Habitare on yksi kiinnostavimmista alan tapahtumista, joka järjestetään syksyisin. Omat odotukset olivat messujen suhteen melko korkealla, onhan Habitare nostanut hienosti profiiliaan viime vuosina. Upeat osastot tarjosivat inspiraatiota valtavan määrän, vaikka parasta antia taisi kuitenkin olla taas ihanat ja antoisat kohtaamiset tuttujen kanssa. Yllättävin kohtaaminen oli ehdottomasti jo eläkkeellä olevan Marja Lampaisen kanssa, joka toimi aikoinaan yliopettajana Lahden Muotoiluintituutissa. Viime tapaamisesta olikin kulunut jo melkein vuosikymmen, joten kuulumisten vaihto kahvijonossa oli hyvin erityinen.

Asun-lehden osasto oli rakennettu yhteistyössä tunnettujen eri brändien kanssa ja kokonaisuudet olivat todella kauniita ja lämminhenkisiä. Luonnonmateriaaleista koostuneet rennon harkitut asetelmat viehättivät erityisesti. Hyvin yksinkertaista ja selkeää, pääpaino materiaaleista oli ehdottomasti puussa. Taikojaan teki Ulla Koskinen, jonka lempeän minimalistista tyyliä ei voi kuin ihailla.

Matrin osastolla viihdyin varmaan pisimpään. Osasyynä taisi olla se, että hankinnan alla on tällä hetkellä laadukkaat petivaatteet, ja niitähän Matrilla riitti. En malttanut olla millään hiplaamatta peittoja ja tyynyjä ja siinä sitten koitin kauppojakin hieroa, näemmä oli ostohousut vedetty kotona jalkaan. Taidokkaasti stailattu osasto oli Susanna Vennon kädenjälkeä, jossa luonnonmateriaalit ja hillitty väripaletti loivat pehmeän ja hyvin kodikkaan tunnelman.

Olisin voinut sujahtaa tuonne vällyjen väliin, koska väsymys painoi melkolailla. Päätin kuitenkin suunnata skumppabaariin lasilliselle ja jatkaa kuplista virkistyneenä messuilua.

Marimekko on kestosuosikki omissa vaate-, asuste- ja sisustusvalinnoissa, ja heidän osastolla oli taas monta ihanaa asiaa, jotka kelpuuttaisin itselleni samantien.

Interfacen osastolla silmiin osui sohvapöytämme lisäksi ihana peili! Jos ei pieniä termiittejä asuisi saman katon alla, tuo peili olisi jo meillä. Ja ehkä nuo supersöpöt patsaatkin, jotka ovat selkeästi tämän hetken juttu sisustuksessa. Ei muuta kuin omaa hymynaamaa kaivamaan vaan kaapin perukoilta. Enkä tarkoita meidän kaappeja.

Luonnonläheisyys oli monilla osastoilla todella läsnä. Vaikka kameran linssiin jäikin enimmäkseen neutraalimpeja kokonaisuuksia, muutama värikkäämpikin osasto myös inspiroi.

Tämä hurmaava seinämaalaus oli Vitran osastolla. Aika veikeetä, eikös! Erottui kyllä edukseen.

Messujen päräyttävin osasto oli ehdottomasti Hakolalla ja olihan se tituleerattu messujen parhaaksi osastoksi – taas kerran. Joku Hakolassa on, että heidän osasto vetää magneetin lailla puoleensa. Siellä on joka vuonna väkeä kuin pipoa! Kyllähän sitä itsekin siellä viihtyi. Hakola on itselleni todella läheinen brändi, eikä pelkästään olohuoneen sohvamme takia, vaan Hakolan takana olevien tyyppien. Ja ne tyypit tekee Hakolasta just sen mitä se tällä hetkellä on. Timanttia.

Vielä on pari päivää messuja jäljellä, että suuntaamaan vaan messukeskukseen! Sain Hakolalta muutaman messulipun ja jotta ne eivät jää käyttämättä, voisin laittaa lippuja tulemaan. Jos jollakin on vielä messut käymättä ja lipuille tarvetta, niin laita kommenttia tänne.