comments 2

Missä olet, joulumieli?

Onko jollain muullakin joulumieli kadoksissa? En tiedä mistä johtuu, ettei se tänne ole vielä tullut. On juotu glögiä, nuuskuteltu hyasintteja, ripustettu tähti ikkunaan, vuorattu etupiha jouluvaloilla, popsittu piparia, haettu havuja, ostettu joululahjoja ja väkerretty kranssia. Luntakin on maassa ja maisemat ovat upean talviset. En minä sitä joulumieltä väkisin koita hakea, mutta pieniä joulujuttuja siellä täällä, niin luulis edes hivenen joulumieltä tuovan, mutta ei.

Mikä sitten joulumielen toisi? Ehkä se on se joulukuusi, joka viimeistään upealla tuoksullaan valloittaa pölyttyneimmänkin joulumielen. Tai ehkä se on joulupuuro, jota syödessä jännitetään, kenelle se manteli tällä kertaa osuu. Tai sitten se on joulusauna, jossa nautitaan kuumat löylyt ja kylmät jouluoluet. Tai joulupukki, joka oveen koputtaa jouluaaton iltana. Tai ehkä se joulumieli tulee vasta sitten, kun käperrytään toistemme kainaloihin, nautitaan punaviiniä ja ollaan vaan. En tiedä. Ehkä se joulumieli sieltä vielä tulee. Joskus se tulee vasta jouluyönä, eikä yhtään aiemmin.

Tänä jouluna, kuten edellisinäkin, vietämme omanlaista joulua, jossa ei syödä perinteisiä jouluruokia, vaan omia ihanneruokia. Mietimme jokunen vuosi takaperin, millaista ruokaa olisi kiva syödä, jos voisi syödä ihan mitä haluaa, niin listalle pääsi sisäfileestä valmistettu lehtipihvi maustevoilla, uunikasvikset, paistetut pavut ja kermaperunat. Ihan täydellinen kombo ja samalla menulla mennään tänäkin vuonna, kuten varmasti myös tulevina.

En ole koskaan aiemmin odottanut joulupöytää, koska en ole tykännyt jouluruuista riisipuuroa lukuunottamatta, mutta nyt odotan meidän joulupöytää ihan älyttömän paljon! Tiedossa on parasta pihviä ikinä. En ole pihviravintolassa syönyt niin mehevää pihviä. Sisäfileestä voi tehdä oikein hyvin siis lehtipihvin (joku saattaa olla tästä eri mieltä.) Eli erittäin vahva suositus! Ja tällä kertaa se punaviinikin pääsee pöytään, sen juomisen kun viimein opin. Sillein sivistyneen rohkeasti, eli useampi lasillinen jo meneekin.

Vaikkei joulumieltä ole vielä tullut, niin tuossa oli ainakin monta syytä, miksi odotan joulua oikeastaan tosi paljon. Tärkeintä on kuitenkin yhdessäolo oman perheen kanssa, Tapaninpäiväksi sitten matkataan Turkuun sukulaisten ja ystävien luokse. Pelkkä ajatuskin lämmittää mieltä. Tulkoon joulu kultainen. Niin, ja se kuusi. Isäntäää, huhuuu! Joulukuusi!

Mainokset

2 Comments

  1. Leena

    Joulu pitääkin olla viettäjänsä näköinen ❤
    Ja vaikka joitain perinteitä on kiva olla, niin tärkeintä on kyllä ehdottomasti se, että on hyvä fiilis (ei mitään joulustressiä ja hössötystä) ja ympärillä rakkaat ihmiset! Ja hei, näyttäis siltä että teidän kanssa on muodostumassa yksi jouluperinne 😉 Tapaninpäivänä juodaan se pitkään odotettu ja puhuttu naisten malja 😘

    • Nimenomaan! Ja just mietin, että totta tosiaan, tehän olitte kylässä viime jouluna! Miten sattuukin, ihana perinne! Ja kyllä, nyt on naisten vuoro ;)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s