Jouluvalmisteluita on tehty täällä hyvin leppoisalla otteella. En ole koskaan joulusta stressannut, enkä tälläkään kertaa. Erityistä joulusiivousta en ole tehnyt, samalla kaavalla mennään kuin joka viikko tai joka päivä. Tuleehan päivittäin jotain järjesteltyä, imuroitua tai pyyhittyä. Tuo meidän taapero saa aikaiseksi sitä sotkua nimittäin ihan koko ajan, aamulla lensi puurot pitkin keittiön lattiaa, seuraavassa hetkessä isännän kahvikuppi.

Tällä kertaa joulukuusi saapui meille hyvissä ajoin. Mies kävi hakemassa todella kauniin kuusen, joka on ehkä hienoin tähän mennessä! En tiedä johtuiko se siitä, että se haettiin viikkoa aiemmin kuin yleensä, vai sattuiko tilaus menemään vain nappiin. Erittäin kaunis yksilö kuitenkin kyseessä, jalokuusi tälläkin kertaa. Se ei ole yhtään piikikäs, ja siinä on upea tummanvihreä väri. Jalokuusi, tai viralliselta nimeltään kaukaasianpihta, on ollut meidän suosikki jo monet vuodet. Isäntä ripusti kuuseen kasarivalot. Kauniin yksinkertainen sellaisenaan.

Pohdittiin miehen kanssa, voisiko tuota kuusta hyödyntää myöhemminkin, ettei sitä tarvitsisi pois heittää. Ehkei tuota yksilöä saa pidettyä koko vuotta hengissä, mutta jos istutetaankin uusi kuusentaimi tuohon meidän takapihan metsään ja otetaan se aina jouluksi sisälle. Joulun jälkeen sitten taas viedään takaisin kasvamaan, eikä joka joulu tarvitsisi aina ostaa uutta kuusta. Idea kuulosti meidän mielestä niin hyvältä, että luultavasti ainakin kokeillaan. Säästäisi joka vuosi sen 70 euroa ja olisihan se myös hyvin ekologista. Aito kestokuusi!

On aina tosi jännittävä hetki se, kun kuusi saapuu, että miltä se näyttää. Tulevina vuosina saisi sitten jännittää, pysyykö meidän oma kasvattama kuusi hengissä läpi vuoden, hahah. Jos joku on näin tehnyt, niin saa laittaa vinkkejä, miten homma toimisi parhaiten.

Kuusi tarvitsee ainakin paljon vettä pysyäkseen hyvänä. Tehtiin tuon kuusen kanssa heti alkuunsa se virhe, että tuotiin se heti sisälle lämpimään sisäilmaan, jonka seurauksena havut kuivahtivat. Onneksi kunnon kastelu ja havujen suihkuttaminen auttoi, hienosti se siitä virkosi. Vielä kun tuo pienempi termiitti antaisi olla sen rauhassa, on jatkuvasti viskomassa tavaraa ympäriinsä ja kuusikin saanut jo monet kerrat osumaa.

Joulu on monelle hyvin yltäkylläistä aikaa. Meillä joulu on hyvin karsittu. Joulupöytä ei notku täynnä herkkuja, vaan siihen on valikoitu sopivissa määrin laadukasta ja mieleistä ruokaa sekä juomaa – aivan muuta kuin perinteistä rosollia, kinkkua ja laatikkoa. Jouluruuat eivät ole olleet omia suosikkejani koskaan, mutta aattoaamun riisipuuro on ihan ehdoton. Muutoin mennäänkin pihvillä, kermaperunoilla ja uunikasviksilla. Laadukas punaviini siihen sivuun, ai että.

Joulupukki on tulossa aattoiltana ja se on lapsille odotetuin hetki. Nuka on laskenut joka päivä kuinka monta yötä on pukin saapumiseen, joulukalenteri on ollut siihen hyvä apuri. Toivottavasti tällä kertaa pukki on hyvä, viime vuonna ei mennyt ihan nappiin. Pukeissa on tosi paljon eroja. Edellisenä vuonna meillä kävi pukki ja muori, jotka olivat aivan mielettömät. Harmillisesti he eivät pääse tänä vuonna.

Teimme miehen kanssa yhdessä listan lastemme joululahjoista, mitä aiomme hankkia. Listalla oli muutamat tarpeelliset vaatteet, kirjoja, kestävät astiat ja yhdet lelut. Kävin eilen jouluostoksilla ja huomasin, ettei ihan kaikkea listassa ollutta löytynyt. Päätin, etten sitten osta mitään väkisin, enkä mitään korvaavaa tilalle. Säästin sillä reissulla puolet varatusta budjetista. Ei ne lapset tarvitse kauheaa kasaa lahjoja. Tätä olen isännällekin koittanut opettaa, että suotta totutetaan lapset siihen, että jouluna saisi överisti kaikkea.

Vähempi riittää. Joulunakin.