Kun ostaa vanhan talon, ostaa samalla riskin. Olen ollut tietoinen siitä koko asunnon hakuprosessin ajan. Tuli luettua useammat kuntoraportit ja ostamamme talo sai oikeastaan puhtaimmat paperit. Muutenkin talo tuntui olevan ikäänsä nähden todella hyvässä kunnossa, joten uskalsimme asiassa edetä. Toki korjattavia asioita oli listassa paljon, olihan talo alkuperäiskuntoinen, muttei suoranaisesti mitään hälyyttävää.
Tarkasti tehdyn kuntokartoituksen perusteella ei voi tietää, mitä talo oikeasti pitää sisällään, koska mittaukset tehdään pitkälti pintapuolisesti. Merkkejä kosteusvauriosta ei välttämättä näe eikä haista, piilevä ongelma saatetaan havaita vasta vuosien jälkeen. Siksi rakenteita pitää avata kunnolla ja tutkia, onko talossa mahdollisesti kosteus- ja homevauriota, joka on oikeasti vakava ongelma.
En ole huomannut mitään erikoista hajua talossa, mitä nyt lievää maakellarin hajua alakerrassa, joka on ominainen haju vanhoissa taloissa. Aloin muutama päivä sitten ihmettelemään vastapestyn pyykin hajua. Kun kuivaan pyykit kylpyhuoneessa, pyykki tuoksuu hyvälle, mutta kun pyykit kuivuvat takkahuoneessa tai viereisessä huoneessa, pyykit haisevat oudon voimakkaasti kuin vanha teltta. Asia mietitytti ja halusin selvittää mistä voimakas haju johtuu.
Pyysin isäntää repimään vanhaa muovimattoa pois tilasta, jossa pyykkeihin tarttui haju. Koska kellarin wc-pönttö oli hajonnut ja vuotanut, halusin jo senkin puolesta tutkia onko vesi kerinnyt tehdä tuhoja. Kun ensimmäiset palaset oli irroitettu, iski se vasten kasvoja. Näky oli aika raju ja haju niin voimakas, ettei vieressä pystynyt oikein enää olemaan. Vaikuttaa hyvin vahvasti siltä, että maton alla on mikrobikasvustoa eli hometta ja siitä se voimakas hajukin johtuu. Muovimatto on liimattu suoraan betonilattiaan kiinni, joten kosteus on siellä alla sitten muhinut jo ties kuinka pitkään. Muovimattoa on kolmessa eri huoneessa. Saimme ohjeen, että purkaminen pitää lopettaa välittömästi ja tilat sulkea. Tilassa on minun vaatteet, vauvatarvikkeet sekä kaikki pyyhkeet ja petivaatteet. Jos tilassa on hometta, on nuo kaikki entisiä.
Isäntä purki yläkerrassa keittiön yläkaapit ja kaappien takaa löytyi myös kosteusjälkiä seinässä. Täytyy purkaa vielä alakaapit ja katsoa miltä siellä näyttää. Täytyy paikallistaa, mistä vesi on seinään päässyt. Laitamme näytteet tutkittavaksi ja sitten olemme viisaampia. Parhaimmassa tapauksessa kyseessä ei ole mitään vakavaa, eikä terveytemme ole ollut vaarassa, mutta pahimmassa tapauksessa vauriot eivät ole enää korjattavissa ja menetämme samalla kaikki tavarat, jotka on alakerrassa. Silloin talokaupat peruuntuvat ja jätämme löydetyn unelman taaksemme. Toivotaan, että kaikki vauriot pystytään kuitenkin korjaamaan asianmukaisesti ja pääsemme jatkamaan remonttia takaiskuista huolimatta.
Myönnän, että pelottaa. En tiedä yhtään minkä tuomion talo saa ja mitä se jälkeen tapahtuu. Kauhuskenaariot pyörivät mielessä, mutten haluaisi pahinta vielä ajatella. Ei ole oikestaan edes kerinnyt. Jos me joudutaan tästä lähteä, sit me lähdetään. Pelkään tässä eniten vaikutuksia terveyteen, joita saattaa jo olla. Olen kärsinyt jo kuukauden poskiontelontulehduksesta, paine kasvoilla ja kirvelevät silmät ovat nimittäin tosi outoa. Toivon todella, ettei lapsi ole kerinnyt saada sellaisia oireita, joista olisi pidemmän päälle haittaa. Yöyskää ja nuhaa on, mutta onko se sitten vain flunssakauteen kuuluvaa, en tiedä. Voiko kuukaudessa saada merkittäviä oireita? Mietimme jo, täytyykö meidän lähteä evakkoon. Mihin me oikein menisimme? Hotelli tulisi kalliiksi. Nyt ollaan yhtä kysymysmerkkiä, eikä mikään asia viikonlopun aikana tietenkään etene.
Olin välittömästi yhteydessä myyjään ja kerroin mitä purkamisen yhteydessä paljastui. Laitoin myös kuvamateriaalia mukaan. Olen raportoinut myyjälle joka viikko mitä talolla tapahtuu, niin hyvässä kuin huonossa. Myyjä on ollut tosi ihanasti tukemassa ja kertomassa myös kaiken mahdollisen mitä talosta tietää. He ovat ottaneet myös piilovirhevakuutuksen, joka suojaa myyjää sekä ostajaa talokaupassa. Toivottavasti mahdolliset korjaukset menevät tämän vakuutuksen piikkiin.
Aluksi mietin, haluanko tästä asiasta kirjoittaa blogiin, kun tilanne on vielä täysin auki ja selvityksen alla. Mutta tämä on osa matkaa ja matkaan näköjään kuuluu sekä hyviä että huonoja asioita – yllätyksineen. Vakavemmat yllätykset pelottavat ihan jo taloudellisestikin, mutta yritän pysyä järjissäni ja koitan olla stressaamatta. Haluan uskoa siihen, että ongelmat saadaan ratkaistua pian ja hommat jatkuvat. Hyvä asia tässä on se, että lähdimme repimään muovimattoa nyt irti, eikä vasta vuosien päästä. Jos ja kun purkuhommat jatkuvat muissa tiloissa, täytyy toivoa, ettei enempää ikäviä yllätyksiä ilmaannu. Vielä ei vaivuta epätoivoon!
Toivotaan nyt, että pinnat saadaan korjattua ja että ei olisi levinnyt laajalti.
Voimia ja tuhat halausta.
Näinpä. Ja että korjauskustannukset eivät maksais maltaita..
Voi ei, toivottavasti asiat ratkeavat! minulle tuli jo mieleen kun kirjoitit aiemmin poskiontelo-ongelmista… :/ että toivottavasti ei oo mitään piilevää. Itse olen altistunut jossain paikoissa matkan varrella ja hajuaisti on yliherkistynyt ja paine poskionteloissa on joissain rakennuksissa valtava. Yhdessä työpaikassa en voinut jatkaa ongelmien vuoksi. Toivottavasti asiat ratkeaa, terveydellä ei kannata leikkiä! iso tsemppi sinne!
Nyt kyllä silmät ja posket reagoivat sen verran voimakkaasti, että aika selvä homma tämä on. Katsotaan mitä tapahtuu. Eipä tullut aluksi yhtään mieleen, että poskiontelontulehdus voisi homeesta olla, ihan vaan pitkittynyt flunssa. Hometta voi olla kyllä missä vaan; kouluissa, työpaikoissa, päiväkodeissa tai kotona. Surullinen totuus.
Tosi kurja juttu! Itse olen asunut hometalossa ja ennen kuin asia selvisi, sairastin monen monta poskiontelotulehdusta. Toivottavasti saatte pian positiivisia uutisia!
Jännä miten oma kroppa ja elimistö yrittää kertoa, ettei kaikki ole kodissa hyvin. Uutisia odotellessa..
Toivottavasti asia selviää pian eikä olisi mitään vakavaa! Itse olen parikymppisenä asunut vajaan vuoden homeisessa talossa ja muutama vuosi sitten homeinen työpaikka laukaisi kroonisen poskiontelotulehduksen, astman sekä pahensi allergioitani, joten asia kannattaa ottaa vakavasti. Kuukaudessa ei toivottavasti vielä ”pysyviä” oireita tule, mutta terveydellä ei tietenkään kannata leikkiä. Minä olen alle kolmekymppinen ja homeen vuoksi syön lopun elämääni lääkkeitä… Uskotaan kuitenkin, että kyse ei ole mistään vakavasta! Tsemppiä sinne, pian nähdään tupareissa :)
Onpa ikävä kuulla :/ Tässä on aikuisiällä tullu niin paljon kaikkea ikävää terveyteen liittyvää, ettei lisää tartteis yhtään tulla.. Huoh.
Tupereissa nähdään :)
Onko teillä tehty asbestikartoitus?
Uusi laki siis vaatii että ennen purkua pitäisi semmoinen tehdä vanhoissa taloissa.
On tehty. Tuolta voi lukea lisää: https://designwash.net/2016/09/16/asbestikartoitus/
Tsemppiä. Toivottavasti kaikki selviää. Me ostimme myös hometalon ja kova homma tässä on ollut mutta nyt ollaan jo voiton puolella.
Ota paljon valokuvia ja pidä päiväkirjaa siitä mitä löytyi mistäkin ja milloin. Muista informoida löydöistä myös myyjää.
Voimia. Ei tämä ole maailmanloppu. Paljon voi korjata entistä paremmaksi. Nyt tuli vain kiertotie ja pääsette kiinni unelmakotiinne vähän pidemmän reitin kautta.
Näinpä. Ollaan kyllä avoimia ja raportoidaan tilannetta myyjälle kokoajan, ilmoitan myyjälle aina ensimmäiseksi kun jotain selviää. Toivottavasti paikat on korjattavissa ja vielä kohtuullisin kustannuksin, muuten joudutaan palaamaan takaisin lähtöruutuun.
Voi ei, onpa ikävä yllätys! Onneksi asioilla on tapana järjestyä, tavalla tai toisella. Voimia ja tsemppiä selvittelyihin!
Todettiin ihan samaa, asiat järjestyvät tavalla tai toisella. Lopputulemaa ei voi vielä tietää, mutta toivottavasti ollaan pian asian kanssa viisaampia.
Tsemppiterkut täältäkin! Säätämistä ja pitkää pinnaa varmaan nyt tulevaisuus tuo tullessaan, mutta kaipa kaikella on tarkoituksensa! Talo on kyllä todella kaunis, olen kovasti ihastellut kuviasi!
Tsemppii tsemppii!!!
Kiitos Nonna! Niin, en tiedä mikä tarkoitus tällä on.. Ainakin taas oppii uutta, kun joutuu tutkimaan ja selvittämään paljon asioita. Ihana talo tämä on ja surettaisi kovasti, jos tästä joudutaan lähtemään. Mutta järjellä täytyy toimia, ei tunteella.
Voi ei! :( Toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin, mutta siinä vaiheessa kun oma ja perheen terveys on vaarassa yks ja sama yhdelle talolle, se on ”vain” talo. Ja kyllä home voi oirehtia välittömästi ja herkistyttää myöhemminkin reagoimaan herkemmin asioille.
Se on ihan totta, kyllä perheen terveys on taloa tärkeempi. Selvityksen on työn alla ja onneks ollaan saatu vastauksia hyvin nopeasti.
Voin niin samaistua teihin. Viime talvena kotimme ulkoseinästä tuli vedet sisälle kun lumet alkoivat sulamaan. Hometta oli kerennyt muodostumaan ennen kun huomasimme vahingon. Seinä korjattiin, asuimme evakossa remontin ajan. Myimme asunnon ja ostimme uuden. Odotin toista lastamme. Tarkoitus oli remontoida uusi asunto ennen muuttoa. Uuden asunnon lattian alta löytyi hometta. Emme olleet onneksi vielä kerenneet muuttamaan. Olemme asuneet nyt vuokralla 6kk pienessä yksiössä. Pääsemme muuttamaan tämän kuukauden lopussa homeettomaan kotiimme (Kaikki revittiin auki ja uusittiin lattiasta kattoon). Kaksi homekotia vuoden sisään meilläkin. Kaikista tylsintä oli kun sairaalasta ei päässyt vastasyntyneen kanssa omaan kotiin.
Paljon voimia teidän perheelle <3
Onpa ikävä kuulla, miten teillekin on käynyt. Nämä on niin surullisia tarinoita. Olin vuosi sitten raskaana ja sain keskenmenon, mutta sitten tuli mieleen, että pienokainen olisi syntynyt homeiseen taloon, joka olisi ollut ihan hirveetä. Teillä onneksi pieni pääsi terveeseen asuntoon, vaikkei se oma koti olekaan. Vielä odotellaan, jospa se kakkonen siunaantuisi joku päivä.
Jaksamisia kovasti sinne teidän perheelle, ihan kohta pääsette omaan kotiin!