comments 10

Vastuullinen kuluttaminen

Nyt on ollut paljon otsikoissa vastuullisesta kuluttamisesta ja siitä, minkälaista hiilijalanjälkeä kukin meistä jättää jälkeensä. On todella hyvä, että näistä asioista puhutaan laajasti, eikä näitä asioita voi oikein enää ohittaa, jos seuraa uutisia tai mitä vain artikkeleita, kolumneja tai blogeja.

En koe itse olevani todellakaan mikään ekoihminen, mutta on ollut tosi mielenkiintoista pohtia omaa elämäntapaa. Tiedostan pääpiirteittäin, mitkä asiat säästävät luontoa ja parhaani mukaan koitan toimia, mutta silti jotkut asiat ovat tulleet hieman yllätyksenä, että mitkä lisäävät omaa hiilijalanjälkeä. Asiaa avarsi Sitran Elämäntapatesti. Vaikkei se koko totuutta kertoisikaan, on se kuitenkin suuntaa antava, varsinkin tällaiselle ummikolle.

Elämäntilanteet muuttuu, tavat toimia muuttuu. Parikymppisenä elämä oli todella erilaista, kuin vaikkapa nyt lähes nelikymppisenä perheenäitinä ja näin ollen myös kuluttaminen on hyvin erilaista. Ennen asuin yksin kerrostalossa, enkä omistanut autoa, mutta kävin usein ravintolassa syömässä ja ostin uusia vaatteita melko tiuhaan. Nyt asun perheeni kanssa omakotitalossa ja omistan auton, mutta käyn harvoin ulkona syömässä ja shoppailen uusia vaatteita ehkäpä jo liian harvoin (en edes kehtaa sanoa, kuinka monissa housuissa tai paidoissa on reikiä, ja silti niitä vielä käytän). Kuluttaminen on kuitenkin muuttunut tässä ajassa paljon ja matkan varrella oli vielä liuta erilaisia variaatioita miten asuin ja elin.

En ole tehnyt elämässäni suoranaisesti hankintoja sen mukaan, mikä olisi kaikista ekologisinta, vaan sillä ajatuksella, mikä kestää mahdollisimman pitkään ja josta saan parhaan mahdollisen hyödyn, eli toisin sanoen rahoille vastinetta. Mielummin panostan toimivaan, kestävään ja esteettisesti kauniiseen, kuin kertakäyttöiseen ja väliaikaiseen. Haluan ostaa tarpeeseen, en huvin vuoksi. Ja vähemmälläkin pärjää, sen olen huomannut.

Työskentelin parikymppisenä muodin parissa, jossa mallistot vaihtuivat tiheään tahtiin. Oli syys-, talvi-, kevät- ja kesämallistot, sekä niiden välissä vielä flash-mallistot. Koko ajan tuli uutta ja piti pysyä kärryillä uusimmista trendeistä. Moinen vauhti alkoi ahdistamaan, enkä nähnyt tulevaisuuttani enää sillä alalla.

Nopeaa sykliä ja vaihtuvuutta enemmän minua kiinnosti pysyvyys. Lähdin opiskelemaan muotoilua, jonka alustana suunnittelulle oli kestävän kehityksen ajatusmalli. Tuohon aikaan ei ekologisuudesta ja hiilijalanjäljestä puhuttu samalla intensiteetillä, kuin tänä päivänä, mutta asiaa ei silti ohitettu. Tavoitteena oli suunnitella aina ajatonta ja kestävää, joka on kuitenkin nykyaikaista. Olen edelleen samalla alalla, vaikkakin graafiseen muotoiluun suuntautuneena. Mutta muotoilu itsessään kiehtoo ihan valtavasti, kuten arkkitehtuuri, jossa kestävä kehitys on todella suuressa roolissa.

Tilasin tuossa jokunen aika sitten Finnish Design Shopista meidän eteiseen ripustimia. Paketin mukana tuli kirje, jossa luki näin:

Me Finnish Design Shopissa vierastamme materialismia, mutta rakastamme estetiikkaa. Meistä vähemmän on enemmän, ja siksi sen vähän on parasta olla hyvin valittua. Laatu ei ole elitismiä, vaan vastuullista kuluttamista.

Oli todella ilahduttavaa saada tuotteiden mukana tämä kirje, jonka sanoman allekirjoitan täysin. Olen rummuttanut tuota ajatusta blogini alkuajoista asti ja varmaan hamaan tappiin asti niin teen, kirjoitan blogia tai en. Vähemmän on todellakin enemmän ja kun se vähempi on laadukasta ja kestävää, on se varmasti luonnollekkin myös parempaa. Kirjeen lopussa vielä muistutettiin, että kierrätäthän pakkausmateriaalit, jossa ostokset saapuivat. On hienoa, että monet yritykset kantavat kortensa kekoon ja esimerkiksi tällä tavoin ohjaavat asiakkaitaan toimimaan luontoa säästäen. Pieni, mutta merkityksellinen juttu.

Olenko itse sitten vastuullinen kuluttaja? Joissakin asioissa kyllä, joissakin en. Kerran sain kuulla, miten epäekologisia valintoja olen tehnyt asumisen suhteen, että miten epäekologinen uusi kivitalo on verrattuna esimerkiksi vanhaan puutaloon ja miten epäekologinen betonilattia on. Kun etsimme nykyistä kotiamme, eipä tosiaan ekologisuus painanut tuolloin vaakakupissa, vaan ihan muut asiat, kuten esimerkiksi perheemme terveys. Meidän talohistorian tietäen tämä piikittely oli hyvin erikoista. Enkä ole tehnyt kotimme materiaalivalintoja ekolasit silmillä, vaikka muutoin kestäviä ratkaisuja koitankin tehdä. Mutta en myöskään lennä usein tai ajele autolla pitkiä matkoja, jos nyt vertaamaan lähtisi.

Jokaisella meillä on omanlaiset tavat toimia ja elää. Toki asiallinen tiedon jakaminen on hyvästä, mutta tuskin kukaan meistä on tässä asiassa täydellinen. En minä ainakaan. Kannan korteni kekoon sen minkä pystyn, sen minkä tiedän ja sen minkä osaan. Tässähän sitä vanhetaan ja viisastutaan päivä päivältä enemmän. Varmasti jatkossa tulee tarkasteltua omia valintoja ja tekoja vielä enemmän, jotta toimii itse mahdollisimman vastuullisesti ja sitä samaa koittaa opettaa sitten myös omille jälkeläisille.

10 Comments

  1. Elina

    Minusta minimalistista elämäntyyliä voi verrata jossain määrin ekologiseen elämäntyyliin. Minimalistit eivät ostele turhaan, he kuluttavat tavarat loppuun asti ja arvostavat sitä, mitä jo omistavat. Me emme voi olla täydellisiä, mutta voimme tehdä parhaamme ja oppia aina uutta. Suosin itse minimalistista ajattelutapaa ja ihannoin siten eläviä ihmisiä. Kuitenkin lapsen myötä tavaramäärä on kasvanut valtavasti, vaikka hankkisi vain tarpeeseen. Olisi erittäin mielenkiintoista ja inspiroivaa nähdä joskus postauksen muodossa se, kuinka paljon teillä on esimerkiksi leluja ja vaatteita. Kuinka paljon teillä on lasten ruokailuvälineitä? Itse vierastan pelkästään lapsille tarkoitettuja astioita ja sen vuoksi meidän lapsi käyttää esim. samoja lautasia kuin me aikuiset, vaikkakin hieman pienemmässä koossa.

    Kiitos erittäin mielenkiintoisesta, inspiroivasta ja silmiä avaavasta blogista!

    • Totta! Olipas hyvin kiteytetty minimalistinen elämäntyyli. Sehän on hyvin ekologinen tapa toimia, kun ei ole tarvetta haalia yhtään ylimääräistä tavaraa ympärille. Itseäni ylimääräinen, turha ja tarpeeton alkaa hyvin nopeasti ahdistamaan. Lasten myötä tavaraa talouteen tulee pakostikin ja vaatteet, lelut sekä harrastusvälineet jää nopeasti pieneksi nopean kasvun myötä. Toki meillä isoveljeltä jää pikkuveljelle monta käyttökelpoista tavaraa, mutta pakollisia hankintoja vaan tulee ihan kokoajan.

      Olen tekemässä myöhemmin omaa postausta meidän vaatekaappien sisällöistä, niistä kun kysellään aika ajoin. Voin toki leluistakin tehdä oman postauksen, kiitos hyvästä ideasta!

      Lasten ruokailuvälineitä meillä on kaksi settiä. Toinen on siskoltani lahjaksi saatu Design Lettersit (johon kuuluu muki, lautanen ja kulho) ja toinen on tiukkaa keskustelua herättäneet Cink-ruokailuvälineet, joista kirjoitin postauksen aiemmin: https://designwash.net/2018/07/24/neutraalit-ruokailuvalineet-vauvalle/ Muutoin lapset käyttävät ihan samoja astioita kuin aikuisetkin.

      Olen karsinut isolla kädellä keittiön kaappeja. Yksittäiset, turhat ja liian värikkäät kappaleet myin tai lahjotin pois. Nyt on kaappien sisältö hyvin selkeä, oikeastaan vain Iittalaa, Arabiaa ja Hackmannia, ja väri kaikissa keraamisissa astioissa on valkoinen. Pari villiä korttia on toki joukossa, Muumimukit. Mutta kaikki ylimääräinen on poistettu ja ainostaan tarpeellinen sekä silmiä miellyttävä sai jäädä. Meillä on kaapeissa jopa tyhjää tilaa :D

      Kiitos Elina ihanasta ja mielenkiintoisesta kommentista! On tosi kiva kuulla toisen minimalistin ajatuksia :)

      • Elina

        Kiitos vastauksestasi!:) Jään innolla odottelemaan tulevia postauksiasi. On mukava kuulla, että muissa perheissä lapset syövät myös aikuisten astioista, koska meidän tapaa aina kummastellaan lähipiirissämme. Minusta se vain on ollut kaikkein mieluisin ratkaisu, koska itseäni kauhistuttaa kaiken kirjavat printtilautaset yms..

        Ihanaa kevättalvea perheellenne!

  2. Satu

    Kaikista ekologisin teko ja kuluttamiseen vaikuttava asia on pysyä lapsettomana.
    Tätähän ei tietenkään saa sanoa sellaiselle ihmiselle joka haluaa lapsia tai on niitä jo saanut :D

    Ihmiset ylipäätään ovat niitä jotka tuhoavat oman elinympäristönsä. Ei siinä paljon joku autoilu, vaatteiden ostelu tai asuminen paina jos tekee lapsia. Ekologisintahan olisi, että ihmiset kuolisivat sukupuuttoon.

    Minulla ei ole lapsia, autoa, lemmikkejä. En tupakoi, mutta kahvia juon päivittäin. Asun kerrostalossa, ja ei ole hinkua muuttaa syrjemmäs omakotitaloon. Ehkä joskus, ja silloin voi auton ostokin olla ajankohtaista. Nyt kaupungin keskustaan 4 km, polkupyöriä minulla on kaksi. Tavaraa ja vaatetta ostan vain tarpeeseen, tykkään tuunata ja korjata vanhaa. Muutama huonekaluni on 100 vuotta vanhoja isoisoisän tekemiä, silti asuntoni näyttää modernilta. Minulla on edelleen käytössä farkut jotka ostin 15-vuotiaana vuonna 1998, en siis ole myöskään lihonut. Vältän turhia muovipakkauksia ja lajittelen jätteet, varsinkin elektroniikka, metalli ja lasi. Niiden raaka-aineiden hankinta on epäekologista, samoin toki paperi ja kartonki.

    Mutta edelleen, kaikki muu on lisääntymiseen verrattuna pikkuista ja melko mitätöntä piiperrystä.

    • On eri asia kommentoida tahallisesti ilkeään ja loukkavaan tyyliin, kuin rakentavasti. Miksi ihmeessä haluaisit sanoa ihmiselle, joka toivoo itselleen lapsia tai jolla on lapsia, että pysy mielummin lapsettomana, jotta olisit oikeasti ekologinen?

      Oli kiva kuulla tällä kertaa sinusta hieman enemmän. Elämäntyylisi on ekologisesti hyvinkin järkevä ja esimerkillinen. Ja aika siistiä kuulla, että edelleen käytät samoja farkkuja kuin 15-vuotiaana! Mun mielestä olisi tosi nastaa käyttää omia teiniaikojen vaatteita edelleen.

      Loppuun yksi ajatus pohdittavaksi. Kumpi sinusta tuntuisi kivemmalta: se, että joku (vaikka ihan tuntematon) henkilö muistaa sinut kauniista sanoista, kannustuksesta ja hyväntahtoisuudesta vai ilkeistä sanoista, loukkauksista ja solvauksista?

      • Satu

        Anteeksi, en tarkoittanut loukata! Kirjoitin tuon kommentin kieltämättä aivot tukossa ja flunssaisena.

        Tarkoitin lähinnä sitä, että aika moni tekee useamman lapsen ja sitten selittää kuinka ekologisesti elää kun lapset käyttävät vain kestovaippoja. (Siskoni on tuollainen. Hänellä ja miehellään molemmilla iso ja vanha nelivetoauto vaikka asuvat ihan kävelymatkan päässä kaikesta. Ja koko ajan hankkivat uutta elektroniikkaa…)

        Ja moni heittää vanhan kahvinkeittimen ja kaikki metallit sekajätteeseen kun eivät jaksa kierrättää (vaikka asuisi kerrostalossa jonka pihalla on hyvä lajittelumahdollisuus ja käy kolmesti viikossa autolla Prismassa jonne voisi sen kahvinkeittimenkin viedä kierrätettäväksi) ja sitten nimbyilee että ei kaivosteollisuutta Suomeen eikä ainakaan tänne. (Minne sitten? Afrikkaan?) Mutta uusi älypuhelin pitää saada joka vuosi, vaikka yhtä älyluuria varten tarvitaan toistakymmentä kaivosta.

        Ja minä lapsettomana saan kuulla kuinka epäekologinen olen kun syön lihaa ja käyn viikonlopun verran sukuloimassa toisessa päässä Suomea ja menen lentokoneella enkä junalla. Sinne ei edes pääse junalla! :D

        Ja tuohon farkkujuttuunkin piti kommentoida ”En ole lihonut enkä laihtunut niin samat vaatteet voivat olla käytössä niin pitkään kuin kasassa pysyvät”. Olisi tosiaan pitänyt oikolukea tuo kommentti ennen lähettämistä.

        Kymmenisen vuotta sitten tajusin että ei kannata ostaa halpaa jos se on huono käytössä. Esim. epämukavaa takkia ei kannata ostaa jos sitä ei ole mukava käyttää, ja joutuu sitten kuitenkin ostamaan sen paremman ja kalliimman. Parempi ostaa kerralla se hyvä, hinnasta viis. Sitä haluaa käyttää ja se kestää käyttöä. Kyllähän se vähän henkeä ahdistaa ostaa kunnon ulkoilukamat, mutta mielummin sitä hengaa viikonlopun kunnon goretexeissa jotka istuvat päälle kuin palelee huonoissa vaatteissa.

        Nytkin minulla on ”uusi” ruokailuryhmä, eli 15 vuotta sitten ostamani jonka syksyllä hioin ja maalasin. Täyspuiset niin mikäs siinä.

        Tottakai lapsia saa ja pitää haluta ja tehdä, en tarkoittanut että kaikkien pitäisi olla lapsettomia. Mutta on outoa sanoa lapsettomalle että hän on itsekäs ja epäekologinen (ja nimenomaan lapsettomia sanotaan itsekkäiksi, yllättävän paljonkin, ihmettelen joka kerta)… Itsekäshän on se joka tahtoo oman jälkeläisen kuluttamaan tätä maapalloa. Minulle lapsettomuus on oma valinta, kaikille se ei sitä todellakaan ole. Enkä todellakaan ole lapseton ekologisuuden vuoksi, vaan siksi etten halua lapsia, en ole koskaan halunnut. Minulla on myös uskovaisia kavereita jotka eivät välttämättä haluaisi olla raskaana joka vuosi, mutta eivät voi valita.

  3. Saara

    Lasten saaminen on biologinen tarve ja lapsi on lahja. Itsellä kaksi poikaa ja ajattelen, että se riittää. En halua olla ahne ja haluan, että on myös mahdollisuus omaan aikaan. Eri asia on tehdä kymmenen lasta vaikka uskonnon takia, ei mitään järkeä suoltaa lapsia maailmaan oman terveyden kustannuksella ja yleensä päätäntävalta ei olekaan tuolloin itsellä (vaikka kuinka sitä itselleen vakuuttelisi). Ajatus, että ihmiset eivät perusta perheitä ekologisuuden takia on naiivi. Ymmärrän täysin, jos ei halua lapsia, en todellakaan vieroksu lapsettomia.
    Hirveä syyllisyyden ilmapiiri leijuu ekojuttujen takia. Mä en ole syönyt lihaa 23 vuoteen, mutta en hauku niitä, jotka syö. Tosin paljon sitä lihaa syö ja minkä laatuista on taas pohdinnan paikka varmasti monelle.

    • Word! Olipas hyvä kommentti. Juuri tuo, että syyllisyyden ilmapiiri on tullut kyllä tosi voimakkaasti näiden ekoasioiden ympärille. Huoh.

      Mulle lihansyöminen on kuulunut elämään aina ja se oli yksi asia, joka juurikin yllätti elämäntapatestissä, että sillä olisi ylipäätään erityisiä ympäristövaikutuksia. Nyt kun on jonkun verran lukenut aiheesta, niin tulee semmoisia ahaa-elämyksiä. Ei asian ymmärtäminen tee minusta silti kasvissyöjää, mutta kuten mainitsit, että kuinka paljon ja minkä laatuista lihaa lautaselleen valitsee, on pohdinnan paikka.

  4. Ninja

    Sinulla on ihana blogi ja kuvat ovat todella kauniita. Eksyin tänne joskus instagramin kautta, ja siellä olenkin seuraajasi, mutta puhelimella en jaksa kirjoittaa kommenttia. Olen oikeasti kateellinen siitä miten sinulla on silmää sisustaa ja saada minimalistisuus näyttämään harmoniselta. Minä sisustan lähinnä kolkon näköisesti, ja saan kodin näyttämään lähinnä autiolta :D Pidän kyllä myös väreistä, mutta lempiväri vaihtuu viikon välein, joten en oikein uskalla laittaa värejä sisustukseen, jos hetken päästä haluankin ihan eri väriä. Minun peikonlehteni ei jostain syystä halua kasvaa, en tiedä mikä sitä vaivaa kun sinulla peikonlehti näyttää kukoistavan. Onko vienkkejä? Vai onko se vain tämä talvi, jospa se kesän lähestyessä reipastuisi?

    Itsekin satsaan laatuun ja haluan että kaiken hankkimani aktiivinen käyttöikä on vähintään 10 vuotta. Ja ihanan hitaasti maltat sisustaa, pohtien että laittaisiko tuohon hyllyn tai peilin vai ei, onko hyvä näin vai jotenkin toisella tavalla. Tunnen monia jotka hankkivat koko ajan kaikkea ja heittävät ne menemään kun viikon päästä kaikki on vain ”en tykkää”. Minä en ole minimalisti, mutta vältän liikaa ja turhaa tavaraa.

    Harva kai on vela vain siksi, että haluaa olla ekologinen, kyllä siihen on joku muu syy. En myöskään ole ikinä kuullut että kukaan vastentahtoisesti lapseton ilotsisi sitä, että ainakin elää ekologisesti. Siksi onkin jännä, että lapsia tehnyt loukkaantuu niin suuresti siitä että huomauttaa lisääntymisen olevan epäekologista. Miksi ei vain voi myöntää sitä että tottahan se on, sillä tuskinpa kukaan ajattelee lisääntymistä tai lisääntymättä jättämistä vain ekologisuuden kannalta. Ainakaan itse en teettänyt steriä siksi, että olisi käynyt mielen vieressäkään maapallon tulevaisuus. Minulla on itselläni ollut hevonen/hevosia jo vuosia, ja kyllähän niidenkin kanssa tavaramäärä kasvaa eikä voi itseään kovin ekologiseksi nimittää. Toisaalta, jos hevonen on teuraskelpoinen, niin saa siitä lautasellekin täytettä pitkäksi aikaa. Teininä ajattelin että ”ei ikinä”, mutta sitten järkiinnyin. Hevosen vuoksi haluan myös asua omakotitalossa vaikka hevonen ei omasssa pihassa olekaan, ja tarvitsen myös oman auton. Yritän silti välttää turhaa tavaraa niin itsellänikin kuin hevosella, enkä ymmärrä muotivaatteitakaan että ostellaan uutta vain siksi kun ne ovat nyt trendikkäitä. Myös huonolaatuiset vaatteet ja tavarat ärsyttävät, kun haluaisi pitkäikäistä ja kestävää tavaraa. Edes kallis merkki ei välttämättä takaa laatua, haglöfsin reppuun tuli reikiä parissa kuukaudessa, mutta sain takuun piikkiin uuden. Se uusikin reppu hajosi, ja sitten vaihdoin cittarin parin kympin puma-reppuun joka on keikkunut mukana jo 8 vuotta :D Joskus noinkin päin.

    Paljon tavaraa jouduin aikoinaan heittämään suoraan roskiin kun asuin kerrostalossa jonka kellarissa oli kosteusvaurio ja hometta. Silloin kyllä mietin että jos omistaisin pelkkiä ”kertakäyttövaatteita” ja ikeakrääsää, niin ei ehkä harmittaisi niin paljoa. Jotain sai säästettyäkin, mutta paljon siinä meni hyvää pois. Tuon jälkeen olen kyllä ollut todella tarkka asumisestani, enkä todellakaan naura niille jotka ovat menettäneet koko omaisuutensa hometaloh*lvetin tai tulipalon myötä :/

    • Mun sydän pakahtui, kun luin sun kommentin. Et arvaakaan miten paljon ilahdutit. Kiitos kauniista sanoista! Kokeilua se täälläkin on, välillä tuntuu ettei mikään toimi :D

      En osaa oikeastaan sanoa mitään erityistä syystä, miksi tuo mun peikonlehti vaan kasvaa ja on vuodesta toiseen virkeä. Kastelen kun muistan ja siinäpä se. Kerran vaihdoin mullat ja samalla isompaan ruukkuun, pitäisi taas tehdä sama, kun on niin kasvanut. Mun muut viherkasvit on tiputtanut lehdet ja enää jäljellä tuo peikonlehti sekä kumiviikuna (joka tosin on myös tiputtanut lehtiä paljon). Tämä alkutalvi oli niin pimeä, että luulen valon vähyyden olevan syy kasvien huonovointisuuteen. Ehkä jotkut kasvien omat ravinteet vois auttaa.

      Haglöfsin kestofanina tuo reppucase kuulostaa kyllä todella oudolta! Tiedä sitten oliko tuossa erässä vaan tosi heikko materiaali sattunut, mutta eipä se kallis brändi aina kaikkea takaa. Halvalla voi löytää hyvää ja kestävää, vaikka ehkä harvinaista onkin. Mutta joo, ostan itsekin välillä Prismasta tai Cittarista lapsille vaatteita – koska hinta.

      Auts, sullakin siis homekokemus takana! Todellakin tulee mietittyä asumista ihan eri näkökulmasta nykyään, kuin ennen homekotia. Muutama tyyppi sanoi mulle hometalotapauksen jälkeen, että ”sä et varmaan halua panostaa kotiin enää samalla tavalla, kuin ennen.” Itseasiassa päinvastoin, haluan panostaa kotiin vielä enemmän :D

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s