Haaveilen omasta kodista päivittäin. Siis kirjaimellisesti omasta, ostetusta sellaisesta. Tämä vuokralla asuminen kerrostalossa on alkanut toden teolla ärsyttämään. Naapurien äänet ja elämiset kuuluu seinien läpi aamusta iltaan, joten omakotitalohaave tuli lyhyessa ajassa jäädäkseen. Hiljaisuus – siitä olen valmis maksamaan.

Tämä on ehkä jo hieman tragikoomista: olemme asuneet uudessa kodissamme vasta kaksi kuukautta, ja mittatilaustavara toimitettu pari viikkoa sitten sisälle, kunnes ehdotin miehelle uutta asuntonäyttöä. Hän puisteli päätään ja sanoi, että nyt nainen rauhoitut, pidetäänpä ensin kuitenkin viikonloppuna nuo tuparit, ennen kuin uutta mennään edes katselemaan.

Viikonlopuksi hieman rauhoituin (siis no en todellakaan), ja seuraavalle viikolle olinkin varannut jo useamman asuntonäytön. Siis tämä homma menee nyt ihan järkipelillä. Ei maksettais kenellekkään toiselle, vaan itsellemme ja voitais tehdä muutoksia tai tarvittavaa remonttia juuri niinkuin itse haluaisi. Panostaa siihen omaan. Järkevästi ajateltu, eikös!

Kohteisiin tutustuminen

Muutamia kohteita käytiin sitten katsomassa. Enää ei asuttais Helsingin keskustassa vaan Vantaalla, Espoossa tai Nurmijärvellä. Kröhöm… mitä tässä oikein tapahtuu?Omakotitaloja meidän budjettiin ei lähempää irtoa, tai eipä niitä oikeastaan olekaan, joten jonkin verran etäisyyttä keskustaan sitten tulisi. Eli sijainnista pitää tässä kohtaa tinkiä. Ja toinen auto hankkia. Ou nou.

Yksi ihana persoonallinen remontoitu kivitalo kolahti samantien. Olin aivan tohkeissani tästä kohteesta. Kävimme sitä katsomassa, mutta valitettavasti talo sijaitsi liian lähellä moottoritietä, joten liikennemelua olisi 24/7.

Kuvien perusteella sisätilat olivat aivan ihanat. Paikanpäällä nähtynä se oli kuitenkin tyyliltään liian vanhanaikainen meidän makuun, ja pintaremonttia olisi pitänyt tehdä useammassa kohdassa.

 

  

Ulkopuolelta ranskalaishenkinen talo pihoineen sai 10+ pistettä. Näin upeita kohteita kun on harvoin tarjolla. Kohde on vielä myynnissä, joten kiinnostuneet, gogo!

Uudiskohdetta kohti

Vanhoissa taloissa on SE juttu, kuten edellisistä kuvista näkyy. Unelmahan olisi löytää vanha tehdasrakennus, joka on saneerattu, tai että itse ottaisi sellaisen projektiksi. Ei tosiaankaan vielä, sitten joskus kun/jos sopiva kohde löytyy ja rahavarastoja on saatu kasvatettua.

Uudet modernit kivi- ja puutalot nostavat tässä kohtaa päätään. Itseasiassa ollaan tehty jo tarjous yhdestä kohteesta, joka vaikuttaa sopivalta. Kyse on uudiskohteesta, jonka sisätilat laittaisin kuitenkin vielä uuteen uskoon. Yllätys :D Noh, katsotaan mitä tässä tapahtuu. On kyllä tosi stressaavaa, mutta samalla älyttömän jännittävää. Vielä en paljasta yksityiskohtia, kun tilanne elää koko ajan.

Oma tyyli

Aivan valmista oman tyylistä pakettia ei meinaa löytyä. Aina jokin asia häiritsee. Siinä kohtaa jos budjetti tuplattais, alkais varmaan löytyä sopiva kohde. Mutta nyt täytyy nähdä kohteet mahdollisuutena. Eli mitä sinne pystyisi suht helposti tekemään, ilman suurempaa remonttia.

Olen keräillyt jo pidemmän aikaa erilaisia fiilistelykuvia, millaista tyyliä haluaisin omaan kotiin. Linja on nyt aika selkeä: aidot puulattiat, valkoiset kaapistot sekä lisäksi jotain raffia pintaa. Vanhoissa asunnoissa on itsessään ihania yksityiskohtia, mutta uudiskohteet ovat taas helpompia, kun niihin ei tarvitse tehdä niin mittavaa muutosta.