Talo alkaa saada nyt väriä pintaan. Kun olin levittänyt ensimmäisen pienen maalipurkin seinään, mies alkoi epäröimään värivalintaani. Parin neliön kokoinen kiiltävähkö musta pläntti näytti toki hieman hassulta, mutta visioni oli vahva.
Tavoitteena oli saada matta musta väri. Maali oli niin matta, kuin pystyi saamaan. Virallisesti kiiltoaste oli himmeä (täysin mattaa ei edes myydä) ja väriltään se oli niin musta, kuin valikoimasta sai. Sillä mentiin, piste. Ikkunan raamit ja reunalaudat pysyy valkoisena, raikastaa hieman kokonaisuutta.
Maalaaminen on siitä kivaa, kun tuloksen näkee samantien. Mitä pidemmälle päästiin, sitä tyytyväisempi tuo isäntäkin oli. Huomasi, että komeahan tästä tulee. Itsekin olen kovin tohkeissani, koska muutos aiempaan on huomattava.
Naapurit innostuivat maalin väristä niin, että haluavat myös maalata talonsa samalla värillä! Eipä se haittaa, päin vastoin. Kiva jos ollaan inspiraationa muillekkin.
ps. Terassipuu alkaa jo harmaantumaan!
Löysin juuri blogisi ja ryhdyn heti seuraamaan :) Musta maali teki teidän talosta ihan tanskalaistyylisen, sellaisen dramaattisen ryylikkään puutalon, jollaisia olen usein ihaillut kuvissa.
Kiitos Riikka ja tervetuloa lukijaksi! Olen itsekin ihan tanskalaisen puutaloarkkitehtuurin perään :) Yllätyin, miten meidän talossa on tosiaan samaa henkeä, varsinkin nyt maalauksen jälkeen. Projekti on vielä kesken, enkä malta odottaa, että saamme talon ja pihapiirin valmiiksi!
Kuten jo kirjoittelinkin, täysin nappi värivalinta. Tykkään huisisti. Talo näyttää hyvin tanskalaiselta, ja se lienee usein hyvä juttu :)
Itse olen ihan lovena tanskalaisiin taloihin ja yllätyin kyllä siitä, kuinka talo sai värin ansiosta juurikin tuota fiilistä.