Saan usein kyselyä, miten minimalismi toimii pienten lasten kanssa. Lapsilla kun on leluja, pelejä, kirjoja, askartelutarvikkeita, harrastusvälineitä ja kaikkien kelien kausivaatteita. Tavaraa löytyy meiltäkin, mutta säännöllisen tavaran läpikäymisen sekä reippaan karsimisen ansiosta kaapit eivät pursua, eikä tavaramäärä ahdista.

Joku saattaa valokuvieni perusteella luulla, ettei meillä ole värikkäitä, kirjavia tai kuviollisia tavaroita. On toki, lasten leluissa varsinkin. Ne eivät vain päädy valokuviini, joissa pääpaino on kotimme tiloissa ja sisustuksessa. Lelut ovat asia erikseen. Ja meilläkin on ihan yhtälailla sitä sotkua, aivan kuin missä tahansa lapsiperheessä.

Jos otan kuvia blogiin, järjestelen ja siivoan aina ensin kuvattavan alueen. Sitten teen pientä stailausta ja lopuksi vielä käsittelen kuvat. Tämä saattaa viedä useamman tunnin, että saan luotua yhden onnistuneen valokuvan. Ei siis kannata ajatella, että meillä olisi aina sen näköistä, miltä kuvissa näyttää. Hyvin harvoin meillä on kaikki paikat tip top, onkohan koskaan. Leluja pyörii siellä täällä, myös likaa, tahraa ja muuta sotkua riittää. Taaperon ansiosta kaupantekijöiksi vielä reikiä seinissä, ovessa sekä lattiassa.

Tykkään kauniista ja tyylikkäistä lasten leluista, silti niissä menee useimmiten kestävyys, toiminnallisuus ja viihdyttävyys esteettisyyden edelle. Olen valtavan iloinen, jos ulkonäkö on leluissa kohdillaan, kuten vaikkapa Dubloissa. Niihin ei kyllästy lapset, eikä vanhemmat. Briot ovat aiemmin olleet myös todella vahvoja suosikkeja, mutta jotain on tapahtunut viime vuosien aikana, kun Brion laatu on silmissä heikentynyt. Tosi harmi, nimittäin lastenleluissa ei kovin montaa brändiä ole, jotka ovat toimivia, kestävät kovaa käyttöä ja vieläpä miellyttävät silmää. Ehkä netin ilmeellinen maailma tarjoaisi enemmän valikoimaa, mutta itse olen tottunut ostamaan lelut suoraan myymälöistä.

Lapset saavat synttäreiden ja joulun aikaan paljon uusia leluja, vaatteita sekä muuta tavaraa. Usein sukulaiset erikseen kyselevät, jos on jollekin tietylle jutulle tarvetta. Tämä on hyvä tapa, sillä tavoin turhan tavaran kertyminen vähenee, ja lapsi saa jotain mitä oikeasti tarvitsee tai mistä tykkää. Aineeton lahja olisi toinen hyvä vaihtoehto, jotta tavaravirta vähenisi. Lahja voisi olla tavaran sijaan kokemus; esimerkiksi leffaliput, ravintolalahjakortti, Heurekaan pääsyliput, huvipuistoon rannekkeet, lasten teatteriin tai kylpylään lahjakortti. Varmasti olisi mieleisiä lahjoja. Raha on tietysti toinen hyvä vaihtoehto, jonka voi laittaa säästöön tulevia hankintoja varten.

Mitä sitten tulee lastenvaatteisiin, niin se on oma rumbansa. Lapsilla kun pitää olla joka säähän omat varusteet; kurahousuista toppapukuun, villapuvusta välikausihaalariin. On kenkää, saapasta, hanskaa, pipoa, lippistä, kauluria ja kerhotossua. Ja juuri kun pääsee hengähtämään, että nyt on kaikki tarvittavat ja vaadittavat asut kunnossa, on jo toisella pojista jäänyt jotain pieneksi tai mennyt rikki. Sen verran helpotusta tähän touhuun on saatu sillä, kun isoveljen vaatteet siirtyvät pikkuveljelle. Aika iso raha ja vaiva säästyy tämän ansiosta.

Pieneksi jääneet vaatteet myydään tai lahjoitetaan eteenpäin, varastoon ei niitä jemmailla. Oma hommansa siinä on valokuvata ja laittaa myyntiin, ei mitenkään suosikkipuuhaa, mutta erittäin palkitsevaa. Toisinaan käy niin, että lasten vaatteet käytetään ihan loppuun asti. Jos ei pysty korjaamaan tai kunnostamaan, niin sitten heitetään pois. Emme osta lapsille vaatteita sen takia, että joku on tosi kiva, söpö tai alennuksessa. Ostamme niitä vain tarpeeseen, ja sitä tarvetta on paljon. Kaikki ylimääräinen ostelu tuntuisi turhalta rahanmenolta.

Käymme aina sillon tällöin lastenhuoneen laatikoita ja kaappeja läpi, ja karsimme leluja pois yhdessä vanhemman lapsen kanssa. Pyydän häntä valitsemaan sellaiset lelut sivuun, joista ei enää niin pidä. Nopeasti on kerättynä sekalainen kasa leluja, jotka lahjoitetaan tai heitetään pois. Mitään mukinoita ei ole koskaan tullut. Kun annan lapsen itse valita poisheitettävät lelut, on se lapselle varmasti paljon mieleisempää, kuin että minä heittäisin heille tärkeät lelut pois. Aina en kaikkia heidän aarteita ymmärrä, mutta eipä minun tarvitsekaan.

Toistaiseksi kaikki lasten lelut sekä muut lasten tavarat mahtuu niihin kaappeihin mitä meillä on, eli lastenhuoneen laatikostoon, eteiskaappiin, keittiön laatikostoon sekä kodinhoitohuoneen kaappeihin. Leluille on myös omat isot säilytyskorit, jotka on todella näppärät! Koreja voi helposti siirrellä sinne missä haluaa leikkiä ja siivouskin onnistuu liikuteltavuuden ansiosta kädenkäänteessä.

Harrastusvälineet mahtuu hyvin eteisen liukuovikaappiin, kodinhoitohuoneeseen sekä ulkovarastoon. Pitää vielä lisätä muutamia naulakoita sekä hyllytasoja, jotta kaiken kodin sekä varaston tilan saa hyödynnettyä mahdollisimman hyvin.

Jos tila alkaa käymään ahtaaksi, eikä lelut mahdu enää koreihin tai kaappeihin, siivotaan sitten tarpeettomia pois, jotta saadaan lisää tilaa. Ei ole tullut koskaan mieleenkään, että tarvitsemme lisää säilytystilaa sen takia, että voisimme entistä enemmän tavaraa säilyttää. Jos näin toimisi, olisi kaapit täynnä vain turhaa roinaa. Mitä enemmän on säilytystilaa, sitä enemmän tavaraa. Ei kiitos. Seinän kokoiset vaatekaapit ovat suunnitteilla lastenhuoneeseen, jotta saisimme molempien poikien vaatteet samaan paikkaan ja entistä parempaan järjestykseen. Kaappiin menisi samalla myös osa leluista ja näin ollen lattialta vapautuisi lisää leikkitilaa, kun pienemmät laatikostot poistuisivat.