Elämässä on hyviä ja huonoja hetkiä. Joskus äärimmäisen upeita ja joskus taas tuskastuttavan vaikeita hetkiä. Tämä on elämää, täynnä ylä- ja alamäkiä.

Olen tyytyväinen elämääni ja saavutuksiini, mutta tuntuu, että jokaisen asian eteen on joutunut tekemään pirusti töitä. Vääntämään ja kääntämään. Haastamaan ja hikoilemaan. Siis melkein jokaista saavutusta on edeltänyt stressiä ja tuskaa, ahdistusta tai epätoivoa.

Uuden oppimisen tuska

Unelmointi on ihanaa. Se innostaa ja auttaa jaksamaan. Unelmat on tehty toteutettavaksi ja niitä kohti mennään päivä kerrallaan. Suurin osa unelmistani toteutettu, ne on tässä ja nyt. Kun unelmat toteutuvat, jälkikäteen kaikki voi tuntua kovin helpolta. Unohtaa sen tuskan, jota unelman saavutus on vaatinut. Paljon on matkalla oppinut, ja välillä reippaasti kantapään kautta. Se reitti ei ole ollut helpoin, mutta ehdottomasti opettavin.

Ehkä siinä se onkin. Jos kaiken saisi tosi helpolla, ei mitään oppisi. Jos ei olisi koskaan haasteita tai ongelmia, ei sitä kehittyisi, näkisi ja kokisi. Ja mikä onkaan hienompi tunne, kun jonkun ongelman ratkaiseminen ja itsensä ylittäminen! Huomata myöhemmin, miten onkaan vuosien saatossa kehittynyt tai oppinut. Sehän tämän matkan tarkoitus kai onkin.

Omalta mukavuusalueelta poistuminen pelottaa. Se saattaa ahdistaa yllättävän paljon. Jokainen kokee ahdistuksen joskus, jopa kaikista vahvimmat ja rohkeimmat tyypit. Uuden oppiminen on välillä uskomattoman vaikeaa. Tietysti se on kivaa, kun oppii jotain uutta, mutta työtä sen eteen pitää tehdä. Niitä vaikeimpia tavoitteita siirtää helposti eteenpäin kuukaudesta tai vuodesta toiseen. Ja mitä pidemmälle niitä siirtää, sen vaikeammaksi asian hoitaminen muuttuu.

Miksi jättää viime tippaan, kun voi tehdä heti

Niin! Juuri niin! Kun asiat hoitaa heti, niin ne on poissa päiväjärjestyksestä. Jos tietyt asiat pitää kuitenkin jossain kohti hoitaa, niin miksei hoitaisi heti pikimmiten! Mikä onkaan parempi tapa lisätä stressiä, kun kasata hoitamattomia asioita pinoon?

Vaikka lähdenkin liikkeelle usein verkkaisesti ja olen paikalla viime tipassa, tai siis rehellisesti myöhässä, pyrin silti hoitamaan asiat aina ajoissa. Esimerkiksi jos deadline on tiettynä päivänä ja kellonaikana, en jätä asiaa viimeiseen iltaan tai siihen viimeiseen tuntiin. Aina on oltava jokin pelivara. Kuinka tyypillistä onkaan tulostuskoneen hajoaminen tai netin katkeaminen tärkeässä ja aikataulupaineisessa hetkessä. Jos asian hoitamisen on jättänyt viime tippaan, yksikin ulkopuolelta johtuva ongelma saattaa hajottaa koko pakan.

Kantapään kautta

Näin yrittäjänä on jätettävä jatkuvasti pelivaraa. Ei koskaan tiedä mitä seuraavaksi voi tapahtua, pitää osata ennakoida. Oli sitten kyse deadlineista, raha-asioista tai mistä vaan. Ulkopuoliset tekijät tuovat jatkuvasti lisää haasteita, joten oma perusta pitää olla kunnossa, että pärjää.

Esimerkiksi hankintojen tekeminen vasta sitten, kun on niihin oikeasti varaa. Itselläni luottokorttien käytön lopettaminen toi aivan uuden muudin omaan talouteen. Nuorena luottokortit tuntuivat ilmaiselta rahalta ja siitä koituikin pienen ajan sisällä suuria ongelmia. Onneksi kaikki tuo tapahtui yli 10 vuotta sitten, eikä nyt. Otin opikseni ja heräsin todellisuuteen.

Säästäminen oli pelkkänä ajatuksena jotain todella vierasta. Nyt se on tavoitteeni, josta on tultava tapa. Enää ei riitä pelkkä asian ymmärrys, vaan se on muututtava käytännöksi, joka kuuluu perustoimintaani. Tulevaisuus kun on arvaamaton.

Haastetta asiakkaiden maksuissa

Yrittäjän isoin haaste on varmasti ne ihanat asiakkaat. Asiakkaat tuovat rahaa tupaan, mutta suurin haaste on se, että milloin. Asiakkaiden maksukyky on todella vaihteleva. Jopa puolet asiakkaista pitkittää maksujaan. Maksujen perään saa jatkuvasti kysellä.

En itse ymmärrä tätä yhtälöä, että jos jokin työ tilataan, miksi sitä ei makseta. Tai miksi siitä joutuu muistuttamaan jatkuvasti ja joka jumalan kerta. Tämä samainen ongelma pyörii niin isoissa kuin pienissäkin yrityksissä. Pienille yrityksille yksikin maksamaton lasku saattaa tuoda eteen isoja ongelmia. Nähtävästi työntilaajat pyörivät itse taloudellisesti heikossa oravanpyörässä, eikä siksi pysty maksamaan ajallaan. Mutta sitä suuremmalla syyllä, ei sitten pitäisi tilata mitään! Työ maksaa, eikä sen pitäisi olla kenellekkään epäselvää.

Tästä ongelmasta johtuen joutuu rakentamaan itselleen melkoisen backupin. Yrittäjä on riippuvainen asiakkaistaan, ja toimintaa ei voi todellakaan laskea yhden asiakkaan varaan. Mitä ikinä voi käydä, mistä ikinä syystä. Joustavuutta ja ymmärtämistä pitää olla, mutta rajansa kaikella.

Vaikka tämä matka on ihana, on ne haasteet ja vaikeudet aina vaan mukana. Ei niiltä koskaan tule välttymään. Niitä pitää vain osata ottaa vastaan ja käsitellä oikein. Se tässä matkassa varmaan onkin opettavaisinta, ongelmien oikeanlainen käsittely. Noh, kunhan niihin ei liikaa keskity, vaan omiin unelmiin ja tavoitteisiin!

Joskus ympärillä on asioita, joihin ei vaan voi vaikuttaa. Omaan suhtautumiseen ja käyttäytymiseen sentään voi. Ja minun kovalle luonteelle se on yksi haaste lisää, huoh.

***

Tähän loppuun sopiikin Miley Cyruksen uusi loistava biisi Wrecking Ball.