On taas yksi vuosi takanapäin blogissa, kuten yritystoiminnassakin. Edellisessä postauksessa iloitsin, kuinka 5 vuotta tuli täyteen ja matka jatkuu edelleen. Blogi on tuonut elämääni useita tapahtumia, kohtaamisia ja kontakteja. Ja mikä upeinta, monta uutta tuttavuutta ja jopa ystäviä. Aika mahtavaa päästä toteamaan, että bloggaaminen todellakin yhdistää ihmisiä.
Sisustaminen on aina ollut pääaiheena, mutta välillä menty pintaa syvemmälle ja käyty läpi monenmoisia aiheita, joskus yritystoiminnasta, perheestä, parisuhteesta, treenaamisesta tai jopa ruoanlaitosta, milloin mistäkin tuntuu hyvälle kirjoittaa. Sisustaminen sekä remontoiminen jatkavat varmasti ykkösenä vielä tulevaisuudessakin, ja toivottavasti jossain kohtaa myös rakentaminen, koska ne kiinnostavat itseäni eniten ja niistä mielelläni myös kirjoitan.
On ollut ilo huomata, että blogini lukijamäärä tuplaantuu vuosittain! Aika huikeeta. En nyt lukuja lähde erikseen availemaan, mutta ylläoleva graafi kertoo sen aika hyvin. Mitäs ihmisiä sitten kiinnostaa lukea? Nähtävästi ainakin toisen epäonnesta ja sitähän meillä on riittänyt vaikka muille jakaa :D Viimeisin vuosi on ollut todella rankka ja siitä on luontevaa blogissakin kertoa, vaikka onkin hieman jännittänyt. Kyllähän sitä itsekin tulee herkemmin luettua muiden postauksia, jos jotain merkittävää ja suurta on tapahtunut, oli se sitten hyvää tai huonoa. Silti se aina yllättää, mitä postausta luetaan paljon tai mitä ei juuri ollenkaan. Sitä ei oikeastaan voi ikinä tietää ennakkoon.
Blogihistorian toiseksi luetuin postaus on ollut viime jouluna kirjoitettu Kun kaiken menettää. Tuo oli se hetki, kun kävimme todella pohjalla. Vieläkin koen surua tapahtumasta, mutta kuten tekstistä selviää, siinä samassa oli tosi paljon hyvää. En varmaan koskaan tule unohtamaan tuota iltaa. Kaikista luetuin postaus on Talon kunnostus – ennen ja jälkeen, kun uudistimme vanhaa puutaloamme. Se oli kyllä hauska projekti. Parhaitenhan nuo remonttimuutokset huomaa, kun vertaa tilannetta vanhoihin kuviin. Melkoinen lähtökohta oli meillä taannoin pihassa, hah.
Suosituin hakusana on design wash, joka ei sinänsä yllätä, mutta erikoisin hakusana, jolla blogi on löytynyt, on perse lempäälä. Älkää kysysy miksi, en tosiaan tiedä, useamman kerran sitä hakusanaa on kuitenkin käytetty. Muutenhan hakusanat liittyvät pääosin sisustamiseen, eikä outoja hakusanoja ole tuon enempää. Blogiani luetaan eniten lauantaisin ja kello 22.00 on suosituin tunti. Eniten blogiini on tultu Googlen kautta, joka on todella tärkeä ja mielenkiintoinen nippelitieto. Not.
Tähän väliin haluan kiittää teitä lukijoita ihanista kommenteista, viesteistä, tsemppauksista, vertaistuesta ja tykkäyksistä! Vaikka sitä näkeekin lukija- tai kävijämäärät, niin aina se yksittäinen kommentti tai tykkäys ilahduttaa ihan valtavasti. Ikäviltä kommenteilta olen välttynyt, mitä nyt satuin eilen bongaamaan parin kuukauden takaisen kommentin muualta, joka oli aika erikoinen.
Tuntui siltä, ettei kommentoija ollut edes lukenut kirjoittamaani tekstiä, hänellä oli vain tarve arvostella ja loukata. Siinä samassa kehui jotain asiaa ja sitten taas lyttäsi. Hänen tapansa sanoa asioita vaikutti tosi tutulta, ja tajusin, että samainen henkilö suolaa ja arvostelee muitakin bloggaajia. Eräs kerta, kun kävin puolustamassa erästä tuttuani, kun oli saanut törkeää kommenttia blogiinsa, niin tämä henkilö hyökkäsi heti kimppuuni ja oli tullut minun blogiini jatkamaan kommentointiaan samana päivänä – tietysti eri nimimerkillä. Eipä tuosta tarvitse olla moksiskaan, kun en moista kommenttia ole aiemmin edes huomannut, mutta mietityttää, miksi nämä anonyymit arvostelevat muiden elämää tosi ikävään sävyyn, joskus todella törkeästikin. Hyvin todennäköisesti taustalla on jotain ikävää tapahtunut, mutta mitä? Hylkäämistä, kiusaamista, menetystä, arvostelua, potkut, konkurssi, pettämistä, ero vai mitä? Syitä voi olla monia, jonka seurauksena henkilö haluaa sitten arvostella, satuttaa ja loukata muita ihan vain helpottaakseen omaa oloaan. Surullisen yleistä tuommonen käytös on.
No mutta, jokainen taplaa tyylillään. Koitan itsekin keskittyä niihin positiivisiin asioihin negatiivisten sijaan, vaikka vaikeaa se välillä on, kun tuntuu että shaibaa vaan tulee joka suunnalta, eikä hyviä asioita ole sanottavana. Paha mieli on pitänyt tiukasti otteessaan ja sitä sitten saattaa jäädä vellomaan siihen tilaan tahtomattaan. Onneksi ihania ihmisiä on ympärillä sekä uusia kivoja työprojekteja, joiden ansiosta olen saanut ajatukset ihan muualle. Välillä tämä väsymys ja stressi kiristävät kotona ilmapiiriä, mutta ihan hyvin me ollaan pärjätty. Pienet yhteenotot vaan hitsaavat meidät lujemmin yhteen. Tai no, “pienet ja pienet.” Joskus mesotaan ihan huolella, kuten nyt viimeksi juhannuksena. Mutta ei siitä sen enempää, näitä välillä tulee. Tällä kertaa ei alettu käymään edes läpi, mistä moinen riita johtui, molemmat tietävät sen liiankin hyvin. Pusu ja halaus riitti, nyt on toinen taas maailman ihanin.
Blogiani voi seurata ainakin Facebookin, Bloglovinin sekä Blogit.fi:n kautta. Instagramissa tietysti myös ollaan, jossa on jo reilut 5.000 seuraajaa! Kiitos, että pysytte matkassa mukana ja tervetuloa vielä kaikille uusille seuraajille! Perinteinen synttäriarvonta on pian tulossa, joten pysykäähän kuulolla. Pus ♥
Mielenkiintoisia tilastoja. Itse olen seuraillut blogiasi varmaankin pari vuotta. Taisin päätyä tänne alunperin pinterestin kautta, kun etsin terassi-inspistä ja vastaan tuli vanhan kotinne terassi. Tykkään kovasti selkeästä sisustyylistäsi ja blogisi suola on ehdottomasti rehellinen kerronta. Hienoa, että kirjoitat vaikeistakin asioista.
Kommenttisi on yksi syy siihen, miksi haluan ehdottomasti jatkaa bloggaamista. Kiitos Kielo, lämmitti mieltä ihan älyttömästi ♥
Mä olen melkein alusta saakka seurannut blogiasi.
Ihanaa että olet mun kamu ❤️
Sanna, sä oot yks ihanimmista tyypeistä, joita bloggaaminen on mukanaan tuonut, vaikka ollaankin entuudestaan tunnettu jo vuosikymmenet. Sun seurassa tulee aina tosi hyvä olo. Kiitos ♥
Blogiisi löysin Bloglovinin kautta. On teillä ollut kaikkea koettavana, mutta asiat kääntyvät parhain päin lopulta. Tykkään myös skandinaavisesta tyylistä, ja sisustus on lähellä sydäntä.
Kiva, että olet Aikku löytänyt blogiini :) Eiköhän ne asiat vielä parhain päin käänny, mitä nyt hetki sitten vedettiin matto taas jalkojen alta, heh.
Todella ihana ja rehellinen blogi. Löysin tämän eilen pinterestin kautta vähän vahingossa, kun katselin uuteen kotiin juttuja ja ihastuin todella tähän! Luin yömyöhään juttuja täältä 😁 Aivan ihastuttavasti sisustat ja kirjoitat. Tsemppiä kaikkeen, rankkaa on ollut teillä ❤
Kiitos lumiemmi niin ihanasta kommentista, olipa kiva että eksyit tänne :)
Tuntuu, että moni epäasiallisia laukova on kateellinen, tai itseensä ja omaan elämäänsä tyytymätön, mutta ei osaa/uskalla tehdä asialle mitään. Muutos kuitenkin lähtee ensisijaisesti sieltä oman pään sisältä.
En edes muista miten blogiisi joskus löysin ja sille tielle jäin. Tykkään tyylistäsi kirjoittaa ja sisustaa.
Epämiellyttävät(kin) mutkat asuntojen suhteen on tullut itselle tutuksi, niin on ollut helppo samaistua teidänkin koettelemuksiin.
Katkekuus on myös yksi syy. Se on semmoinen, mikä tuntuu vellovan ihmisessä todella pitkään. Eräs itselleni läheinen ihminen haukkuu ja arvostelee jatkuvasti muita ihan suoraan, ääneen ja selän takana. Ja on jopa ihan myöntänyt, että on katkera edelleen asioista, jotka tapahtuvat 40 vuotta sitten (!?). Se katkeruus ei kai ikinä siis tule poistumaan, eikä näin ollen hänen käytöskään tule muuttumaan. Anteeksiantaminen olisi ensimmäinen oikea askel, mutta kokemuksesta tiedän, ettei tämä henkilö aio antaa koskaan anteeksi tapahtuneita edes ajatuksissaan. Tulipa nyt vaan moinen mieleen, että totta tosiaan tunnen tällaisen ihmisen ja osakseni saanut todella paljon arvostelua, viimeksi päätti haukkua asuntomme aivan lyttyyn.
No mutta, täällä asuntokuviot saavat kokoajan erikoisempia käänteitä, eilen viimeksi… Alkaa olla jo ihan epätodellista. Jokin ratkaisu on pakko löytyä hyvinkin pian, kun uusi tulokas syntyy.