comments 2

Arjen pieniä suuria haasteita

Juuri kun pääsi hehkuttamaan, miten mukavan notkeasti tämä arki rullaa, todellisuus iskee vasten kasvoja. Olin jo helpottunut, että lapsokainen menee pitkän loman jälkeen päiväkotiin ja pääsen tekemään töitä, treenaamaan ja kirjoittamaan blogia rauhassa, lapsi sairastuu ja mies lähtee samaan aikaan työmatkalle (kun pohjalla on jo MM-kisat poikien kanssa). Ja sitten tulee väliin vielä pyhäpäivä, jolloin päiväkoti on kiinni. Huoh.

palikat_levallaan

lastenhuoneessa

Huonosti nukkunut ja syönyt lapsi ei ole helppoa seuraa. Itkupotkuraivarit ovat uhmaikäisellä todella herkässä ja mikään ei tunnu olevan hyvin. Meillä on päiväunet jääneet jo oikeastaan kokonaan pois, joten sitäkään taukoa ei enää siunaannu. Kovaan pakkaseen ei voi mennä pikku potilaan kanssa ja kaupassa käyntikin jätettiin suosiolla välistä, kohtaus olisi siellä taattu. Syödään sitä mitä kaapissa on, tai mitä napero suostuu syömään. Monta päivää neljän seinän sisällä kiukuttelevan lapsen kanssa on todella raskasta. Toinen vaatii huomioita ihan joka sekunti ja raivokohtauksia tulee vähän väliä.

palikkamestari

Hyviä hetkiä on toki paljon. Leikitään yhdessä, ollaan piilosta, pelleillään, luetaan kirjoja ja katotaan piirrettyjä. Kyllä tässä kotona kaikenlaista yhteistä hauskaa tekemistä on, mutta jos yrittää edes hetken tehdä jotain muuta, pieni mielenosoittaja tulee roikkumaan itkien lahkeeseen. Tai sitten hän keksii tehdä jotain sellaista, mitä ei saisi tehdä – tiedostaen sen varsin hyvin. Ihan sen mukaan menee, millä mielialalla on.

nuka_piirtaa_seinalle

Täytyisi vaan itse asennoitua muuttuviin tilanteisiin rennommin, että tässä nyt leikitään ja lauleskellaan vielä monta päivää, ennenkuin pääsee edes sähköposteihin vastailemaan. Yrittäjänä tämä on stressaavaa, kun hommat seisoo paikoillaan.

piirretaan

touhua

Täällä alkaa jokainen lelukori olla ihan täynnä, varsinkin nyt joulun jälkeen. Tai eipä ne koreissa pysy, vaan kaikki ovat ympäri ämpäri kämppää. Eipä pallero edes kaikilla leluilla leiki, kunhan vaan levittää ne.  Suosiossa ovat nyt legot, palikat ja autot.

Keksin ihan loistavan idean! Päätin helpottaa omaa siivousta ja keräsin puolet leluista kokonaan pois käytöstä. Ne voi ottaa parin kuukauden päästä esille ja samalla hyllyttää vanhemmat. Ai että, nyt on jo paljon siistimmässä kunnossa kaikki paikat, kun vain puolet leluista levällään.

boksit_paallekkain

liitua_tuolissa

Tämä meidän reipas ja touhukas veijari täytti maanantaina 2 vuotta! Synttärit jäävät tänä vuonna järjestämättä, ajatustasolla moiset ahdistivat. Onneks osasin tehdä päätöksen, ettei niitä nyt järjestetä väkisin. Eihän tuon ikäinen ymmärrä vielä synttäreiden päälle. Kerkeehän sitä. Sitäpaitsi juuri jouluna nähtiin mummot, papat, serkut, sukulaiset ja kavereita, ja vuoden vaihtuessa meillä oli lapsiperhe yökylässä. Ja niitä leluja on meillä nyt ihan tarpeeksi.

pad

Vaikka tuon ikäiselle onkin ehkä liian aikasta ostaa oma tabletti, hän sai sellaisen synttärilahjaksi. Lempparipiirretyt pyörivät siinä näppärästi ja tällä keinoin saamme edes hetken rauhan. Ruoanlaitto, suihkussa tai vessassa käynti helpottuu, tai ihan vaan pidemmät automatkat ja ravintolakäynnit ilman järjetöntä raivokohtausta. Niin, jotta me vanhemmat pysymme itse järjissämme, on padi pelastus siihen.

Tietysti eilen, kun muutenkin kiristi pahasti, ei nettiyhteys toiminut. Mikään ei naperoa rauhoittanut, vasta puolen yön aikaan uni vei sitten voiton. Ja niin vei myös Suomi voiton lätkän MM-kisoissa! Pätkittäin sitä seurasin, jännä matsi ja huikea lopputulos!

muumikirja

Tänään, kun menin tekemään ruokaa, hetken päästä alkoi kuulua outoa ääntä. Ihan kuin Nuka repisi jotain… No niin. Muumikirja sai kyytiä. Tällälailla. Sitä sitten teippailtiin kasaan. Eli pienen hetken kun joutui olemaan yksinään, jotain tapahtui.

Vihdoin se isäntäkin tuli kotiin. Onhan tuo lapsokainenkin ollut tänään jo paremmalla tuulella, kun alkaa olla terve, mutta nyt otan omaa aikaa loppuillan. Työhuoneen ovi kiinni ja heippa. Huomenna Nuka menee päiväkotiin ja sitten pääsee viimein kiinni työhommiin.

Mites teillä muilla, onko kepulikonsteja pitää jälkikasvut tyytyväisenä tilanteessa kuin tilanteessa?

Ps. Styleroomin sivuille on tullut esittely meikäläisestä! Käyhän tsekkaamassa täältä.

2 Comments

    • Kiitos! Voi kunpa tilanteetkin olisi seesteisiä :P Noissa mentiin oikeasti todella vauhdikkaasti, napsin puoleen tuntiin kaikki mitä tapahtui. Hyviä hetkiähän nuo oli ja onneksi sitä muistaa välillä myös tallentaa niitä. Aika menee niin nopeasti ja pian nuo ovat muisto vain.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s