loppuvuoden rennosti. Okei, muutto pitää hoitaa, mutta siitä en stressaa, vaan otan sen treenin kannalta ja jaan muuttopäivät osiin, enkä rykäse kaikkea kerralla. Ehkä laitan joululaulut soimaan, keitän riisipuuroa ja luen hyvää kirjaa. Sitten pakkailen tavaroita ja siirrän hiljalleen konttiin. Mutta nyt menen päiväunille.

2 Comments

  1. Sisko

    Ikävää, että olet uupunut, toisaalta ei ihme, olet käynyt viime vuosina aikamoisen myllytyksen läpi! Hyvä, että olet jo saanut vertaistukea ja agendalle on löytynyt oivia keinoja, tsemppiä niiden toteuttamiseen!<3

    Oletko käynyt koskaan funktionaaliseen lääketieteeseen (FLT) perehtyneen lääkärin tai FLT Ravintovalmentajan vastaanotolla, siellä on aikaa perehtyä asiakkaaseen ja selvitetään nimenomaan juurisyitä, sitä, mistä vaivat johtuvat, eikä vain lääkitä oireita?

    • Kiitos ihanasta kommentista! Oli jotenkin huojentavaa tietoa, että tämä saattaa olla uupumusta. On helpompi lähteä korjailemaan tilannetta, kun löytää ensin ne oikeat syyt. Tosin, tämähän oli vain oma havaintoni, mutta ei se ehkä ihan metsään mennyt.

      En ole koskaan tutustunut FLT:hen, mutta samantien oli luettava aiheesta! Olipa kiinnostavaa ja järkiperäistä. Olen niin kyllästynyt siihen, että ihmisille tyrkytetään lääkkeitä, joilla turrutetaan keho ja mieli. Minulle on kaksi kertaa määrätty masennuslääkettä, mutta kummallakaan kerralla en ollut masentunut – vaan päinvastoin, olin tuolloin erittäin elämänjanoinen. Nyt minulle varmaan taas määrättäisiin masennuslääkkeet, että en kokisi näitä vaihtelevia mielialoja. Noup, mielummin elän, tunnen ja koen. Täysillä.

      Paula Heinosen sivuilla on tosi paljon mielenkiintoista asiaa tuosta FLT:stä. Juuri tuollainen ajatusmalli itsensä hoitamisesta on minullakin ollut. Ah, kiitos loistavasta vinkistä! Tästä on todella paljon apua.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s