Meillä kävi viime vuonna aika hassu sattuma. Oltiin molemmat ostettu Nukalle lahjaksi Vilacin potkuauto! Itse olin ostanut sen 1-vuotis synttärilahjaksi ja mies joululahjaksi. Ihan samaan aikaan, ihan sama auto ja vielä ihan samanvärinen. Melkoinen mäihä. Noh, toinen auto löysi pian uuden omistajan, kun vietiin se uudenvuoden aattona ystäväpariskunnan lapsokaiselle.
Tuo retrohenkinen potkuauto miellyttää omaa silmää ihan mielettömästi. Melko harvinaista, että lapsen lelu voi olla noinkin tyylikäs, sopii sisustukseen kuin nakutettu. Sitä pitää kyllä erittäin mielellään esillä keskellä kämppää. Vaikka meno onkin hurjaa tuon kanssa, ei se ole jättänyt mitään jälkiä mustista renkaista tai muutenkaan.
Auto on ollut todella kovassa käytössä heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Meno vain kiihtyy ja sillä painetaan ympäri kämppää oikeastaan joka päivä. Olen yllättynyt siitä, miten kestävä menopeli tuo oikein onkaan. Vaikka pallura painaa välillä päin seiniä ja kaappeja, ei auto ole moksiskaan. Ei naarmun naarmua tai lommon lommoa ole tullut vieläkään. Erittäin hyvä pirssi on ollut! Suosittelen muillekkin, joilla on pieniä naperoita taloudessa. Sarjaan kuuluu paljon erilaisia värejä ja kuoseja, itse tykkään tuosta hillitymmästä kermanvalkoista.
Tämä on niin hieno auto, että olis meilläkin jos olis sille ajaja :)
No juu, uskon! :)
Samat sanat, olis meilläkin jos olis ajaja!!