Yksi asia, jota yritän kaikin keinoin välttää, on ruoanlaitto. Olin lähes varma, että lapsentulon myötä asia tulee muuttumaan, mutta eipä ole muuttunut vielä kolmen vuoden jälkeenkään. Varmaan osalla pyörähti tässä kohtaa silmät päässä, mutta samaa ihmettelen itsekin, ettenkö todella kokkaile perheelleni kuten äiti-ihmisen kuuluisi tehdä. En vaan yhtään tykkää tehdä ruokaa, piste.

Mutta ei hätää, taloudestamme löytyy onneksi mies, joka kovasti tykkää touhuta kyökin puolella rakentamassa ties minkälaisia iisakinkirkkoja, joten se hänelle suotakoon. Minä sitten hoidan miltei kaiken muun mitä kotitöihin tulee, ja jottei mies ala sormiaan tässä kohtaa nostelemaan, hän toki tekee pihahommia, nostaa pyynnöstä pyykit ja vaihtaa auton renkaat.

Olen siis kovaan ääneen ilmoittanut, etten ruokaa tee muutakuin salassa! Siis siltä se tuntuu. Kun mies karkaa työmatkalle useammaksi päiväksi, saatan täräyttää jonkun ruokaluomuksen keittiössä. Kun olen kertonut miehelle, että ihan oikeasti tein ruokaa, niin arvatkaa vaan uskooko. Nykyään laitan taidonnäytteistä tekstarilla kuvan todisteeksi, että todella sain jotain muutakin aikaiseksi, kuin uuninakit. Toinen yllättävä asia on se, että tekemäni ruoat ovat oikeasti hyviä! Valitettavasti mies ei niistä herkuista ole päässyt nauttimaan, mitäs on matkoillaan. No joskus harvoin pistän itseni likoon ja teen ruokaa niin, että mieskin pääsee osingoille.

Kokkitaitoni ei pitkälle yllä, mutta on minulla kaksi bravuuria, tomaattikeitto ja broilergratiini. Keiton ohjeet otin aikoinaan Länsiväylästä ja sitä olen tehnyt aina silloin tällöin, vaikka osa niistä ohjeista uupuukin, mutta sovellan muutenkin aina hieman mielen ja maun mukaan. Ajattelin jakaa keiton ohjeet nyt myös teille ja myöhemmin laitan broilergratiinin ohjeet, eli ehkä joskus ensi vuonna. Jos keitto olisi oma keksintö olisi sen nimi ihan toinen.

Täydellinen tomaattikeitto

1,2 kg tomaatteja
3 rkl öljyä
3 valkosipulinkynttä
1-2 sipulia
puolikas punainen chili
0,5 dl tomaattisosetta
2 dl vettä
1 kasvisfondia tai -liemikuutio
1-2 rkl juoksevaa hunajaa
suolaa
mustapippuria

Pinnalle:
raejuustoa ja tuoretta basilikaa

Huuhtele ja kuivaa tomaatit. Mittaa öljy uunikestävään laakeaan vuokaan. Lisää tomaatit, kokonaiset valkoisipulinkynnet kuorineen, halkaistut sipulit ja chilinpuolikas. Pyöräytä kaikki ainekset öljyssä. Paahda kasviksia 200-asteisessa uunissa puolen tunnin ajan. Irroittele tomaateista kovat kantaosat ja valkosipulinkynsistä kuoret. Paloittele sipulit ja chilinpuolikas muutamaan osaan. Kaada kaikki ainekset teräskattilaan liemineen päivineen. Lisää tomaattisose, vesi, kasvifondi ja hunaja. Soseuta sauvasekottimella tasaiseksi. Keitä kattilassa hiljalleen miedolla lämmöllä 15 minuuttia. Mausta keitto suolalla ja pippurilla, lisäile tarvittaessa. Sekoittele.

Sitten vaan valmis keitto kulhoon, päälle raejuustoa ja basilikaa, tai mitä haluatkaan. Keittoon voi laittaa vaikka fetajuustoa, leipäkuutioita tai ruohosipulia. Kyytipojaksi näkkäriä. Ai että, kylläpä maistuu! Keitto on kevyttä ja maukasta ruokaa, jota voi lämmitellä seuraavina päivinä evääksi. Usein ruoka ei maistu enää seuraavana päivänä yhtään hyvälle, mutta keitot ovat poikkeus, ne ehkä jopa paranevat.

Tässä sitä oltiin huolella epämukavuusalueella ja hienosti tuostakin sopasta pari ainesosaa taas unohtui, mutta sentään tein. Ja rohkeasti teillekin tämän ohjeen laitan. Jos joku uskaltaa keiton ohjeillani tehdä, saa laittaa kommenttia miltä maistuu.