Kesä on mennyt ihan hujauksessa ohi. Tai onko se vielä oikeasti päättynyt, en tiedä, mutta eipä tässä olla kummemmin lomailtu, joka oli vähän tarkoituksena. Ollaan kyllä vietetty yksittäisiä kesäpäiviä perheen kanssa Linnanmäellä, PuuhaParkissa, leikkipuistossa tai rannalla muun arkipuuhan ohessa. Naperolla oli pari viikkoa lomaa päiväkodista ja siihen saumaan käytiin Keski-Suomessa serkkujen luona, asuntomessuilla ja mökillä.

Tavoitteena oli tavata ystäviä sekä sukulaisia, ja se onkin hyvin toteutunut. Ollaan vietetty Turussa pariskuntapäivää ja käyty kuuntelemassa Tall Ships Racessa super ihanaa brittibändiä Hurtsia. Viime viikonloppuna juhlittiin tuttavan nelikymppisiä Airiston upeissa maisemissa sekä pienen tyttövauvan ristiäisiä. Kai meidän piti lähteä johonkin kunnon kesälomareissuun, mutta ajatustasolle näemmä jäi. Tarviiko sitä välttämättä reissata ihan vaan sen takia, että on kesä. Meillä kun ei mitään palkallisia lomia edes ole.

Kahden yrittäjän perheessä homma menee aina vähän erilailla. Kun on töitä, niin silloin niitä tehdään ja sitten lomaillaan, kun tulee sopiva rako tai itse halutaan lomailla. Eikä tässä mihinkään reissuihin ole edes ollut kovin suurta hinkua ollut, kun pitää kuitenkin varautua valmistuvan talon kuluihin ja säästää euroja.

Työprokkiksia on ollut aika kivasti ja koska kohta se pienokainenkin saapuu maailmaan, niin sitten vähenee työntekeminen ainakin hetkeksi – itseni tuntien ei paljoakaan, mutta täytyy mennä oman jaksamisen ja intressin puitteissa. Saa nähdä sukellanko vauvakuplaan ja siinä sitten ympärillä oleva maailma unohtuu. Työtä kun kerkeää aina tekemään, mutta se vauva-aika voi olla hetkessä ohi ja jäädä viimeiseksi kerraksi. Viralliseen äitiyslomaan on enää muutama hassu viikko! Nyt mennään jo raskausviikoilla 33, eli sellaiset 50 päivää jäljellä.

Aika menee siis todella nopeasti ja kalenteria selatessa huomasin, että meillä on enää 2 viikkoa muuttoon! Eli tämä asunto pitää olla tyhjänä ihan just. Sovittiin rakennuttajan kanssa, että voimme siirtää tavarat talolle vaikkei se olisi vielä muuttokunnossa, eikä edes virallisia kauppoja tehty. Varmaa päivää valmistumisesta ei ole, että vissiin joskus tuossa syyskuun aikana. Toivottavasti mahdollisimman pian varsinkin vauvan takia, jos nyt sattuu jo syyskuussa syntymään. Joka päivä olen lähes varma, että nyt se synnytys käynnistyy, kun sen verran voimakkaat tuntemukset ovat, mutta vielä ollaan onneksi yhtenä kappaleena.

Alkaa vähän stressaamaan, ettei edelleenkään olla saatu ostettua vaunuja, turvakaukaloa tai mitään muutakaan tarviketta. Sain itseni sentään kerran jo vaunukauppaan, mutta vartin päästä juoksin ulos, kun alkoi ahdistamaan. Mies vaan tokaisi, että hyvin kaikki keritään ostamaan. Auttais tietysti asiaa, jos hän edes jollain tavoin osallistuisi hankintojen etsimiseen, kun itselleni se näköjään tuottaa vaikeuksia ja siitä olen monta kertaa jo sanonut. En vaan halua, että siinä kohtaa kun vastasyntynyt käärö on sylissä, niin lähdetään kaupoille pyörimään. En todellakaan.

On meillä onneksi asuinpaikka kahdeksi viikoksi, kun saatiin vuokrattua kesäasunto Pickalasta, joka on isännän tutun äidin omistama. Eli siinä asustellaan hetken aikaa ja jäädään odottelemaan talon valmistumista. Asunto vaikutti kuvien perusteella tosi kivalle ja kyseinen aluehan on meille jo entuudestaan tuttu, kun sieltä ollaan käyty tontteja katselemassa jo moneen kertaan. Upea merellinen alue, jossa on golfkentät vieressä. Siellä olisi hyvä ottaa pieni breikki arkeen, mutta luulenpa, että läppäri laulaa kahta kovemmin, kun pitää saada työprojektit vietyä maaliin.