Kun kävin talolla katsomassa myyjän kanssa paikkoja, huomasin ikkunalaudalla väsähtäneen mutta sympaattisen näköisen kumiviikunan. Siinä se möllötti hieman surullisena Arabian vanhassa kukkaruukussa. Kysyin, saisinko ottaa sen hoiviini, se kaipasi selkeästi huolenpitoa.
Viikunan tukikeppi on katkennut ja se harottaa vähän joka suuntaan. Persoonallinen ja viehättävä tapaus silti. Kävin hakemassa sen remonttipölyn alta pois tänne bunkkeriin. En ole mikään viherpeukalo, mutta jostain syystä moni viherkasvi viihtyy meillä aika hyvin. Annan kasveille välillä vain vettä, siinä se. Toivottavasti tämäkin yksilö jaksaa painaa vielä vuosia eteenpäin! Valoa ikkunoiden puolesta ainakin piisaa. Saa laittaa vinkkejä, kuinka kumiviikunoita kannattaa hoitaa.
Voi miten se ilostuttaakin ruukkuinen päivineen! Täällä se oli ja tänne se jäi ♥
Voi miten sympaattinen tapaus! Ihanaa, että sai jatkaa elämäänsä tutussa talossa :)
No on kyllä! Kunhan nyt osaisin pitää siitä oikealla tavalla huolen :)
Minä jään innolla odottamaan remontin etenemistä! Tykkään kuvista,väriskaalasta, tunnelmasta. Se, että paljastetaan myös ikävät puolet, minusta on plussaa. Elämässä on iloiset ja vähemmän iloiset asiat aina.
Minusta dynamiikka kuuluu ja kulkee vierekkäin. En ole aktiivinen sisustaja tai bloggaaja, mutta tämä minusta on seuraamisen arvoinen:) Onnea projektiin!
Kiitos Saima, olipa ihanasti sanottu!
Kyllähän tämän unelman toteuttamiseen kuuluu niitä ikäviäkin puolia. Tämä on iso projekti ja kaikenlaista sattuu ja tapahtuu, kuten tähän mennessä on jo kerinnyt. Kiva kuulla, että jäät seurailemaan projektia! :)