Helou!

Tämä onkin hyvä hetki aloittaa uuden blogin kirjoittaminen, koska elämäni sai tänä kesänä melkoisen käänteen. Perustan ihka oman firman ja aloitan täysipäiväisenä yrittäjänä! Oma yritys on ollut jo vuosia mielessä, mutta nyt se todellakin toteutuu. En olisi ihan vielä uskonut tähän lähteväni, mutta jännityksellä, kauhulla ja ennenkaikkea innolla katson, mitä tuleman pitää.

Olen ollut mainostoimistoissa töissä jo useamman vuoden graafisena suunnittelijana ja viimeisen vuoden AD:na. Työllistämistilanne on ollut epävakaata, vaikka itselläni onkin aina työpaikka ollut. Asiakkaat säästävät markkinointirahojaan, joten se on näkynyt toimistojen työmäärissä. Usein mainos- ja viestintätoimistoissa saa painaa niska limassa pitkää päivää, mutta hiljaista on viime aikoina ollut. Tämä johti siihen, että ajauduin yrittäjäksi.

Vaikka toimintani alkoikin hieman pakon sanelemana, olen yrittäjyydestä haaveillut jo pidempään. Se vapaus, mitä se tuo mukanaan, ei rahassa voi mitata. Yrittäjyydessä löytyy paljon hyviä puolia, mutta toki niitä huonojakin.

Design Ilmavirta. Aluksi tuntui hassulta käyttää omaa nimeä yrityksen nimenä, mutta ei kait nimi miestä (tai naista) pahenna. Tein oman logon, joka toimii tunnuksena sivuillani. Menköön nyt toistaiseksi näin.

Toiminimi ja ihka omat nettisivut

Toiminimen perustin jo alkuvuodesta ja sain päivitettyä omat nettisivut keväällä. Ostin oman domainin ja nyt sivut on ihan omalla nimellä! Käy tsekkaamassa miltä näyttää osoitteessa ilmavirta.fi.

Kaikenlaiset graafisen muotoilun työt ovat tervetulleita. Työnäytteistä ilmenee millaisia olen tehnyt. Jos tarvitset yritysilmeen, uudet nettisivut tai vaikkapa tuotteellesi pakkauksen, älä aristele ottaa yhteyttä!

Unelmia kohti päivä kerrallaan

Olemme hyvän ystäväni kanssa puhuneet omasta yrityksestä jo vuosia. Meillä on yli 17 vuoden yhteinen historia. Olemme opiskelleet, asuneet, bilettäneet, reissanneet ja tehneet töitä yhdessä, joten tunnemme toisemme melko hyvin ja tiedämme myös toistemme työmoraalin. Kovasta juhlinnasta huolimatta hoidimme aina työmme vastuuntuntoisesti.

Ajatus yhteisestä yrityksestä alkoi heti ammattikouluopintojen jälkeen, ensimmäisinä työvuosina. Haaveilimme lifestyle-putiikista. Siellä olisi myyty kaikkea kivaa; hauskaa, laadukasta ja idearikasta designia. Putiikin nimikin oli jo mielessä: Popcorn. Poksahteleva, yllättävä ja herkullinen.

Tämä haave on ollut ja pysynyt. Yrityksen toimintamalli on matkan varrella muuttunut, mutta samaa raidetta pitkin tässä on edetty. Edelleen yrityksemme tarjoaisi designia, mutta tietysti vuosien opiskelut ovat muokanneet osaamisalueitamme. Tällä kertaa toimisimme itse suunnittelijoita. Yhdistelmä osaamisestamme olisi ihanteellinen: minä suunnittelen graafista puolta, kun taas ystäväni kolmiulotteisempaa, eli tilaa, kalusteita ja ympäristöä. Tiedämme, mitä haluamme tehdä, mutta pitäisi ensin rakentaa selkeä kokonaisuus, jota olisi helppo lähteä myymään potentiaalisille asiakkaille.

Hyppy tuttuun tuntemattomaan

Ystäväni jatkaa toistaiseksi tilasuunnittelijana toisessa yrityksessä, mutta saa nähdä mitä pitkä kesäloma tekee. Yhteinen haave on ja pysyy, mutta minä käynnistän toiminnan jo nyt. Onneksi minulla on jo omia asiakkaita, joten en ihan tyhjän päälle jäänyt. Katson tämän kesän ja syksyn miten homma käynnistyy, enkä stressaa turhia. Sitten jos ei käynnisty odotetulla tavalla, saatan hakea taas vakituiseen työpaikkaan. Olen huomannut, että ne vasta epävarmoja paikkoja onkin. On surullista lukea lehdistä, miten ihmisiä irtisanotaan ja yritykset ajautuvat konkurssiin. Itse olen kokenut tämän, joten todellakin tiedän miltä tuntuu, kun työ lähtee alta.

Omat riskit sinänsä on melko pienet. En tarvitse toimitilaa, tavaraa tai varastoa toiminnan aloittamiseksi. Tarvitsen ensisijaisesti vain hyvän koneen sekä ohjelmat. Toki listalla on paljon muutakin, mutta niitä voi hankkia myöhemminkin.

Uusi kone, uudet ohjelmat

En tiedä oliko se alitajunta vai mikä, mutta olen painanut hommia tänä keväänä ehkä enemmän kuin koskaan. Tavoitteena oli kerätä rahaa uuteen iMaciin ja Adoben CS6 ohjelmiin. Perustin toiminimenkin helmikuussa, jotta saan sitten vähennyksiin isot ja pienemmätkin hankinnat. Sattumalta minulle tuli uusia freelancer projekteja, joita pääsin laskuttamaan kesän korvalla. En aiemmin keväällä vielä tiennyt, että aloitan kesällä päätoimisesti yrittäjänä. Onneksi keräsin rahaa kasaan ja pääsin kuin pääsinkin ostamaan ihka uuden työkoneen.

Tässä sitä nakutellaan tuoreella iMacilla. Ohjelmien asennus menoissa parhaillaan ja sitten pääseekin kunnolla hommiin. Useamman tonnin setti, mutta nämä ovat investointeja. Näillä tehdään sitä rahaa.

iMac 21.5″. Elämäni ensimmäinen pöytäkone, jeij!

Minulla on ollut MacBook Pro vuodesta 2007, ja edelleen kone on toimintakunnossa. Mitä nyt käyttöliittymä vanhentui ja CS2 ohjelmat oli sisällä. Ne piti päivittää, että pystyi jotain tekemäänkin. Nyt taitaa läppäri toimia varakoneena, jos tapaamisia on asiakkaiden kanssa ja pitää duunit olla messissä.

Kotitoimiston rakennus

Rakensin työpisteeni makuuhuoneeseen. Ei ole pitkä matka duuniin :D Tukka pystyssä yöpaita päällä taitaa olla tästä lähtien työuniformu. Saa nukkua pitkään ja aloittaa hommat siltä seisomalta aamukahvi kädessä.

Hieman oli haasteita työpisteen rakentamisen kanssa. Piti valmistaa sopivan mittainen pöytä, että mahtuu. Pöydästä olisi voinut tulla sittenkin isompikin, turhan varovaisesti laskin liikkumisvarat.

Askeettinen kotitoimisto. Mustavalkoinen simppeli työpiste makuuhuoneessa.

Magneettipiuha korteille. Sain siskoltani Australian tuliaisiksi hienon magneettipiuhan, johon voi lisätä kuvia, kortteja, lippuja tai lappuja. Magneettikiinnikkeet ovat pieniä, mutta erittäin napakoita. Lisäsin piuhaan ihania Therese Sennerholtin kortteja. Yksinkertainen sisustuselementti, josta voi rakentaa mieleisensä helposti.

Muistilapputorni. HAY:n tyylikäs muistilapputorni Pinosta. Palaset-sarjan läpikuultava musta boksi kynille.

Työpöydän taso haettiin Bauhausista. Taso on mäntypuuta ja mittojen mukaan leikattu. Ostin maalit ja muut tarvikkeet, valmistin tason ullakollamme kuntoon. Helppo homma. Sitten vaihdoin vanhan työpöydän jalat alle. Halusin kovasti pukkijalkoja, mutta ne tuntui liian kookkailta. Ostinkin Ikeasta aiemmin kahdet erilaiset jalat, mutta ylläriylläri, kävimme palauttamassa ne.

En ole täysin tyytyväinen työpöytäkompleksiin. Ehkä pärjäilen hetken aikaa ja sitten rakennan uuden, jos asia vaivaa. Ergonomisuus on ehdottoman tärkeä, joten sen ehdoilla mennään ensisijaisesti. Ulkonäkö on vahva kakkonen, joten ne pukkijalat kummittelee jatkuvasti mielessä.

Oheissälät ovat tärkeitä, niinkuin kuvista ilmenee. Mustavalkoista tietty. Ihanaa String-hyllyä vielä kaavailen seinälle.

 

Hyllyä vaille valmis. Kepeä valkoinen String-hylly pitäisi vielä saada seinälle.