Meillä oli Muotsikassa valokuvauskurssi, johon kuului tutustumista kameraan ja studiovalokuvaukseen. Studiossa tehdyt sommittelut luonnistuivat kyllä, mutta kameran toiminnot olivat aivan hepreaa: aukko, polttoväli, valotusaika, objektiivit… En hiffannut yhtään. Joku muu taisi laittaa minulle kameraan valmiiksi säädöt, jotta homma etenisi.

Kun pitää saada laadukkaita valokuvia, tilaan työn ammattilaiskuvaajalta. Briefaan ja ohjaan kuvaajaa siitä mitä haluan, ja sellaiset kuvat sitten tehdään. Tämä toki kuuluu minun työnkuvaan, jos asiakkailtani on tilaus tullut. Kamera tai kuvaaminen ei ole minua koskaan edes kiinnostanut, mutta laadukkaat kuvat kyllä.

Olen sitä mieltä, että jokainen tehköön sen, minkä parhaiten osaa. Minä olen pysynyt kaukana kameroista, koska kameran säädöistä en ymmärrä yhtikäs mitään. Tai siis on minulla järjestelmäkamera; Canon EOS 600D -runko, jossa Canon EF-S 18-55mm f/3.5-5.6 IS -objektiivi. Tällä minä useinmiten kuvani otan. Siis automaattiasetuksilla. Että naps vaan. En tuota valokuvaukseksi kehtaa edes kutsua.

Mutta niin se oma pieni maailma vaan muuttuu. Ehkä sitä on vain kova halu kehittää itseään, koska valokuvaus ja kameran hallinta kiinnostaa koko ajan enemmän ja enemmän. Mitään en niistä vieläkään tiedä, mutta oppimishalu on noussut lyhyessä ajassa sfääreihin.

Ehkä juurikin tämän blogin myötä minulle on kasvanut kova halu ottaa laadukkaita valokuvia. Visuaalinen sommittelu kutakuinkin luonnistuu, mutta haluaisin oppia ikuistamaan kohteet ammattimaisesti. Tai aineskin lähes. Vaikkakin nyt vain omaan blogiin ens alkuun.

Alkusysäys

Päätin ryhtyä tositoimiin ja kävin viime syksynä muutaman päivän kestävän sisustus- ja asetelmakuvauskurssin. Kunhan jostakin aloittaa, vaikka sitten tältä lyhyeltä intensiivikurssilta. Oma järkkäri kainalossa painoin intoa puhkuen paikalle. Kurssi oli maksullinen AJK-jatkokoulutus. Koulutuspaikka oli Vallilassa, mukavan inspiroivassa entisessä teollisuusrakennuksessa, joka on toiminut aikoinaan tekosilkkikutomona.

Kurssi oli yllättävän hyvä. Sen jälkeen tiedonnälkäni vain kasvoi. Paljoa en oppinut, mutta sen verran, että uskallan tehdä kamerassani jo manuaalisäätöjä! Ymmärsin nyt mitä aukko ja valotusaika tarkoittaa. Ja hei, se on minulle paljon. Minulle, joka on omistanut järjestelmäkameran, muttei ole ymmärtänyt siitä kuin ON/OFF- nappulan. Lupasin itselleni, että automaattikuvaus saa nyt luvan jäädä.

Kuvauskalustoa kuntoon

Objektiivilla on valtava merkitys kuvan laatuun. Minä en niistä tiedä juuri mitään, mutta tutkin hieman suosituksia ja innostuneena sitten tilasin muutaman melko edullisen objektiivin, jotta pääsen niitä testailemaan. Ehkä käytettyjäkin olisi voinut ostaa, mutta joku kumma siinä on, että pitää saada kaikki uutena.

Tilasin Canon EF 50mm f/1.8 II ja Sigma 10-20mm f/4-5.6 EX DC HSM -objektiivit. Nyt pitää niiden kanssa leikkiä, että tutuksi tulevat. Näin äitiyslomalla voikin pyhittää aikaa itseopiskeluun, aina kun vauvanhoidosta tai muilta kotiaskareilta aikaa irtoaa.

Tilasin myös Canon RC-6 kaukolaukaisimen. Jalusta minulla entuudestaan on jo ollut, mutta en ole sitä vielä oikeastaan käyttänyt.

Tietotaitoa lisää

Tekis mieli kovasti lähteä opiskelemaan lisää valokuvausta. Siis jotain kevyttä kurssia, ei mitään ammattitutkintoon johtavaa. Ei minusta mitään valokuvaajaa tule, mutta omaa ammattia tukeakseni, tämä voisi olla hyvä juttu. Asiakkaani kun välillä tilaavat minulta tuotekuvia, niin olisihan se tärkeää saada aikaiseksi niin laadukkaita kuvia, että niistä kehtaa veloittaa.

Kuvankäsittelyllä voi toki jonkin sortin fiksauksia tehdä, mutta kyllä lähtökohtaisesti kuvan pitää olla sen verran hyvälaatuinen, että sitä pystyy ylipäätään muokkaamaan. Mitä valmiimpi kuva, sen parempi. Kuvankäsittelyä ei mielellään edes tekisi, mutta usein kuvat sen kuitenkin vaativat.

Kuva herättää tunteita

Kuvan fiilis on kuitenkin laatua tärkeämpi. Esimerkiksi kännykällä voi saada upean kuvan aikaiseksi. Jos kuva herättää katsojassa joitain tunteita, on se jo sinällään onnistunut. On tunteet sitten iloa, surua, sympatiaa tai himoa, onnistuneella kuvalla on jokin vaikutus katsojaan.

Noh kuva kuin kuva, se kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Laadukkaampia valokuvia on vaan miellyttävämpi katsoa, siksipä minäkin tahdon niitä tuottaa.

Saa nyt nähdä mitä tässä oppii. Kursseille en kuitenkaan ihan heti pääse, joten pitää vaan ahkerasti lukea opetusmateriaalia ja kokeilla niitä sitten käytännössä. Yritän tuoda blogiini vähitellen laadukkaampaa valokuvaa. Katsotaan kuin käy.