comments 6

Kotona, töissä ja toimistolla

On se jännä, kun joinain viikkoina arki soljuu oikein nätisti eteenpäin ja joinain viikkoina meinaa koko pakka levitä käsiin. Ja välillä leviääkin. Tämä viikko on ollut jotenkin ihan ihmeellinen. Alkuviikko tuntui menevän ihan päin peetä. Monissa asioissa mentiin takapakkia ja se kieltämättä turhautti. Eipä auttanut kuin alkaa selvittämään, järjestämään ja hoitamaan asioita uudelleen ja parhaansa mukaan, vaikka sitten mutkien kautta. Jossain kohtaa asiat alkoivat loksahdella takaisin paikoilleen kuin itsestään ja pienimuotoiset katastrofit kääntyivät loppujen lopuksi voitoksi.

Lisähaasteita arkeen on tuonut lasten sairastelut. Molemmat lapset on ollut nyt vuoronperään kipeänä pidemmän aikaa. Kuumeilua, oksentamista, ripulointia ja sen semmoista kivaa. Pöpöt villisti taas liikkeellä. Lasten sairastuminen vaikuttaa tietysti kaikkiin menoihin ja tekemisiin. Koska teen kotoa käsin töitä, niin kipeiden lasten hoitaminen jää yleensä minulle, kun miehellä on ne työt muualla. Semisti ottanut välillä moinen päähän, mutta koska voin joustaa töissäni helpommin, niin sittenhän sitä on vaan joustettava. Ja olenhan jo kotona valmiiksi. Ha.

tyopoyta

Nautin tosi paljon tehdä töitä kotoa käsin. Erillinen toimistorakennus omalla sisäänkäynnillä olisi toki mahtava, varsinkin silloin jos lapset on kotona ja töitä pitäisi tehdä. Tarvitsen oman tilan ja rauhan työskentelyyn, siksi avokonttorikaan ei aikoinaan tuntunut oikein omalta, ympärillä tapahtui ihan liikaa ja vei jatkuvasti omaa keskittymistä muualle. Eikä misofonia auttanut asiaa tietenkään yhtään, pahensi vaan. Eli mielummin näin, kuin että vuokraisin vaikkapa jotain työpistettä tai työtilaa, kun siihen ei ole edes tarvetta.

Kovin vähän aikaa se kestää, kun lapset on pieniä. Tuskin enää teiniä tulla vetämään kirjanpitoa pöydältä alas tai tungeta pikkuautoja tulostimen väliin. Tai no mistäs sitä tietää, kun on meidän pojista kyse. Jekkuilut tuskin on ihan heti loppumassa.

Mutta joo, tämä viikko on ollut yhtä vuoristorataa, tilanteet on elänyt jatkuvasti ja koko ajan. Ja juuri kun luulin, että lasten sairastelut olisi nyt takanapäin, nousi toisella lapsella uudelleen tänään taas kuume. Piti olla kahdet lasten synttärijuhlat viikonloppuna, mutta ainakin toiset jää nyt väliin. Saa nähdä mikä tilanne huomenna. Toivottavasti ensi viikolla nähtäisiin enemmän terveitä päiviä.

Alunperin piti kirjoittaa jotain yrittäjyydestä, mutta näemmä ajatukset harhailee sen verran paljon, etten tämän kummempaa saanut raapustettua. Noh, tämmösiä kuulumisia tällä kertaa.

Jos teillä on toivomuksia postausten suhteen, niin kuulen niistä mielelläni! Kiinnostaako yrittäjyys, perhe-elämä, sisustusjutut vai mahdollisesti joku muu? Alustavia suunnitelmia joidenkin postausten suhteen on ja luonnoksissakin on muutama ollut jo pitkään valmiina, mutta vielä uupuu valokuvat ja sen takia ne on jäänyt julkaisematta. Välillä sitten pää on ihan puurossa, ettei millään saa ajatuksia jäsenneltyä kasaan ja kirjoittaminen vaan takkuaa, vaikka kuinka olisi sanottavaa. Kuten nyt. Suottapa sitä sitten. Näillä mennään.

6 Comments

  1. Kaikki maan ja taivaan välistä kiinnostaa. :-) Työnteko kotoa käsin etänä kiinnostaisi itseäkin, mutta pitäis ensin hankkia sellainen työ. Mukavaa viikonvaihdetta ja tsemppiä arkeen.

    • Heh, no sellaista taitaa sitten tulla :D Kotona on kyllä rentoa tehdä töitä, saa olla huoletta tukka pystyssä pieruverkkareissa, eikä työmatkoihin kulu minuuttiakaan. Mutta joo, vaatihan se sellaisen työn, että on ylipäätään mahdollista tehdä hommia kotoa käsin. Mukavaa sunnuntai-iltaa ja tulevaa viikkoa Meiju!

    • Jes! Tosi kiva kuulla, kun juuri siitä olen ajatellut kirjoittaa. Aihe kiinnostaa itseäni valtavasti, koska minimalismi on paljon muutakin, kuin vain tavaroiden karsimista.

Jätä kommentti