Olin vuodenvaihteessa ihan sata varma, että tästä vuodesta tulee kovin vuosi ikinä. Siis omassa elämässäni. Kävin varmaan täälläkin leijumassa, miten siistejä juttuja on tulossa. Eipä ole asiat menneet ihan käsikirjoituksen mukaan. Ei sitten yhtään. Itseasissa jokainen iso asia, joka on itselleni syystä tai toisesta merkittävä, on mennyt perseelleen. Tosissani luulin, että tästä vuodesta tulee menestyksen vuosi, mutta näyttäisi tulevan menetyksen vuosi. Aika tiukkaa tavaraa. Hohhoijakkaa.

Hyvä puoli tässä on se, että vuotta on vielä roimasti jäljellä ja kaikkea voi vielä tapahtua. Samalla se on myös huono puoli, ettei vuosi vaihdu vielä hetkeen. Varsinkaan, jos samaa rataa jatkuu. Taidan olla jollain tavoin taikauskoinen tai mitä ikinä, että yksi vuosi on aina yksi kokonaisuus. Vaikka toki monia muita ajanjaksoja ja kausia on muutenkin elämässä, parhaillaan.

Turhautuminen, epäonnistuminen, pettymys, suru ja stressi. Siinä noin päällimäinen fiilis viime aikoina. Onneks on paljon hyviä pieniä asioita arjessa ja elämässä muutenkin, kun ne isoimmat jutut teilataan. Täytyy keskittyä niihin hyviin juttuihin. Jostain pitää keräillä motivaatiota ja intoa, kyllä tämä tästä! Vähän elämä vaan mätkii harkolla päähän ja osumaa tulee. Välillä onnistun kyl väistämään ;)

Kun tämän päivän uutisia lukee, on asiat itselläni oikeasti ihan hyvin. Tai tosi hyvin. Ikäviä uutisia lukiessa saa hieman perspektiiviä omaan elämään. Omat murheet on oikeasti aika pieniä. Se, että on katto pään päällä, ruokaa, terve lapsi ja kutakuinkin terve myös itse, on jo hyvä lähtökohta. Perusasiat on kunnossa. Toki elämästä haluaa aika paljon enemmän, kuin vain perusasioita. Elämään kuuluu niin monenlainen. Voitot, tappiot, onnistumiset ja epäonnistumiset.

Aloitin tämän postauksen kirjoittamisen varmaan jo viikko sitten. En saanut sitä päätökseen, kun mieli oli niin maassa. Silloin on jotenkin tosi vaikea kirjoittaa. Nyt on jo muutamia hyviä juttuja tapahtunut, jotka piristävät ihan älyttömästi. Töiden saralla uusia tilauksia, jee! Ja yksi mainitsemisen arvoinen asia ylitse muiden tänään: MIES IMUROI! Eihän sitä tapahdu koskaan. Tai ehkä kerran vuodessa, jos laskuissa pysyn. Nyt on siis se aika vuodesta: mies otti imurin käteen ja imuroi. Pitää rueta miettimään miespalkintoa. Joku mitali pitää vissiin askarrella, on sen verran kova juttu kyseessä.