Pari päivää pakkailtiin ja siirreltiin tavaraa, torstaina luovutettiin asunto seuraaville. Itsestäni ei kantoapua ollut, mutta sen aikaa kun äijät rehki muuttokuorman kanssa, pakkasin, siivosin, tein töitä ja hoidin lapsokaista. Olihan sitä tavaraa kertynyt kahdeksassa kuukaudessa ihan reilusti, vaikka kovasti luulin vain muutaman muuttolaatikon täyttyvän. Ihan ei ongelmitta tämä muutto mennyt, oli nimittäin huonompi yllätys talolla tiedossa.

Meille piti olla lämmin lukollinen ulkovarasto tavaroille, mutta muuttoaamuna rakennuttaja ilmoitti, että työmiehet olivat maalanneet varaston lattian uudelleen, eikä sinne näin ollen voisi tavaraa viedä. Ja kun tarkemmin lattiamaalin tietoja tutki, maalin kuivumiseen menisi viikko. Paku oli vuokrattu, muuttomiehet varattu ja asunto piti olla tyhjänä vuorokauden päästä. Vaihtoehdot olivat vähissä, eikä auttanut kuin viedä tavarat talon terassille odottelemaan seuraavaa siirtoa.

Oli aika mahtava fiilis, ettei meidän omaisuus päässyt lukkojen taakse kuivaan, vaan ulos avoimelle terassille keskelle työmaata. Ja kuinkas ollakkaan, että vettä alkoi vielä satamaan. Näin niinkuin muutamat kosteusvauriot kokeneena ja tavarat menettäneenä, tämä tilanne tuntui ihan älyttömälle. Onneks tajusin sanoa miehelle, että todellakin menevät rautakaupan kautta hakemaan pressut tavaroille, koska ihan varmasti vettä alkaa satamaan. Ja niinhän siinä kävikin. En tiennyt, kumpi ahdisti enemmän, vesisade ja ilmankosteus, vai se, ettei meidän tavarat olleet lukkojen takana.

Koska viikonlopun aikana talolla ei hommia jatkettu, voitiin siirtää muutaman päivän päästä tavarat sisälle. Tämä oli tietysti lohdullista, että ovat viimein kuivassa, vaikkakin remonttipölyn keskellä. Saavat luvan olla sisällä niin pitkään, kunnes varaston lattiamaali on kunnolla kuivunut ja sinne on turvallista viedä painavat kamat. Eipä sitä halua, että tavarat menee maaliin ja lattia pilalle.

Eikä ne ongelmat tuohon jääneet. Ollaan nimittäin taas sellaisessa jamassa, että voi helvetti soikoon. Vuokrasimme siis väliaikaisen asunnon siksi aikaa, kun talo valmistuu. Oikein kiva kesähuvila Pickalasta meren ääreltä. Ei tullut pieneen mieleenkään, että tässä nyt olisi sisäilma- tai homeongelmaa. Anoppi oli tokaissut, että pitäisikö minun käydä ennen muuttoa paikan päällä, että on varmasti meille ok. Okei, toki voin käydä. Nopean käynnin jälkeen päätä alkoi särkemään. Sanoin siitä heti miehelle, mutta epäilin itse sen johtuvan vain matalapaineesta, josta saattaa tulla pääkipua ja väsymystä. Asia jäi kuitenkin hieman vaivaamaan ja päätin, että otetaan vain pakolliset tavarat mukaan, ihan varmuuden vuoksi.

Seuraava päivänä ensimmäisen yön jälkeen huomasin, että poskiontelot olivat kipeytyneet ja puoli naamaa oli puutunut. Lapsi siristeli silmiä aamulla ja sanoi, että kirvelee. Täysin samat oireet, kuin hometalon aikana. Mies oli lähtenyt Turkuun viettämään kaverin polttareita ja me oltiin naperon kanssa kahdestaan viikonloppu. Laitoin viestiä, että nyt me sitten oireillaan ja se aiempi pääkipu saattoi olla sitä itseään. Ei vaan voinut olla totta!

En tiedä, johtuuko kyseiset oireet homeesta vai pelkästä huonosta ilmanlaadusta, mutta liiankin tuttuja oloja. Ja koska ollaan altistuttu aiemmin pahasti, reagoidaan hyvinkin nopeasti. Tänään tai huomenna sitten pakataan taas kamat kasaan ja lähdetään jonnekkin. En tiedä minne. Hotelliin kai sit. Sellaiset kolme viikkoa pitäisi jossain asua. Voin kertoa, että alkaa olla aika turta näihin juttuihin. Vaikka tämä onkin taas ihan älytöntä, samaan aikaan kaikki tuntuu niin tutulta kuviolta. Tätä se oli viime syksyn.

Saa vinkata, jos tiedät vapaana olevan turvallisen, mielellään melko uuden asunnon tälle kuulle, jota voisi vuokrata. Mieluiten Espoosta, mutta myös Helsinki tai Vantaa käy. Töiden ja päiväkodin, sekä lähestyvän synnytyksen takia ei voida kauemmaksi mennä.

Melkoista homepakolaiselämää tämä. Sais jo riittää, ihan oikeesti. Toki uusi koti lohduttaa, jos nyt vaan asiat menisivät sen kanssa hyvin. Näemmä haastetta matkalla on ja ne haasteet selvitetään keinolla millä hyvänsä, eipä muutakaan voi. Mutta olisi kiva jo hengähtää. Asettua ja levätä. Alkaa olla vähän väsy tähän.